Leader Maaseutukehitys -logo
Hankasalmella otettu kuva äitienpäivän juhlavieraista vuodelta 1926.

Kotiseutuarkiston aarteet järjestykseen

Hankasalmen kotiseutuarkiston aineisto kertoo monipuolisesti pitäjän historiasta. Edellisestä arkiston järjestelystä oli kulunut toistakymmentä vuotta, kun Hankasalmen kotiseutuyhdistys ryhtyi arkistohankkeeseen Maaseutukehityksen Leader-rahoituksen turvin.

Hankasalmen kotiseutuyhdistys perusti kotiseutuarkiston vuonna 1994. Aineistoa järjesteltiin vuosina 1994, 1995 ja 2009, joten uusi arkiston järjestely oli jo kovasti ajankohtaista vuonna 2021, kun hanke laitettiin vireille.

– Kotiseutuyhdistyksessä on viime vuosina tehty paljon rakentamista, nyt oli aika kunnostaa tätä henkistä ja aineetonta kulttuuriperintöä, kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Kolehmainen taustoittaa.

Kotiseutuaineiston järjestäminen -hanke alkoi kunnolla kesäkuussa 2022, kun FM Anni Ilves aloitti hankkeen työntekijänä.

– Varsinainen työ alkoi arkiston inventoinilla ja järjestämisellä. Tehtävää oli tietysti heti ensi silmäyksellä paljon. Noin 100 hyllymetriä ja pöytätasot notkuivat luovutuksista, joita arkistoon oli ehtinyt kertyä.

Kotiseutuarkisto sisältää asiakirjoja, valokuvia, audiovisuaalista aineistoa ja tekstiilejä.

Hankasalmen kotiseutuarkisto
Hankasalmen kotisetuarkistossa on noin sata hyllymetriä aineistoa.

– Sisäilmaongelmat olivat ennalta-arvaamaton tekijä hankkeessa, toinen ennakoimaton oli se, miten paljon vuosien aikaan oli arkistoon luovutettu uutta materiaalia, kertaa kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Kolehmainen hankkeen haasteita.

Painopiste siirrettiin kotiseutuarkiston noin 3000 valokuvan järjestämiseen ja digitointiin. Toki tehdään koko ajan sitä aineiston seulontaa ja järjestelyä, mikä vain turvallisesti onnistuu.

Valokuva-aineistolle suoritettiin ensin homepuhdistus ammattilaisten ohjeistuksella. Puhdistuksen jälkeen paperikuvat skannattiin, työtä oli tekemässä osa-aikaisena työntekijänä hankasalmelainen valokuvaaja Kadi Kindma. Huonokuntoiset ja albumeissa kiinni olevat kuvat taltioitiin studiossa kuvaamalla.

– Digitoinnissa pyritään noudattelemaan museo- ja arkistoalan laatukriteerejä, joten kuvia ei korjata vaan toistetaan mahdollisimman alkuperäisinä, Ilves toteaa.

Digitoidut kuvat luetteloidaan ammattimuseoiden sähköiseen kokoelmanhallintajärjestelmään eli SIMO:oon.

– SIMO:n kautta aineiston haku on paljon helpompaa, joten se palvelee kotiseutuaineiston saavutettavuutta ja auttaa löytämään kuva-aineistoja, joiden olemassaolosta ei ole ollut tietoa, Ilves sanoo.

– Kotiseutuyhdistykselle SIMO:on luetteloitu aineisto mahdollistaa kuva- ja tietopalvelun tarjoamisen. Toisaalta SIMO mahdollistaa, että kuvat voi tulevaisuudessa siirtää Finnaan, josta ne olisivat kaikkien nähtävillä.

Hanketyöntekijä Anni Ilves ottaa valokuvaa lasinegatiivista.
Museo- ja arkistoalan ammattilainen Anni Ilves digitoimassa vanhoja lasinegatiiveja.

Kotiseutuarkiston järjestämishanke on yhdistykselle iso, mutta myös yhteistyötä on tehty, josta Anni Ilves jakaa kiitosta:

– Apu talkoolaisilta, Hankasalmen kunnalta ja Keski-Suomen museolta ovat kaikki mahdollistajia tällaiselle hankkeelle. Ongelmien tullessa eteen on voitu yhdessä pohtia, miten edetä.

Hankkeen aikana kotiseutuarkiston tunnettavuutta on pyritty lisäämään, esimerkiksi Anni Ilves ja historianopettaja ja paikallishistorioitsija Mikko Ikonen luennoivat kotiseutuarkiston merkityksestä. Kuvatunnistustuokioita on järjestetty lukuisia, jotta saataisiin talteen tieto kuvissa näkyvistä henkilöistä ja paikoista, kun niiden tuntijat ovat vielä elossa.

– Hankasalmella on tehty paljon paikallishistoriateoksia, niille kotiseutuarkisto on tärkeä tausta-aineiston tarjoaja. Tärkeä tavoite onkin, että arkisto on jatkossakin käytössä tutkimustyössä. Täältä löytyy erityistä aineistoa, jota muualta ei löydy, Ilves sanoo.

Tämänhetkisen tiedon mukaan arkiston vanhin asiakirja on Paanalansaaren verotodistus vuodelta 1847. Tosin järjestely on vielä kesken, ja kotiseutuarkiston kanssa työ jatkuu vielä hankkeen jälkeenkin.

Tällä viikolla vietetään Euroopan Kulttuuriympäristöpäiviä, vuoden 2023 teemana on Elävä perintö, jota arkistokin edustaa.

– Kotiseutuarkisto on paikkakunnan sielu, sieltä selviää, miten kylä on elänyt ja hengittänyt, Ulla Kolehmainen summaa.

Artikkelikuvassa Arvi Matilaisen valokuva vuodelta 1926, hankasalmelaiset ovat viettämässä äitienpäivää suojeluskuntatalolla.
Hankasalmen kotiseutuarkisto, Riukulan valokuvakokoelma, CC BY-ND-NC 4.0

Jaa artikkeli:

Sinua saattaa myös kiinnostaa

Hae sivuilta