Tarinoita maaseudulta

Palstalle kirjoittavat maaseutuohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toimijat vuorollaan. Tarinoissa käsitellään ajankohtaista ja kiinnostavia asioita maaseutuun ja sen kehittämiseen liittyen – maaseudun yrityksistä ja yhteisöistä, kylistä, tapahtumista, työstä, maaseudun innovaatioista, oivalluksista ja arjen onnistumisista.



Tarinoita maaseudulta

Klapia kannattavasti maailmalle

Nyt ei tehdä tikusta asiaa, vaan selvitetään klapien vientimahdollisuudet. Pohjoisessa Keski-Suomessa on ratkottu sitä, miten tuottaa kannattavasti tuhansia heittomotteja klpaeja ja saada puut metsästä määrämittaisina ja kuivattuina pakettiin, satamiin ja ulkomaille ostajan terminaaliin, vieläpä laadusta tinkimättä.

Euroopassa polttopuun suurimpia käyttäjiä ovat Saksa ja Ranska. Saksassa poltetaan eniten pyökkiä, saarnia ja tammea. Saksalaiset kuluttavat noin 30 miljoonaa irtokuutiota polttopuuta vuosittain. Koivua käytetään jonkun verran, mikä on puolestaan Ranskassa täysin vieras puulaji. Ranskassa kuluu polttopuuta noin 25-30 miljoonaa irtokuutiota vuosittain.

Yksi tyypillisimmistä maista, jonne Suomesta viedään puuta, on Norja. Siellä käytetään pääasiassa koivua. Etenkin Pohjois-Norjassa tulisijat kuuluvat talojen ja vapaa-ajanasuntojen perusvarustukseen. Norjassa poltetaan puuta noin 3 miljoonaa kuutiota. Puuta toimitetaan Suomesta, Virosta ja Venäjältä. Hintakilpailu on kovaa.

Yleisimpiä polttopuiden myyntipaikkoja Euroopassa ovat huoltoasemat, rautakaupat sekä polttopuutuottajien toimipaikat. Verkkokaupan merkitys on alkanut korostua. Suomessa hyvänä esimerkkinä on Metsäkeskuksen ylläpitämä halkoliiteri.com.

koivuklapit

Myynnin onnistumisen edellytykset

Klapihankkeessa on selvitetty, että isoon kysyntään ei riitä yhden eikä kahden klapituottajan vuoden tuotanto. Verkostoituminen on yksi keino saada tuotantomäärät tarvittavan suuriksi. Markkinointiringissä tulee olla riittävästi klapituottajia, jotta voidaan tarjota riittävän suuria eriä. Toiminnasta saadaan ammattimaisempaa, kun jokainen keskittyy omiin prosesseihinsa ja kehittää niitä.

Klapien pakkaaminen on ehdoton myynnin onnistumisen edellytys. Pakkausmuodot vaihtelevat 40-80 litran piensäkeistä pahvilaatikoihin ja klapilavoihin. Kätevät ja ympäristöystävälliset pakkaustavat yhdessä vahvan brändäyksen kanssa vakuuttavat asiakkaita. Pakkaaminen kannattaa siksikin, että se säästää varastotilaa.

Eri maissa käytetyt puulajit ja polttopuukulttuuri tulee tuntea, jotta myynti onnistuu. Jokainen arvostaa myös sitä, että saa tuotteensa silloin kun se luvataan. Toimitusvarmuus perustuu molemminpuolisiin sopimuksiin.


klapilava2

Klapihanke etsii markkinoita ja selvittää liiketoimintamalleja 

Klapihanke on etsinyt markkinoita Arabimaista ja Euroopasta, kuten Norjasta, Hollannista, Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Espanjasta. Lupaavimmat markkina-alueet näyttäisivät olevan Saksassa, koska hintataso ja logistinen sijainti ovat hyvät.

Kartoitamme yhä liiketoimintaan liittyviä vaihtoehtoja ja otamme mielellään vastaan ehdotuksia toimintamalleista klapituottajilta. Tyypillinen toimintamalli on ollut, että ensiksi investoidaan ja aletaan tehdä klapeja, ennen kuin tiedetään ostajaa. Klapihankkeessa halutaan toimia toisin päin: ostajat varmistetaan ensin.

Klapihankkeeseen on tähän mennessä lähtenyt mukaan 50 klapituottajaa. Heidän tuotantomääränsä, käyttämät koneet ja tilat on kartoitettu. Lisää tuottajia otetaan vielä mielellään mukaan. Talven hakkuut ovat jo menossa ja kevään klapien teko lähestyy päivän pidetessä. Hankkeesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä hankkeen vetäjään.

Kirjoittaja Pasi Sironen, Projektipäällikkö,  SSYP kehitys Oy

Hanke on saanut maaseutuohjelman rahoitusta Leader VIISARILTA.



Palaa otsikoihin