Maaseuturahoituksen tuella on tallennettu seutujen ja kylien historiaa talteen useammassakin paikassa Keski-Suomessa, erityisesti Leader Maaseutukehityksen toiminta-alueella. Kyläkirjan kokoaminen vaatii aina aikaa sekä innostunutta tekijäjoukkoa. Yhteinen tiedonkeruutyö poikii myös vahvaa yhteisöllisyyttä.

Kotiseututyö on paikallisten ominaispiirteiden ja sosiaalisten verkostojen vaalimista ja kestävää kehittämistä. Tämä tarkoittaa asuinpaikan ymmärtämistä, elävöittämistä ja kehittämistä sekä hyvän elinympäristön ja siihen liittyvän ymmärryksen jatkuvuuden mahdollistamista. Kotiseudut ovat täynnä edellisten sukupolvien osaamista, työtä ja taloudellisia panostuksia. Aineettoman ja aineellisen perinnön säilyttäminen monipuolisena tuleville polville tarjoaa kasvualustan hyvinvoinnille ja luovuudelle. (Lähde Suomen Kotiseutuliitto).

Erilaisten kyläkirjojen tavoitteena on paikallishistorian tallentaminen ja elävöittäminen sekä menneen elämänmuodon kuvaaminen. Työtä tehdään usein kotiseutuyhdistyksessä tai vastaavassa. Kyläkirjojen taustamateriaaleja löytyy niin pöytäkirjoista, asiakirjoista, lehtileikkeistä kuin valokuvista. Työssä hyödynnetään myös erilaisia arkistoja ja tietokantoja. Lisäksi tärkeää työssä on paikkakunnan tuntemus, oikeiden henkilöiden haastatteleminen sekä paikallisten muistitieto.

Joutsan Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Arto Hölttä oli mukana kokoamassa Jousan kylän historiateoksen vaiheita.

– Joutsan kirkonkylän seutu kaipasi omaa historiikkia. Kutsuin koolle tuntemiani paikallishistorian ja sukututkimuksen harrastajia ja aloimme suunnitella kirjan tekemistä. Aluksi meitä oli kymmenisen henkeä ja kokoonnuimme noin kerran kuukaudessa jakamaan löytämiämme tuloksia. Riittävän laaja porukka onkin tärkeä saada mukaan, koska historiatiedon etsintä ja kokoaminen vaatii aina paljon työtä.

Kirjatyöryhmän työskentely jaettiin sen mukaan, mihin itse kunkin mielenkiinto suuntautui. Toisia kiinnosti sotahistoria, toiset askaroivat karttojen kimpussa, jotkut taas kunnan arkistoissa. Lisäksi joitakin artikkeleita pyydettiin oman porukan ulkopuolelta. Materiaalia löytyikin niin paljon, että haasteeksi osoittautui asioiden rajaaminen ehyen kokonaisuuden saamiseksi.

– Opettavaisinta hankkeessa oli hyvä ryhmätyö, jossa opimme toisiltamme paikallishistoriaa sekä erilaisia näkökulmia asioiden kulkuun. Mielestäni onnistuimme siinä hyvin!

– Viiden vuoden ja tuhansien talkootyötuntien tuloksena on lähes 1,5 kiloa paikallishistoriaa sisältävä opus. Kyläkirja on minusta hieno esimerkki siitä, miten säilyttää ja elävöittää historiaa sekä tuoda se helpommin tulevien sukupolvien saataville. Hyvää palautetta saimme varsinkin vanhoista ennen julkaisemattomista valokuvista. Tietoisuus kylän ja siihen liittyvien sukujen vaiheista lisäsi varmasti kotiseututietoutta sekä kotiseututunnetta paikkakunnallamme, Hölttä sanoo.

Historiaopasta voi nyt ostaa mm. Joutsan Kirjakaupasta hintaan 40 euroa.

Sata vuotta marttailua Tammijärvellä

Tammijärven Marttayhdistys ry:n perustamisen 100-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 2017 Luhangassa. Yhdistys halusi koota ja tallentaa yhdistyksen historian kirjaksi, jotta se jäisi tuleville sukupolville innostamaan heitä kotiseutua kehittävään toimintaan. Kirjasta muotoutui yli 200-sivuinen eepos, jossa käydään läpi Marttojen perustamisen taustoja ja toimintaa vuosikymmenien aikana.

Yhdistyksen sihteeri Pirjo Seimola kertoo:

– Tämä oli ensimmäinen kirjahanke, jossa olimme mukana. Opimme sen aikana, miten näitä hankkeita hoidetaan. Meillä oli tiivis ryhmä, joka koostui kirjoittajasta, graafikosta ja kahdesta esilukijasta.
Toinen esilukijoista oli aiemmin tehnyt yhden suurehkon kirjaprojektin, joten kokemuksesta oli hyötyä koko työryhmälle. Lisäksi apua saatiin yhdistyksen jäseniltä.

Kirjan julkistamistilaisuus järjestettiin kesäkuussa 2017, jotta hankkeen lopputulos saatiin mahdollisimman laajalti tunnetuksi paikkakunnalla. Tilaisuuden yhteydessä oli myös valokuvanäyttely.

– Hanke meni mielestäni hyvin. Pysyimme sekä aikataulussa että budjetissa. Tuloksesta olemme myös saaneet kiitoksia. Positiivisena lisävaikutuksena hankkeella oli myös se, että uudenlaisen toiminnan myötä jäsenmäärämme kasvoi 30%, Seimola iloitsee.

Kaikuja ja heijastuksia Hankamäen kylältä

Hankamäen kirjahankkeen sytykkeenä toimi yksi henkilökohtainen elämänkokemus Hankamäen kyläyhteisön tarjoamista matkaeväistä. Hankamäellä syntynyt ja siellä lapsuutensa elänyt jyväskyläläinen erityisopettaja Malla Eronen pohjusti kyläkirjahanketta jo 1990-luvulla. Eronen toteuttikin jo tuolloin yli neljänkymmenen hankamäkeläisen suunnitelmalliset haastattelut. Samassa yhteydessä kerättiin asukkaiden täyttämät tietokaavakkeet Hankamäen kantakylän taloista.

Malla Erosen tekemät haastattelut saivat kuitenkin levätä Kotiseutuyhdistyksen kätköissä kokonaiset kaksi vuosikymmentä. Vuoden 2015 lopulla Eronen itse teki vielä kerran aloitteen, joka käynnisti ketjureaktion. Useamman aktiivisen henkilön ja pohjatyön ansiosta kirjaprojekti näki vihdoin päivänvalon. Kyläkirjan päätoimittajaksi valittiin Antti Ikonen, joka rakensi kertomuksen kylän kirjatoimikunnan ja paikallistuntijoiden kanssa.

– Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kerrotaan mm. alueen asuttamisesta, elämästä luonnon kanssa, pyyntikulttuurin muuttumisesta maanviljelykulttuuriksi ja uudistilojen muotoutumisesta kyläkunnaksi.

Toisessa osassa vieraillaan kylän taloissa ja tiloilla, muistellaan entistä elämää. Osion keskeisintä lähdemateriaalia ovat edellä mainitut 1990-luvulla tehdyt haastattelut, joita täydentävät mm. yksityiskokoelmien löydöt sekä sanomalehtimateriaali.

– Nämä kertomukset ovat kullanarvoisia kaikille niille, joiden juuret ovat Hankamäellä. Hankamäen kyläkirja on omistettu kylän lapsille, menneille ja tuleville sukupolville, Ikonen sanoo.

Lue myös juttu: Vinkkejä kirjaprojekteihin.

Leader-työn kantavana ajatuksena on valjastaa paikallisten asukkaiden oma asiantuntemus, osaaminen ja toiminta alueen kehittämistyöhön. Leader-rahoitus onkin ollut monelle kyläkirjalle pelastuksen tie, ilman sitä moni kirja olisi jäänyt julkaisematta, todetaan Suomen kotiseutuliitossa. (Lähde: Suomen kotiseutuliiton kirja-arvio Jousan kyläkirjasta).

Leader Maaseutukehityksen tuella on tehty mm. seuraavat julkaisut:

• Jousan kylän vaiheita (Lisätietoihin)
• Sata vuotta marttailua Tammijärvellä (Lisätietoihin)
• Kaikuja ja heijastuksia Hankamäeltä – kertomus Hankasalmen Hankamäen kylästä (Lue Suomen Kotiseutuliiton kirja-arvio)
• Hankasalmen Hanka – Huvin ja urheilun vuoksi vuodesta 1929. Kirjan voi tilata verkkokaupan kautta.
• Ihmisten Luhanka: 300-sivuinen tuhti historiateos myynnissä Luhangan kunnankirjastoissa sekä Luhangan kyläkaupassa ja Kahvila Auringonkukassa hintaan 25 €/kpl . Koonnut: Luhangan kunta.
• Kilpapetäjän kupeessa – Urheiluseura Tammijärven Tammen historiikki
• Kalliolta maailmaan – Ristimäen koulu 1898-2020, Ristimäen Kyläyhdistys ry

Teksti: Virpi Heikkinen
Kuvat: hanketoteuttajien kuvia