Hurmaava, on ensimmäinen sana, jolla kuvailisi Sirkkamäen kyläyhdistyksen uudehkoa kylätaloa. 

Kyläyhdistys oli ensimmäisten joukossa aloittamassa Maaseutukehityksen alueella rahoituskauden 2023–2027 hankkeita. Yhteinen tahto kylän kokoontumispaikasta oli niin vahva, että kyläyhdistys ryhtyi rakentamaan taloa kun Leader-hanke oli laitettu vireille.

Sirkkamäen kyläyhdistys oli joutunut luopumaan entisestä kokoontumispaikasta, kun entisen kyläkoulun tiloissa sijainnut kylätalo vaihtoi omistajaa muutama vuosi sitten. Yhdistyksellä oli tapahtumia, omaisuutta ja tarvetta harrastus- ja kokoontumistiloille niin paljon, että uutta kylätaloa ryhdyttiin suunnittelemaan, ja huolellisen puntaroinnin jälkeen toteuttamaankin.

Kontista kylätalo

Sirkkamäessä asuu alle parisataa henkilöä, joten mitään isoa kylätaloa ei haviteltu vaan kyläläisten tarpeille sopivan kokoinen. Ratkaisu oli vanha konttirakennus, joka verhoiltiin ulkoa puupaneelilla, sisäseiniin käytettiin Halltex-puukuitulevyä ja lattia rakennettiin vinyylistä. Lopullisesti kontin häivytti näkyvistä peltinen harjakatto.

– Ensimmäinen ajatus oli, että olisi otettu semmoinen valmis konttitalo, mutta hinta olisi ollut tuplat, joten se ajatus hylättiin. Vedettiin vähän aikaa henkeä, mietittiin asiaa uudestaan ja päädyttiin tähän konttiratkaisuun, kertoo Sirkkamäen kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Olavi Lehmonen.

Kylätalossa on noin 30 neliötä ja rakennukseen saatiin kokoontumistilan lisäksi näppärän kokoinen keittiö, joka hankittiin käytettynä.

Lisätilaa tuo katettu terassi, johon mahtuu vielä lisää pöytä- ja istumapaikkoja, myös kyläyhdistyksen tavaroille saatiin talon yhteyteen pieni varasto. Pihapiirin täydentää puucee.

– Olisihan talo voinut isompi olla joo, mutta meidän mielestä riittää meidän yhdistyksen tarpeisiin ihan riittävän hyvin, Lehmonen sanoo.

Kokoontumispaikka tärkeä sivukylillä

Rakentamisvaihe sujui hänen mukaansa hyvin ja sukkelasti

– Oli hyvä talkooporukka tekemässä. Lisäksi meillä oli yksi ammattikirvesmies töissä, joka myös katsoi, että homma etenee, kun minä en ollut paikalla, rakennushankkeen työnjohtajana toiminut Lehmonen kertoo.

Avajaisia vietettiin syksyllä 2024, ja kylätaloa oli ihmettelemässä noin parisataa henkeä. Iloinen ilta sisälsi puheita, musiikkia, taikuriesityksen sekä ruokailun ja kakkukahvit.

– Positiivinen suhtautuminen on ollut taloon. Kyläläiset ovat hyvillään, että saatiin kokoontumispaikka tehtyä.

Osittain kylätalon toiminta hakee vielä muotoaan, vaikka paljon on talolla jo tapahtunut. Viime viikolla vietettiin perinteistä rannatonta rantakalailtaa ja pikkujouluissa pidettiin kylän historian ensimmäiset murskearpajaiset.

– Kokouksia on ollut, lisäksi Toyota piti täällä rallitalkoolaisille koulutuksen. Tulevaisuus näyttää, mitä tulee, mutta eihän tätä sillä rakennettu, että pitäisi joka päivä jotain tapahtua, Lehmonen kertoo ja lisää:

– Talo käy kerho- tai harrastetoimintaan, mutta alueen ikärakenne ja kehitys on sellainen, että lapsia on vähän ja kansalaisopistolla täytyy olla minimiosallistujamäärä, niin se tuo omat ongelmansa. Mutta tärkeintä on, että meillä on oman kylän kokoontumispaikka.

Kuntta täydentää kylätalon ympäristön

Kylätalon rakentaminen sekä käyttöönotto sujuivat jouhevasti, samoissa merkeissä sujui myös talon rakentamiseen hyödynnetty Leader-hanke.

– Ei ollut siinäkään mitään ongelmia. Meillä on Rossin Virpi yhdistyksen sihteeri, ja hän on ihan ammatti-ihminen paperinpyörityksessä. Lisäksi minä ja Virpi on hankejuttuja vedetty jo tiekunnassa, niin oli käsitys, kuinka tätäkin hanketta hoidetaan. Maaseutukehityksen Kauppisen Anjalta saatiin aina neuvoja ja apuja, jos oli joku asia, mitä ei tiedetty. Hyvillään olen, että lähdettiin hanketta toteuttamaan, Lehmonen kuvailee.

Sisältä talo on valmis, no ehkä hylly ja jokunen pikkujuttu etsii vielä paikkaansa. Kasvukauden myötä pihakin alkaa saada muotonsa. Ensimmäisissä suunnitelmissa oli ympäröidä talo nurmella ja soralla, mutta viime syksynä paikalle laitettiin kunttaa.

– Se onnistui tosi hyvin, koska kevät suosi meitä, kun oli märkää ja kuntta juurtui. Viime perjantaina ihasteltiin, että hyvä kun suunnitelmaa siltä osin muutettiin. Talon piha olisi ollut nyt hirveä heinikko ja rikkaruohoja, nyt siellä pääse syömään mustikoita. Puhuttiin, että olisi voinut vähän puolukkatyyppiäkin ottaa sekaan, että saisi molempia marjoja, Lehmonen naurahtaa.