Hankekonkareiden vinkit ja kokemukset

Kun hankkeita pyörittelee vuodesta toiseen, kertyy kokemusta ja vinkkejä muillekin jaettaviksi. Tässä neljän konkarin ajatuksia.

Tapio Myllylä on Laukaan Kuusan Nuorisoseuran puheenjohtaja ja Kanavateatterin kantava voima. Hän hyppäsi näyttelijän saappaisiin jo pikkupoikana ja tapasi vaimonsakin, Taru Eskonen-Myllylän, aikoinaan Kanavateatterin näytelmäprojektissa.

Kuusan Nuorisoseurantalolla on ikää toista sataa vuotta, ja sitä on remontoitu vuosien mittaan useaan otteeseen. Merkittävä osa remonttirahasta on tullut maaseutuhankkeista, joita Myllylä on itse pyörittänyt paperihommista lähtien.

– Olen koulutukseltani rakennusinsinööri, joten ehkä siksikin hankkeet ovat toistaiseksi painottuneet rakennuspuoleen.

Hän kertoo, että ensimmäisen hankkeen kohdalla byrokratiaa saattaa hieman säikähtää, mutta kun yhden kerran näkee vaivan ja hoitaa paperiasiat kunnolla, seuraavilla kerroilla hakemusten teko on jo helppoa.

Lue myös pidempi juttu Myllylän haastattelusta: Teatterista elinvoimaa

Sirkka Suomäki on luotsannut lukuisia lapsiin ja nuoriin liittyviä hankkeita, sillä hän toimi 30 vuotta Hankasalmen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana.

Hän kannustaa kyliä ja ihmisiä hankkeiden pariin vakuuttamalla, että kaikkea oppii tekemään, kunhan vain tarttuu toimeen.

– Sanon aina hanketoimijoille, että ellei kukaan kuole, kaiken pystyy korjaamaan.

Hän kuitenkin neuvoo, että asioita ei ole hyvä jättää viime tinkaan, ja että dokumentointi kannattaa hoitaa huolella.

Väliraportitkin on hyvä tehdä mahdollisimman laajasti ja tarkasti, sillä jos on vaikka kahden vuoden mittainen hanke, voi olla hankala muistaa kaikkea tapahtunutta pitkälle taaksepäin.

Myös epäonnistumiset kannattaa Suomäen mukaan dokumentoida, sillä mikään hanke ei mene aivan niin kuin on suunniteltu.

Lue myös pidempi Suomäen haastattelu: Hankkeita maaseudun lasten ja nuorten hyväksi

Pertti Huurtola tuntee Kannonkosken kuin omat taskunsa, myös elinkeinoelämän näkökulmasta. Hän toimi aikoinaan viisi vuotta kunnan elinkeinoasiamiehenä ja sitä ennen koko aikuisikänsä elinkeinoelämän palveluksessa. Hänellä on myös pitkä kokemus kyläyhdistystoiminnasta ja maaseutuhankkeista Kannonkoskella ja erityisesti kotikylässään Kämärissä.

Huurtola on auttanut myös muita yhdistyksiä ja yrityksiä hankehakemusten laatimisessa ja kertoo huomanneensa, että pienet hankkeet ovat vaarassa jäädä toteuttamatta paperisodan takia. Hän toivoisikin, että pienempiin hankkeisiin pääsisi hakemaan rahoitusta yksinkertaistetulla prosessilla. Toisaalta hän kertoo ymmärtävänsä vallan hyvin, miksi paperiasiat on hoidettava kunnolla.

– Velvoite paperitöiden hoitamiseen tulee lainsäädännöstä ja EU-säädöksistä. Ja se on ihan hyvä juttu.

Lue myös pidempi juttu Huurtolan haastattelusta: Hankkeilla eloa hiljeneviin kyliin

Hannu Lahtinen muutti kymmenisen vuotta sitten Helsingistä Päijälän kylään Kuhmoisiin vaimonsa kotitilalle eläkepäiviään viettämään.

Nyt Lahtinen toimii Päijälän kristillisen yhdistyksen puheenjohtajana ja tekee tiivistä yhteistyötä kylän kolmen muun yhdistyksen eli Päijälän Seudun kyläyhdistyksen, Mäkimaan Muhkun ja Päijälän metsästyseuran kanssa.

Aktiivinen hanketoiminta Päijälässä alkoi Elinvoimainen Päijälä 2015-2025 -hankkeesta, jossa Lahtinen toimi vetäjänä.

– Silloin mietimme yhdessä, mihin tämän kylän elinvoima ja tulevaisuus voisi perustua, ja suunnittelimme erilaisia kehittämistoimenpiteitä, hän kertoo.

Nyt Päijälässä on toteutettu kuusi erilaista maaseudun kehittämishanketta. Niissä on ollut aina mukana kaikkien kylällä toimivien yhdistysten edustajat. Usein hankkeisiin on myös palkattu työntekijä hankerahan turvin.

– En usko sellaiseen kylän aktivointiin, että järjestetään yksittäisiä tilaisuuksia. Tärkeämpää on luoda kylälle sellaiset edellytykset, että ihmiset pystyvät siellä asumaan ja jopa hankkimaan toimeentuloaan.

Lue myös Luonnossa liikkuen Päijälässä