Ei ole ihme, että Pihlajaveden kylä oli 17 parhaan joukossa Suomen älykkäin kylä -kisassa vuonna 2020. Omaleimaisessa ja vireässä kylässä riittää vierailukohteitakin aina Erämaakirkosta Korpikirjastoon ja Tiedetilasta Pönttöpuistoon. Kyläaktiivit suunnittelevat koko ajan kaikkea uutta. Kylässä toteutettiin maaseuturahoituksella Liikkuva kylä -hanketta, jossa luotiin alueelle uusi oma Gallén-kierros.

Keuruun Pihlajavedellä on vakituisia asukkaita vajaa 500, mutta kesäisin kylän asukasluku lähes kolminkertaistuu mökkeilijöiden ansiosta ja kylä onkin suosittu kesänviettopaikka.

Tiesitkö, että myös taidemaalari Akseli Gallén-Kallela pyöräili vuonna 1900 maakuntareissuillansa Pihlajavedellä? Hänen pyöränsä meni kuitenkin harmillisesti rikki ja sen korjaamista odotellessaan Gallén-Kallela maalaili näkymiä kylällä. Nyt Gallén-Kallelan matkaa pääsee jokainen toteuttamaan tänä vuonna kehitetyllä Gallén-kierroksella.

Liikkuva kylä -hanke keskittyy Pihlajaveden erityisominaisuuksien korostamiseen ja esiintuomiseen, joita ovat monipuolinen ja rikas luonto sekä vivahteikas paikallishistoria. Pihlajaveden luonto- ja kulttuurikohteita sekä luontoliikuntaan tukeutuvaa palvelutarjontaa kehitetään. Laatua ja saavutettavuutta parannetaan sekä luodaan uusi digitaalinen ulottuvuus retkeilyyn. Liikkuva kylä -projektia vetää kylällä asuva Salla Käppi.

– Gallén-kierros kiertää koko Pihlajaveden, mutta se pitää sisällään myös neljä lyhyempää reittiä. QR-koodeilla rastien kohteista pääsee lisätietojen äärelle. Reittikartat löytyvät myös nettisivuiltamme. Tänään olemme talkoilla tehneet reitin varrelle opastuskylttejä ja myöhemmin teemme vielä infokylttejä.

Idea Liikkuva kylä -hankkeeseen ja sen rahoituksen hakemiseen maaseutuohjelmasta tuli perheen isältä, Juha Käpiltä. Hän toimii myös kyläyhdistyksen varapuheenjohtajana. Sallan ja Juhan perhe ovat suhteellisen tuoreita Pihlajaveden kyläasukkaita. Luokanopettajaksi valmistunut Salla ja IT-alan töitä tekevä Juha muuttivat kylään kolme vuotta sitten Petäjävedeltä ihastuttuaan myynnissä olevaan rautatieasemarakennukseen.

Palkittu kylä menestyy kyläkisoissa, mutta taistelee kyläkoulunsa puolesta

Pihlajavedellä toimii monia aktiivisia yhdistyksiä, jotka kehittävät paikkakuntaa ja sen toimintaa. Esimerkiksi Pihlajaveden Kyläyhdistyksellä on nykyään yli 100 aktiivista jäsentä. Kyläyhdistys hoitaa myös mm. kylän jätehuoltoa ja on tehnyt talkoilla kylälle kolme jäteasemaa.

Kyläyhdistyksen suurin ponnistus on ollut monipalvelupiste Kauppalan saaminen kylälle sekä sen jatkuva ylläpito ja toiminnan kehittäminen tarpeiden mukaan. Yhteisen olohuoneen ja kirjaston palvelut on otettu ilolla vastaan ja todettu tarpeellisiksi, mutta kauppa-asiakkaita toivotaan lisää kauppatoiminnan jatkon varmistamiseksi. Korona-aika on harmillisesti vaikuttanut mm. keittolounaisiin, joita on normaalisti nautittu Kauppalassa kahdesti viikossa.

Etenkin kesäisin kylällä järjestetään monenlaista tapahtumaa ja yhteistä tekemistä kyläläisten ja mökkiläisten iloksi, mutta aktiivista toimintaa riittää ympäri vuoden.

Pihlajavesi on valittu Keski-Suomen vuoden kyläksi vuonna 2015 ja toiselle sijalle valtakunnallisessa kyläkilpailussa 2016. Kuluvana vuonna 2020 kylä on jo 17 parhaan joukossa Suomen älykkäin kylä -kilpailussa.

Kyläyhdistyksen puheenjohtajisto Matti ja Juha edustavat sopivasti sekä kokemusta että tuoretta verta. Molemmilla on syvä usko huomiseen ja kylän tulevaisuuteen.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Peräkorpi kertoo:

– Olen mukana myös Keski-Suomen kylät ry:n hallituksessa ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Reena Abbey-Laukkanen vinkkasi syksyllä 2018 Suomen älykkäin kylä -kilpailusta. Aloimme porukalla miettiä, mitä kaikkea toimintaa meillä teemaan liittyen jo on, ja mitä uutta voisimme vielä kehittää. Kaiken kaikkiaan älykäs kylä -prosessin tavoitteena on lisätä Pihlajavedellä yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja parantaa asukkaiden hyvinvointia. ÄlyAsema on yksi uusista ideoistamme.

Ainoa murheenkryyni kylällä on tällä hetkellä nimittäin oman kyläkoulun kohtalo. Koulu on vähäisen oppilasmäärän vuoksi lakkautusuhan alla ja kyläläiset ovat järjestäneet kunnan ja päättäjien kanssa keskustelutilaisuuksia koulun puolesta. Kyläläiset haluavat kehittää ja profiloida koulua entistä näkyvämmin kohti metsää ja luontoa.

Sitä varten on kehitetty ÄlyAsema -konsepti. Sen tavoitteena on mahdollistaa metsäkoulu, tutkimusasema ja metsästudio. ÄlyAsema tullaan perustamaan syksyn 2020 aikana.

ÄlyPihlajan kehittäjäksi tituleerattu kyläläinen Kari Kotiranta kertoo:
– Meillä on jo aiemmin ollut koululla Tiedetila, jossa on Suomen suurin kokoelma mikrotietokoneita aina 1970-luvulta saakka. Tiedetilan puutarhassa on runsaasti kotimaisia luonnonkasveja. Tiedetilassa järjestetään paljon erilaisia kursseja, myös tilauksesta. Esimerkiksi JAMKin Digisti kylässä -hankkeen kanssa järjestimme erilaisia digikoulutuksia mm. ikäihmisille. Opimme käyttämään mm. sovelluksia, joiden avulla voi seurata omaa terveydentilaa.

Kylällä on aloitettu toimenpiteitä myös energian omavaraisuuteen liittyen. Biokaasu-esiselvityksen luonnoksissa on visioitu konttimallista biokaasureaktoria, joka tuottaisi sähköä ja lämpöä koko kylän tarpeisiin. Rahoituksen hakeminen uudelle innovaatiolle ja esiselvitykselle on vakavassa pohdinnassa.

Pihlajaveden Liikkuva kylä -hanketta tuetaan maaseuturahastosta Leader Vesuri-ryhmä ry:n tukemana.

Lisätietoa:
www.mypihlajavesi.fi

Seuraa kylää somessa: @My Pihlajavesi

Katso myös video:

Maaseutuverkoston järjestämässä Maaseutu.fi: Älykkäät kylät -prosessissa on ollut mukana kolmisenkymmentä kylää eri puolilta Suomea. Kilpailu ratkeaa loka-marraskuussa. Voittajakylälle on luvassa innovaatioleiri, jossa huippuammattilaiset johdattavat kylää edelleen eteenpäin uudistumisen tiellä. Peukut pystyyn Pihlajaveden puolesta! Ei ole epäilystäkään, etteikö tämä kylä tittelin ansaitsisi.
Lue uutinen: 17 kylää loppusuoralla Suomen älykkäin kylä -kisassa.