Etusivu » keskisuomenmaaseutu.fi » Leader on rahoitusta, neuvontaa ja toimintaa
Leader on rahoitusta, neuvontaa ja toimintaa
Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeille. Tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista oman alueen parhaaksi.
Suomessa on 52 Leader-ryhmää, jotka myöntävät rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeille omilla toiminta-alueillaan. Keski-Suomessa toimii neljä maaseudun kehittämisyhdistystä eli Leader-ryhmää.
Keski-Suomen neljä Leader-ryhmää
Toiminta-alue: Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylä
Toiminta-alue: Konnevesi, Hankasalmi, Toivakka, Joutsa ja Luhanka
Leader-ryhmien toiminta
Ryhmät ovat rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä.
Leader-ryhmät koostuvat työntekijöistä, hallituksesta ja jäsenistä. Toiminta-alueen asukkaat voivat osallistua ryhmän toimintaan käymällä tapahtumissa, toteuttamalla tai osallistumalla hankkeeseen tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Jäsenistö valitsee yhdistyksen vuosikokouksessa hallituksen, johon jokainen jäsen voi asettua ehdolle.
Leader-ryhmissä paikalliset asukkaat eli hallitus päättää alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta. Leader-ryhmät tekevät omat kehittämisstrategiansa ja valitsevat toteutettavat hankkeet sen mukaisesti. Strategiaa toteutetaan seitsemän vuotta kestävän ohjelmakauden ajan.
Ryhmien toiminnasta ja rahoituksesta saat lisätietoa kunkin ryhmän omilta nettisivuilta.
Leader-toiminnan periaatteet
- Monialaisuus: tehdään sektorit ja organisaatiot ylittävää yhteistyötä
- Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö: opitaan ja tehdään yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, alueidenvälisesti ja kansainvälisesti
- Alueperusteisuus: ryhmä keskittyy oman alueensa rakenteisiin ja sen kehittämiseen
- Alhaalta ylös -periaate: kehittämisideat ovat paikallisia, ruohonjuuritason ideoita
- Paikallinen kumppanuus: päätöksenteossa ovat mukana alueen asukkaat, yhteisöt ja julkiset tahot
- Verkostoituminen: tavoitteena hyvien käytäntöjen jakaminen
- Innovatiivisuus: Toiminnan tavoitteena on uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu ja luominen.