Maaseutukehitys suuntasi helmikuun puolivälissä kotimaan opintoretkelle Varsinais-Suomessa sijaitsevaan Kemiönsaareen Leader-ryhmä “I samma båt – samassa veneessä” vieraaksi. Kotimatkalla käytiin tutustumassa vielä Iitin Vuolenkosken kylän aktiiviseen elämänmenoon.
Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi vuonna 2009. Noin 6 400 asukkaan kunta koostuu 3 000 saaresta. Se onkin yksi kahdeksasta Suomen kunnasta, jolla on saaristokunta status, sillä saarista jopa 20 on ympäri vuoden asuttua. Kesällä alueen väkiluku kolminkertaistuu loma-asukkaiden myötä.
Elinvoimainen Kemiönsaari
Torstaina 13.2. matkattiin saaristoon, ja varsinainen ohjelma alkoi perjantaina, kun kokoonnuimme kulttuuri-
talo Villa Landessa aamukahvin äärelle. Toiminnanjohtajat Minna Boström ja Tiina Seppälä esittelivät molemmat Leader-ryhmät. Kemiönsaaren kunnasta elinkeinojohtaja Erik Lund kertoi Kemiönsaaren kehitystyöstä ja kehittämishankkeista. Kemiönsaarella onkin käytetty kekseliäästi monenlaista rahoitusta, myös Leader -rahaa, tukemaan elinkeinoelämän kehittämistä. Lund esitteli muun muassa “Yrittäjän STARTTI” -hankkeen, joka oli mukana eurooppalaisen yrittäjyyden edistämiskilpailun finaalissa. Hankkeessa on koottu 39 yritysasiantuntijan verkosto avuksi alueen yrittäjille. Yrittäjä voi edullisesti saada asiantuntijaverkostolta apua niin markkinointiin, verkkokaupan perustamiseen, talousasioihin, tuotteistamiseen, hinnoitteluun kuin sukupolvenvaihdoksiin liittyen. Kunta ylläpitää verkostoa ja kustantaa osan asiantuntijoiden käytön kustannuksista. Tämän hankkeen puitteissa aloitetaan myös uusi mentorointiohjelma, jossa alueella vapaa-aikaansa viettävät muualta tulleet yrittäjät tarjoavat ohjausta paikallisille yrittäjille.
Yhdistyskoordinaattori Jill Karlsson kertoi Kemiönsaaren yhdistysten kuulumisia, omasta työnkuvastaan sekä kunnan tulevista kuvioista, joista ehkä merkittävin on tänä vuonna juhlittava Kemiönsaaren 700-vuotisjuhla. Yhdistyskoordinaattorin toimintaa aloitettiin ja kokeiltiin Leader-hankkeella, ja se jäi hankkeen jälkeen kunnan toimintatavaksi. Yhdistyskoordinaattorin työtä Jillin toimenkuvasta on 50 % ja loput 50 % koostuu muista kulttuuritoimen tehtävistä Villa Landen ja erilaisten tapahtumien parissa.
Villa Landessa meitä tapaamassa olivat myös Kemiönsaaren hankekoordinaattori Sven Ivars ja I samma båt:in hallituksen puheenjohtaja Siv Holmgren sekä hallituksen jäsen Johan Fredriksson. Retken ajatuksena olikin päästä vaihtamaan kokemuksia myös erilaisista hallituksen toimintamalleista.
– Opintoretki oli mieltä avartava. Oli kiinnostavaa kuulla, miten eri tavalla Leader-rahoitusta voidaan hyödyntää, ja miten se soveltuu oman alueen erityispiirteisiin, kuten saaristoalueelle, Maaseutukehityksen hallituksessa Toivakan kuntaedustajana oleva Arja Marjonen totesi.
Västanfjärdissä tutustuttiin yhdistysten toimintaan
Lounaalle siirryttiin Bjärkas Golfiin Västanfjärdiin. Pittoreski maatila on ollut toiminnassa 1600-luvun lopusta lähtien, aiemmin mm. merimieshuoneena. Nykyisin pääelinkeinona tilalla on matkailu, erityisesti majoitus ja golf. Bjärkas onkin valittu Suomen parhaaksi golf-hotelliksi jo viitenä vuonna.
Herkullisen lounaan jälkeen kuultiin lisää Leader-asiaa, kun Ann-Sofi Österberg kertoi käynnissä olevasta valmisteluhankkeesta, jossa tehdään pohjatyö Kemiönsaaren Älykkäät kylät -hankkeelle. Julia Ajanko puolestaan esitteli Paraisten kaupungin Älykäs kylä -hanketta “Asuttavuus Paraisten saarilla”. Se on kansalaistiedetutkimus, eli saarelaisten itsensä tuottama tutkimus, koska asukkaat ovat saariyhteisönsä parhaita asiantuntijoita. Mats Nurmio puolestaan kertoi Västanfjärds Byaråd -yhdistyksen Leader-hankkeista. Västanfjärds Byaråd on esimerkiksi rakentanut frisbeegolfradan, tehnyt uimarannalle laavun, pukukopit ja vessat, laatinut kyläsuunnitelman ja parhaillaan on vireillä hanke, jossa tehdään lapsille suunnattu luontopolku kauniiseen saaristolaismaisemaan.
Tietorikkaan päivän päätteeksi ohjelmassa oli virkistäytymistä Kasnäsin kylpylässä, ja illalliselle saimme vielä vieraaksi I Samma båt:n toiminnanjohtaja Minnan ja hankeneuvoja Hanna Hermanssonin. Keskusteluissa sivuttiin mm. ryhmien hallitustyöskentelyä ja Leader-arkea.
– Oli kiinnostavaa kuulla toisen toimintaryhmän toimintakulttuurista. Huomio kiinnittyi erityisesti siihen, miten erilaiset henkilöresurssit ja hanketoimijoiden verkosto voi olla Leader-ryhmän toiminnan ympärillä, Maaseutukehityksen puheenjohtaja Leena Hietala totesi Kemiönsaaren vierailun jälkeen.
Vuolenkoskella tekemisen meininkiä
Lauantaiaamun kauniissa auringossa alkoi siirtymä Iittiin Vuolenkosken kylälle. Kylän rajalla saimme bussiin paikallisoppaaksi kyläpäällikön Eero Parosen, joka kertoi kyläkierroksella Vuolenkosken historiasta, aktiivisuudesta ja aikaansaannoksi
sta. Bussissa oli vähän jopa epäuskoinen olo, kun todistimme kylän kevyenliikenteenväylää, liikuntahallia, kaava-aluetta uusine omakotitaloineen, torialuetta, uutta rantaravintolaa ja uutta kaupparakennusta, jonka yhteydessä on kyläkeskus. Kaiken tämän pitkäjänteisen kehittämisen mahdollistajina ovat olleet kyläyhdistys sekä kylän oma kehitysyhtiö Omakylä Vuolenkoski Oy, yhdessä kyläläisten ja eri yhteistyötahojen kanssa. Ei siis ihme, että kylä on palkittu vuoden kylänä sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti.
Kyläkeskuksessa meitä oli vielä vastassa Pauli Pethman, Tiina Västilä ja Jarmo Kivivainio. Joimme päiväkahvit ja kuulimme tarkemmin vuolenkoskelaisten projekteista, taustoista ja toiminta-ajatuksista. “Vuolenkoski – Se ei ole vain kylä, vaan tapa elää” oli diaesityksen otsikko ja tästä elämäntavasta otimme mieluusti vaikutteita.
– Vuolenkosken kylän asukkaiden yhteistyöllä toteutetut kehittämistoimenpiteet olivat hämmästyttäviä. Yhteisen matkan aikana oli hienoa keskustella ja vaihtaa ajatuksia nähdystä ja koetusta oman hallituksen jäsenten kanssa, Leena Hietala sanoi retken jälkeen.
Vuolenkoskelta matka jatkui kohti kotia. Opintoretkellämme opittiin uutta, saatiin ideoita ja ajatuksia, joista toivottavasti syntyy hienoja juttuja myös Maaseutukehityksen alueella.
– Useammin pitäisi muistaa käydä muilla kylässä, on se sen verran innostavaa. On mielenkiintoista kuulla siitä, mitä muut ovat saaneet aikaan. Sitä saa itsellekin lisävirtaa tekemiseen muiden onnistumisista. Hyvien käytäntöjen jakaminen on yksi hanketoiminnan tavoitteista ja opintomatkat ovat sitä parhaimmillaan. Aina ei tarvitse keksiä kaikkea itse, vaan voi varastaa ja parastaa muilta. Pienhankkeena toteutettavat kehittämishankkeet voisivat olla hyvä väline meidän alueemme muillekin toimijoille lähteä oppimaan muualta jotain uutta omaan toimintaan. Oli erittäin onnistunut matka myös yhteisöllisyyden takia, sillä hallituksen jäsenet hitsautuivat entistä tiiviimmin yhteen, summaa toiminnanjohtaja Tiina Seppälä.
