Metsästysseura Sarvan Erän kunnostama Erä-Iitti on monipuolinen harrastus- ja ajanviettokeskus Luhangan Sydänmaalla.

Sarvan Erän kehitys käynnistyi 1970-luvun alussa, kun metsästysalueita alettiin vuokrata. Vuokraustoiminta johti Antti J. Niemisen kutsumaan koolle 16 metsästäjän kokouksen, jossa Sarvan Erä perustettiin 16.3.1973.

50-vuotias metsästysseura on puheenjohtaja Pentti Kuurneen mukaan huippukunnossa.

– Meillä on Erä-Iitissä nyt puitteet kunnossa, eikä välittömiä rakennustarpeita ole tiedossa. Tilojen kuntoon laitto on auttanut myös uusien jäsenten hankinnassa, nyt on mukana nuoriakin.

Tie puitteiden kuntoon laittoon on ollut pitkä, vaatinut paljon töitä ja talkoita ja useamman hankkeen Maaseutukehityksen rahoittamana.

Pitkään perustamisen jälkeen seuran kokoontumispaikkana toimi Syrjälän talo, jonka ulkovarastossa sijaitsi lahtivaja. Omistajanvaihdos vuonna 1998 ohjasi seuran etsimään uutta toimintapistettä ja seuraavana vuonna suunnaksi otettiin Iitinmäki.

Sydänmaalla, Lempään kylän korkeimmalla mäellä sijaitseva Iitinmäen hirsinen talo on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Se oli vielä 1960-luvulla perinteinen metsä- ja lypsykarjatila, jossa oli lehmien ja lihakarjan lisäksi muutama hevonen. Karjasta ajan myötä luovuttiin, eikä tilalle ollut jatkajia. Sarvan Erä aloitti tilan uusien omistajien kanssa yhteistyön: yhdistys sai rakennukset käyttöönsä ja navetan rehulato-osaan rakennettiin lahtivaja.

Vuonna 2004 toteutettiin ensimmäinen hanke Maaseutukehityksen rahoittamana, siinä ostettiin Erä-Iitin tila kylätalo- ja metsästysmajakäyttöön ja kunnostettiin rakennuksia koko kylän yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Rakennusten vesihuolto kunnostettiin, hevostallista tehtiin sauna, pihaan rakennettiin kota, jonka hirsiosa oli tilan vanha riihi. Samaan hankkeeseen kuului vielä ulkoilureitin teko, joka toimii talvisin ladun pohjana. Samalla kunnostettiin reitin varrella olevat Sarvan Erän laavut. Ne ovat ulkoilijoiden vapaasti käytettävissä.

Reittikunnostuksen seurauksena Sarvan Erä sai Keski-Suomen Urheilujuhlassa Luhangan vuoden liikuntatekopalkinnon vuonna 2011. Perusteena mainittiin, kuinka yhdistys on tehnyt uraauurtavaa työtä kaikenikäisten liikuntapalvelujen tarjoajana.

– Tammijärven Tammi ylläpitää nyt latuverkkoa, kun heillä on siihen kalusto, mutta talkoissa mekin olemme mukana. Reitti on hyvässä kunnossa, ja siellä on paljon kävijöitä, Kuurne sanoo.

Iitinmäen kunnostus jatkui hankkeiden kautta, kun Leader-rahoituksella kunnostettiin päärakennus ja piha. Työtä tehtiin 2008–2010. Talon ulkonäkö ja henki haluttiin säilyttää menneitä kunnioittavana talonpoikaistyylinä. Talon kunnostamiseksi seuran jäsenet tekivät ahkerasti talkoita, kaikkiaan lähes 1800 tuntia.

Teemahankkeessa Sarvan Erä investoi muun muassa asekaapin, av-laitteet, vakuumikoneen, kisko- ja sähkötaljan sekä taloon sängyt patjoineen ja vuodevaatteineen.

Viimeisimpänä Leader-hankkeena toteutettiin vuosina 2021–2023 lahtivajan kunnostus ja muutostyöt. Tilasta saatiin toimiva, käytännöllinen ja nykyaikaiset hygieniavaatimukset täyttävä.

Tässäkin hankkeessa talkooporukka oli tutun aktiivinen, mutta maailman myllerrykset aiheuttivat hankkeelle vastatuulta.

– Hakemusta varten kilpailutettiin hinnat, päätös venyi ja piti odottaa vielä hirvenmetsästyksen yli, että päästiin aloittamaan rakentaminen. Odotusaikana oli teräs kallistunut 50 % ja puutavara lähes kolmanneksen verrattuna aiempaan hintatasoon. Talkoomäärällä tilannetta paikkailtiin. Iso kiitos tekijäporukalle, että seura on velaton, Kuurne kiittelee.

– Rakennusaikaan olin enemmän Erä-Iitissä kuin kotona, Kuurne naurahtaa.

Sarvan Erän toiminta on kautta sen historian ollut monipuolista.

– Muuta toimintaa on yhtä paljon kuin metsästystä, Kuurne vahvistaa.

Metsästyksessä pääosassa on hirvi. Kuurne mainitsee tärkeämmäksi kuitenkin pienpetopyynnin, jolla ehkäistään riistaeläimiin kohdistuvaa tuhoa. Seuran jäsenet kouluttavat metsästyskoiria, pääosin on pystykorvaa, ajokoiraa ja hirvikoiraa, mutta uutena myös lintukoiria. Vuonna 2019 Sarvan Erän metsästysmaat olivat metsästyskoirien SM-kisojen koemaastoina.

Seuran jäsenet ovat ahkeria talkoolaisia myös hankkeiden ulkopuolella, milloin on oltu kyläläisille maalaamassa, rakentamassa tai tekemässä heinää.

– Ralleissa on pidetty kioskia, mutta useammin järjestysmiehinä. Vuosittain järjestetään myös yleiset pilkkikisat, Kuurne listaa vielä seuran aktiviteetteja.

Seuralla on tasaiset tulevaisuudennäkymät, kun toimintaedellytykset on nyt turvattu. Isommille hankkeille ei ole tarvetta, vaan nyt nautitaan työn hedelmistä. Syksyn pimeyteen on luvassa melkoinen valonpilkahdus, kun 50-vuotiasta seuraa keräännytään juhlimaan hirvipeijaisten yhteyteen.

Koko kylää ja maaseutuyhteisöä pitkäjännitteisesti kehittäneelle metsästysseuralle 50-vuotisonnittelut Maaseutukehitykseltä!