Perinteiden vaalija – Konneveden kotiseutuyhdistys

Mitä teille kuuluu nyt – juttusarja

Konnevedellä toimii aktiivinen kotiseutuyhdistys, joka vaalii perinteitä ja kotiseuturakkautta. Tärkeä tehtävä on myös kotiseutumuseon ylläpito ja huoltaminen. Yhdistys on myös ahkera paikallisen historian tallentaja julkaisujen muodossa. Maaseutukehityksen Leader-rahoitusta on hyödynnetty mm. museoalueen kunnossapidossa.

työmiehiä kotiseutumuseolla — Yli 150-vuotiaan tuulimyllyn korjaajat (oik.): hankevetäjä Jarkko Rossi, hirsimestari Antti Kettunen, vastaava työnjohtaja Asko Korhonen ja rakennusmies Lauri Halinen.

Haastattelimme yhdistyksen puheenjohtajaa Reijo Rantasta ja museovastaavaa Jarkko Rossia. Mitä teille näin kesäkuisena päivänä vuonna 2021 kuuluu?

– Valmistaudumme museokesään 2021. Perinteiseen tapaan museomme on avoinna juhannuksesta elokuun puoliväliin tiistaista sunnuntaihin klo 10–16. Lampaat ovat taas tulossa hoitamaan perinnebiotooppia ja ilahduttamaan erityisesti lapsia. Kukolla ja kanoilla on oma tarhansa, kertoo kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Reijo Rantanen.

Perinteisen kotiseututyön, eli perinteen tallentamisen ja vaalimisen rinnalle, kotiseutuyhdistyksen tärkeäksi tehtäväksi on noussut ihmisten viihtyvyyden parantaminen ja ylipäätään kiintymyksen lisääminen kotiseutuun. Konneveden kotiseutuyhdistys on toiminut 1950-luvulta lähtien ja se on siitä lähtien kehittänyt asukkaiden elinympäristöä ja tuonut paikallista omaleimaisuutta esille perinteisiin nojaten.

Yhdistys ylläpitää ja kehittää myös Konneveden kotiseutumuseota, jonka pihapiiri edustaa rakennuksineen itäsuomalaisen kansankulttuurin rakennusperinnettä ja sille ominaista yhtenäistä savolaista kulttuuriperintöä. Alueella on kaksitoista 1700- ja 1800-luvun hirsirakennusta. Alueen näkyvin maamerkki on valaistu tuulimylly.

– Ylläpidämme ja huollamme museon rakennuksia ja välineistöä. Olemme tällä vuosituhannella hyödyntäneet maaseututukea satojatuhansia euroja eri kohteiden ja erityisesti museon kehittämiseen. Leader-toimintaryhmä Maaseutukehitys ry:n asiantuntevalla opastuksella on toteutettu hankkeita, joilla on mm. laajennettu museon näyttely- ja arkistorakennusta sekä tehty sinne pysyviä näyttelyitä, hankittu tietokoneita, kalusteita ja välineitä.

Lisäksi pitäjän kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita on kartoitettu ja järjestetty tapahtumia, kuten Vanhan ajan markkinat, seminaareja sekä opintomatkoja.

– Yhdistyksemme symbolin, 150-vuotiaan tuulimyllyn perusteellinen korjaus on ollut vuonna 2018 alkaneen ja syksyyn 2021 päättyvän Myllyt pyörimään -hankkeen tärkein tehtävä.

Koronapandemian estämien retkien ja opintomatkojen varat on käytetty museoalueelle ja sen tuntumaan tulevan virtuaalisen Lehmipolun toteuttamiseen.

– Heinäkuun 2021 alkupuolella avataan mielenkiintoinen elämysreitti, vajaan kilometrin mittainen Lehmipolku, jonka varrella olevat AR-taulut kertovat uhanalaisesta maatiaiskarjastamme, sen hoitamisesta ja maidon käsittelystä ennen vanhaan. Lehmipolku alkaa tuulimyllyn tuntumasta maitoaitalta, jossa emäntä, pienet piimäparrat ja talon pystykorva Elsa odottavat älypuhelimellaan toimivaa virtuaaliseikkailijaa. Polun varrella kajahtavat lehmien kutsuhuudot ja ripsumalaulut. Uusinta teknologiaa hyödyntäen siirretään Ateneumissa olevat Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous- ja Eero Järnefeltin Lehmisavu-maalaukset digitaalisena syötteenä katsottavaksi, esittelee museovastaava Jarkko Rossi.

riukutalkoissa väkeä — Myllyt pyörimään -hankkeessa museoalueelle rakennettiin uutta ja korjattiin vanhaa pisteaitaa useita satoja metrejä. Yhden talkooryhmän muodostivat Konneveden Leijonat.

Julkaisut kertovat seudun elämästä

Yhdistyksen julkaisutoiminnan viimeisin julkaisu on keväällä 2020 ilmestynyt kirja 1900-luvun lahdenkyläläisistä. Maanviljelijä Toivo Puttosen kirja ”Tyyntä ja tuulta” kuvaa yhden pienen kyläkunnan elämää 1900-luvun Konnevedellä iloineen ja suruineen. Tarinoista, muistoista ja mielikuvista rakentuu kiehtova kertomus perheestä, suvusta ja lahdenkyläläisistä.

– Tekijän käsin kirjoittaman tekstin on Konneveden Kotiseutuyhdistyksen asettama toimituskunta viimeistellyt painetun kirjan sivuille, joita elävöittää noin 80 valokuvaa. Kirjaa voi ostaa ja tilata yhdistykseltä, kertoo Reijo Rantanen.

Myös Töhkerönmäen kansanparantajasta Pekan Aapista on tehty näyttely ja julkaisu. Lisäksi toimintansa tukemiseksi yhdistys mm. julkaisee Konneveden Joulu -kotiseutulehteä, joka on ilmestynyt jo pian 50 vuoden ajan. Lähes joka kotiin Konnevedellä ja joulutervehdyksenä koko maahan ja ulkomaillekin postitettavan 100-sivuisen nelivärijulkaisun tämän vuoden 2021 numerossa ennakoidaan Konneveden kunnan juhlavuotta 2022.

Reijo Rantanen summaa haastattelun:
– Nykyään kunnan omistuksessa oleva kotiseutumuseo on konnevetisten aarre ja ylpeydenaihe, jonka voimavarana ovat sitoutuneet, vapaaehtoiset harrastajat ja talkootyö. Kunnan budjetissa on määräraha pääasiassa vain museon ylläpitoon. Museon perustajana kotiseutuyhdistys on vahvasti mukana hoitamassa paikallismuseoiden helmeksi luokiteltua kohdetta. Kehittämisen ovat mahdollistaneet Leader-tuetut hankkeet, joihin kunnalta on saatu väliaikaislainaa. Kiitoksen ansaitsevat myös paikalliset yrittäjät ja yhteisöt!

Yhdistyksen julkaisuja voi tilata postitse toimitettavaksi sähköpostilla reijo.rantanen(at)pp3.inet.fi tai puhelimella 040 5039 125. Julkaisut ovat myynnissä myös kotiseutumuseolla ja Pappilan Hätävarassa.

Jäsenluettelossa 30 € maksaneita ainaisjäseniä ja kympin vuosimaksun maksaneita on 50. Kotiseutuhenkisiä ihmisiä paikkakunnalla on paljon enemmän. Jäsenhankintaa tullaan tehostamaan mm. uusien kotisivujen avulla.