Tarinoita maaseudulta

Palstalle kirjoittavat maaseutuohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toimijat vuorollaan. Tarinoissa käsitellään ajankohtaista ja kiinnostavia asioita maaseutuun ja sen kehittämiseen liittyen – maaseudun yrityksistä ja yhteisöistä, kylistä, tapahtumista, työstä, maaseudun innovaatioista, oivalluksista ja arjen onnistumisista.



Tarinoita maaseudulta

Ekoelämä, biokaasu ja käytännön kyläesimerkit inspiroivat Hiiliviisaat kylät -seminaarissa

Hiiliviisaat kylät -seminaari kokosi Saarijärvelle hankevetäjiä, kylätoimijoita ja ympäristön hyvinvoinnista kiinnostuneita helmikuun alkupäivinä. Kaikenkattavaksi teemaksi nousi paikallisten resurssien parempi hyödyntäminen.

Seminaarin käytännönläheiset puheenvuorot saivat kuulijoilta kiitosta sekä herättivät paljon ajatuksia ja keskustelua. Biokaasupioneeri Erkki Kalmari kertoi, miten esimerkiksi puolella Keski-Suomen peltojen olkibiomassasta voisi kattaa n. 16 000 auton tai 10 000 öljylämmitteisen talon energiantarpeen.

Permakultuuria ja ekoelämää


Osittain samoja aiheita käsitteli myös MTK Keski-Suomen Pertti Ruuska, joka kertoi, että biomassojen käyttö uusi kasvua ja sitoo myös hiiltä.  Permakulttuurin periaattena on hyödyntää luonnon paikallisia resursseja, kuten sadevettä, auringonvaloa ja maastonmuotoa ja valjastaa ne tukemaan toisiaan. Permakulttuuria voi toteuttaa niin parvekeympäristössä kuin vaikka maatila- ja kyläyhteisöissäkin, kertoi Maaseudun Sivistysliiton Mari Korhonen.

Pitkän linjan ekoeläjä Marketta Horn puolestaan antoi esimerkkejä omista arjen valinnoistaan: hän asuu ikimetsän keskellä, vesi tulee omasta lähteestä, liikkuminen tapahtuu julkisilla liikennevälineillä tai liftaamalla, sähköä kuluu n. 9 euron edestä kuukaudessa ja omavaraistalouden ravinto koostuu pitkälti luonnon antimista.

MarkettaHorn_Hiiliviisaat kylät seminaari

Kylien hiiliviisaita tekoja 

Kyläesimerkkejä saatiin kahdesta kohteesta. Saarijärven Koskenkylä-Lehtolassa eli Onnenlaaksossa kyläläiset ovat aktiivisesti kohentaneet mm. venekoppelin ympäristöineen kokoontumispaikaksi sekä kunnostaneet vesistöjä ja kosteikkoja, missä eläimistö ja kasvisto ovat nousseet uuteen kukoistukseen.

Pohjois-Iin toimissa kohti hiilineutraalia kylää puolestaan on yhdistetty mm. maisemanhoito ja energiapuun korjuu sekä aktivoitu ja neuvottu asukkaita uusiutuvan energian käyttöön. Suomen Ympäristökeskuksen Itä-Suomen kylissä toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan jäteasiat, maiseman- ja ympäristönhoito sekä ruoka ovat hiiliviisauden kannalta helpoimpia teemoja, joihin kylät myös kokevat voivansa tarttua, kertoi tutkija Tanja Myllyviita. Kylän omasta jätehuollon järjestämisestä saatiinkin kuulla käytännön esimerkki Pohjois-Karjalan Herajärven kylältä.

Hiiliviisaiden esimerkkien lisäksi seminaarissa kuultiin Petri Rinteen esitys Suomen kylätoiminnan uusista tuulista sekä Tarvaalan biotalouskampuksen kehittymissuunnitelmia johtaja Pekka Äänismaan kertomana. Hiiliviisaiden hankkeiden toimintaympäristöä ja sidosryhmiä pohdittiin lisäksi työpajoissa.

Seminaarin aineistot löytyvät MSL:n nettisivujen linkistä: https://msl.fi/kohtivahahiilisiakylia/2017/02/06/hiiliviisaat-kylat-seminaarin-materiaalit-verkossa/

Kirjoittaja Niina Vuori

Projektikoordinaattori
5E kylät – vähähiiliset yhteisöt, Maaseudun Sivistysliitto

 


Palaa otsikoihin