Ei Rutalahdessa kehnosti eletty!

Rutalahden kylällä asuu aktiivista väkeä. Sieltä on löytynyt noin 40 henkeä käsittävä joukko historian keruusta kiinnostuneita ihmisiä, jotka ovat yhdessä pistäneet tuulemaan historiatietojen keräämiseksi ja arkistoimiseksi kyläarkistoon. Tämän lisäksi historiaa tuodaan tutuksi kaikille sekä sähköisellä alustalla että fyysisesti kylänraitilla kierrettävän tarinallisen perinnekierroksen avulla.

Tavoitteellista toimintaa

Nyt jo edesmenneen Leila Backmanin aloitteellisuus, asiantuntevuus ja valtavan suuri talkootyömäärä ovat olleet koko hankkeen kantava voima. Kuva: Maire Huikko.

Rutalahden kulttuurihistorian tallentaminen -hanke pyörähti käyntiin keväällä 2024. Sen tavoitteena on ollut säilyttää, järjestää ja digitoida asukkailta ja yhteisöiltä Wanhan Rutalahden alueelta kerättyä aineistoa historiasta ja kulttuuriperinnöstä sekä tallentaa aineisto nuorisoseurantalo Suojarinteelle perustettuun kyläarkistoon. Aineistosta haluttiin myös poimia mielenkiintoisimmat tapahtumat ja tehdä niistä kylän Internet-sivuille “virtuaalinen näyttely”, eli oma sähköinen osio kyläarkistolle. Lisäksi haluttiin myös toteuttaa kylän historiaan pohjautuva kulttuurikävely, jossa käytetään QR-koodeja. Ne mahdollistavat nykytekniikan keinoin elämysretken kylän historiaan ja tarinoihin. Lisäksi tavoitteena on ollut kasvattaa kyläarkiston yhteyteen käsikirjastoa Rutalahti-aiheisista teoksista.

Leader -rahoitusta kehittämishankkeelle

Tämän kaiken edellä mainitun tekemiseen haettiin Leader -rahoitusta Maaseutukehitykseltä yhteensä 27 470 €:n kustannuksiin. Kustannuksista 20 % kertyi kyläläisten talkootyöstä. Osa työstä teetettiin kolmeksi kuukaudeksi palkatulla hanketyöntekijällä ja osa ostettiin ostopalveluna ammattiosaajilta. Hankkeen rahoitus jakautuu siten, että 80 % kustannuksista katetaan EU:n maaseuturahaston, Suomen valtion ja kunnan osuuksien muodostamalla julkisella tuella ja 20 % kustannuksista katetaan talkootyöllä.

– Aluksi muutaman kylän historiasta kiinnostuneen kyläläisen tavoitteena oli vain saada nuorisoseurantalolle lukollinen kaappi jo aikoinaan perinnepiirissä kyläkirjaa varten kylältä kerätylle, kylän historiasta kertovalle aineistolle, mutta rahoituksen turvin saatiin aikaan paljon monipuolisempi lopputulos, joka on helposti kaikkien Rutalahden kylästä kiinnostuneiden, poismuuttaneidenkin, hyödynnettävissä nykytekniikan keinoin. Ilman rahoitusta se ei olisi ollut mahdollista, toteaa hankkeen yhteyshenkilö ja kyläaktiivi Paula Pyhälä-Liljeström.

Kyläarkisto ja käsikirjasto Suojarinteellä

Wanhan Rutalahden alue käsittää Rutalahden nykyisen ydinkylän lisäksi Kivisuon, Päiväkunnan, Ylä-Sydänmaan ja Vihijärven sekä Viisarinmäen alueet. Hankkeen aikana kerättiin kyseisen alueen historiasta kertovaa aineistoa; dokumentteja, valokuvia, karttoja ja erilaisia nauhoitteita. Ne järjesteltiin kyläarkiston arkistointilaatikoihin Nuorisoseurantalo Suojarinteelle kahteen lukolliseen kyläarkistokaappiin. Osa aineistosta on vain digitaalisessa muodossa. Kerätty aineisto on luetteloitu arkistoinnin yleisen järjestelykaavan mukaisesti siten, että aineistoa on mahdollista myöhemmin täydentää. Lisäksi koko aineisto on palkatun työntekijän toimesta digitoitu tarkoituksenmukaisilta osin ja tallennettu kahdelle ulkoiselle kovalevylle, joista toista säilytetään paloturvallisessa kassakaapissa ja toinen on arkistomateriaalien kaapissa. Kerättyyn aineistoon voi jatkossa perehtyä nuorisoseurantalolla ottamalla yhteyttä Nuorisoseuran johtokuntaan (rutalahden.ns@gmail.com), joka ohjeistaa käytännön toteutuksen.

Rutalahden kyläsivuille toteutettiin myös virtuaalinen arkisto, jonka toteutus hankittiin ostopalveluna. Virtuaalinen arkisto sisältää useamman osion: perinnekierros materiaalit, Wanhan Rutalahden kyläarkiston infosivu, käsikirjaston infosivu, virtuaaliset näyttelyt sekä ”Muistoja Rutalahdesta” osio. Virtuaalisessa arkistossa hyödynnettiin jo olemassa ollutta materiaalia uuden hankkeella kerätyn materiaalin lisäksi. Jatkossa sisältöä on tarkoitus tuoda lisää esimerkiksi Muistoja Rutalahdesta -osioon.

Nuorisoseura on pitänyt leikekirjaa lehdistön uutiskynnyksen ylittäneistä tapahtumista vuodesta 1982 eli yli neljänkymmenen vuoden ajan. Näitä kirjoja varten ostettiin hankkeen aikana teline, joilla leikekirjoja on helppo liikutella paikasta toiseen, samalla helpottaen niiden selailua. Leikekirjat ovat osa kyläarkistomateriaalia ja ne myös on digitoitu vuoden 2024 loppuun saakka. Työ lehtileikkeiden tallentamisen parissa jatkuu edelleen.

Hankkeen aikana ostettiin myös vitriinikaappi, johon koottiin Rutalahti -aiheinen käsikirjasto. Osa teoksista oli jo olemassa ennestään, mutta osa saatiin hankkeen aikana lahjoituksina. Kaapissa on tällä hetkellä yhteensä 55 jollain lailla Rutalahtea sivuavaa teosta. Etsinnässä on vielä 16 tiedossa olevaa teosta, joten kokoelma täydentyy jatkossa Nuorisoseuran toimesta. Puuttuvien kirjojen lista löytyy Rutalahden kotisivuilta. Kirjoja ei lainata ulospäin, mutta niihin voi tutustua paikan päällä erikseen sovittuna aikana.

Nuorisoseurantalo Suojarinteen uumenissa sijaitsevan kyläarkiston sinisten ovien taakse kätkeytyy valtava määrä paikallista historiatietoa. Kuva: Rutalahden Nuorisoseura ry.

Perinnekierros elävöittää historiaa

Osana hanketta arkistomateriaaleista koottiin kylälle Rutalahden tarinallinen perinnekierros, joka sai nimekseen “Ei täällä kehnosti eletty”. Kylänraitille on pystytetty 10 esteettömästi nähtävillä olevaa perinnetaulua, jotka kertovat napakasti kylän eri vuosikymmenien vaiheista tekstein, valokuvin ja QR-koodien avulla. Taulujen graafinen suunnittelu ja painatus hankittiin ostopalveluna. Tekstit ovat myös kuunneltavissa ja niiden lukijoina ovat Kalevi Puttonen ja Tiina Kirahvimetsä. Äänityksessä avusti Tenho Tornberg. Perinnekierros on sähköisesti nähtävillä myös Rutalahden nettisivuilla ja siitä on tehty selailtavaksi kansiot Leivonmäen ja Joutsan kirjastoihin sekä Nisulan kylätalolle niitä henkilöitä varten, jotka eivät käytä nettiä.

Vaikuttavaa työtä yhteiseksi hyväksi

Hankkeen avulla on saatu säilymään Rutalahden kylän historiaa tuleville sukupolville ja tutkimuskäyttöön. Kerättyä materiaalia on hyödynnetty konkreettisesti tuomalla se näkyväksi kyläläisille ja vierailijoille, jolloin kylän elinvoima ja pitovoima vahvistuvat. Tarinallistamisen kautta ja perinnekierroksen esteettömällä sijoittelulla lisätään lähiliikuntaa sekä kohennetaan kylän vetovoimaa matkailukohteena. Perinnekierros lisää myös kiinnostusta Leivonmäen kansallispuiston Koskikaran kierrokseen, jonka lähtöpiste sijaitsee Rutalahdessa aivan perinnekierroksen ensimmäisen infotaulun läheisyydessä.

Hanke kiinnosti mediaa, sillä tähän mennessä on julkaistu kolme eri aihealueen juttua neljässä eri paikallislehdessä (Joutsan Seutu, Korpilahti -lehti, Paikallisuutiset ja Keskisuomalainen). Historia kiinnostaa myös ihmisiä, sillä sähköisellä kyläarkistolla on hankkeen toteutus aikana ollut 1 068 sivukatselua ja loppukesästä 2025 julkaistulla perinnekierros -osiolla jo 898.

Talkootyötä kertyi yhteensä hankkeen aikana 577 tuntia. Se on tuplasti enemmän kuin mitä omarahoitukseen olisi tarvittu. Talkootyö, yhteisöllisyys ja yhteiset tavoitteet ovat lisänneet runsaslukuisen talkooporukan sosiaalista pääomaa. Hankkeen aikana käsitelty tietomäärä on todella suuri ja kyläläiset ovat antaneet valtavasti omaa aikaansa keräys- ja tallennustyölle.

– Itse Rutalahdessa 25 vuotta asuneena, olen pitänyt vähän mahtipontisena tuota kyläkirjan nimeksikin päätynyttä fraasia ”Ei täällä kehnosti eletty”. Mutta nyt hankkeen myötä, kun minulla on ollut etuoikeus päästä perehtymään kylän historiaan, olen vahvasti noiden sanojen takana: ei täällä kehnosti eletty eikä eletä, kiteyttää Paula Pyhälä-Liljeström.

Yläreunan artikkelikuva: Perinnekierroksen viides tietotaulu nousee kylärantaan Martin Liljeströmin ja Mika Nevalaisen voimin. Kuva: Rutalahden Nuorisoseura ry.

Tutustu kylän nettisivuihin osoitteessa: https://rutalahti.fi/