Peltolan mäkitupalaismuseo Luhangan Tammijärvellä henkii perinteisen maaseudun elämää. Valtakunnallisesti arvokkaan ja kulttuurihistoriallisen perinnekohteen rakennukset ja esineistö kertovat elämästä, jota mäkitupalaiset viettivät 1900-luvun alkuvuosikymmenille saakka. Museoaluetta ja sen rakennuksia on kunnostettu talkooväen voimin ja Leader Maaseutukehityksen rahoituksella monen vuoden aikana useammissa hankkeissa.
Luhangan Kotiseutuyhdistys vastaa museon toiminnasta ja sen ylläpidosta. Peltolan Mäkitupalaismuseo on maailmanlaajuisesti ainoa aito mäkitupalaisasumus, jossa rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Alueella on kaikkiaan 19 hirsirakennusta.
Peltolan mäkitupalaismuseo on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Siksi museon ja sen ympäristön hoito- ja kunnostustyöt on toteutettava erityisen huolella perinteisiä materiaaleja ja työtapoja käyttäen. Rakennuksia ei saa ylikunnostaa, sillä silloin menetetään tavoiteltu mäkitupalaisasumuksen vaatimaton olemus.
Yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Majanen kertoo, että mäkitupalaismuseolla kunnostetaan lähes joka kesä jonkin rakennuksen katto talkootyöllä.
– Katot uusitaan perinteitä kunnioittaen, jotta rakennukset säilyisivät hyvässä kunnossa ja kävijöiden ihailtavana myös jatkossa. Esimerkiksi kesällä 2021 korjattiin Juliuksen talon katto.
Tämän kesän kattourakka liittyy Leader Maaseutukehityksen rahoittamaan “Yhteisöjen pieninvestoinnit 4” -teemahankkeeseen, josta saatiin rahoitusta Juliuksen talon katon kunnostukseen. Ensin vanha katto purettiin, jonka jälkeen tehtiin pärekaton aluskate. Seuraavaksi olisi vuorossa päreiden naulaaminen paikoilleen, mutta se työ päätettiin siirtää myöhemmäksi.
– Päreiden tekoa varten tarvitaan hyvälaatuista haapapuuta, jota ei nyt ole ollut kovin helposti saatavilla. Päreitä olemme kyllä sitten päässeet tekemään paikallisen yrittäjän höylällä, kertoo Majanen.
Aiempina vuosina museoalutta ja sen rakennuksia on kunnostettu niin ikään Leader Maaserutukehityksen rahoittamalla Peltolan Mäkitupalaismuseon kunnostushankkeella. Vuosien 2016-2018 aikana ehdittiin kunnostamaan Juliuksen taloa, navettaa, savusaunaa, ompelijan huoneen eteisen lattiaa, molemmat keittokodat, kalustoaitta sekä tehtyä metsästys- ja kalastuvälineaittojen pärekatot ja pellava-aitan tuohikatto. Näiden lisäksi uusia aidanseipäitä tehtiin lähes 500 kappaletta ja uutta särentäaitaa rakennettiin museoalueen ympärille yli 200 metriä.
Omanlaisensa työ oli pellava-aitan tuohikaton uusiminen. Tuohikatot olivat yleisiä Suomessa aina 1800-luvun puoliväliin saakka, mutta nykyään niitä näkee vain harvoissa suojelluissa rakennuksissa. Tuohi on sinänsä kestävää materiaalia, mutta ongelmana on riittävän hyvän tuohen löytäminen. Luhankaan materiaali tilattiin Virosta, ja sitä laitettiin katolle neljä kerrosta. Perinteisten työtapojen siirtämisen takia kattotyö päätettiin järjestetää työnäytöksenä, jossa oli myös mukana pellavan loukutus, lihtaaminen, häkylöiminen, harjaus ja kehrääminen. Päivä keräsi mukavasti väkeä ja noin 60-70 henkeä kävi katsomassa näytöksiä. Myös YLE teki juttua päivästä sekä televisioon, radioon että nettimediaan.
– Maaseudun Leader -raha on ollut merkittävää yhdistyksen ja museon hankkeissa. Muuten olisimme joutuneet etsimään jotain kautta muuta avustusta, Majanen toteaa.
Talkootöissä oppii perinteisiä työtapoja
Talkooväkeä saadaan vaihtelevasti mukaan, yleensä 5-15 hlöä, yrittäjien kiireistä riippuen. Talkootöihin otetaan aina mielellään uusiakin talkoolaisia. Esimerkiksi LC Luhangan jäsenet ovat ilahduttavan aktiivisesti mukana talkoissa. Myös mökkiläiset ovat osallistuneet keväällä museon siivoustalkoisiin ja kesällä heinätalkoisiin. Aiempaa kokemusta ei tarvita, jos perinteiden oppiminen kiinnostaa, Majanen kannustaa.
Nälkäisenä töitä ei tarvitse tehdä.
– Joskus tarjoamme talkooväelle keittolounaan, tai paikallisen yrittäjän pitopalveluna pitsaa, mutta omatkin eväät ovat useasti mukana. Perinnejuomaakin on toisinaan tarjolla.
– Kokoaahan tämä mukavasti kyläläisiä yhteisiin tapaamisiin, joten ei muuta kuin tervetuloa kaikille!
Museo on avoinna ainoastaan kesäaikaan, jolloin paikalla on myös opastusta.
– Kesällä 2021 museossa kävi koronasta huolimatta noin 650 vierailijaa, Majanen kertoo.
Alue, jolla mäkitupalaisrakennukset ovat säilyneet alkuperäisellä paikallaan, on ainoa laatuaan Suomessa ja peräti koko maailmassa. Tämä arvokas kulttuuriympäristö on saatu säilytettyä tuleville sukupolville. Leader Maaseutukehityksen tuki helpotti merkittävästi tätä yhdistyksen vapaaehtoisvoimin tapahtuvaa säilyttämistyötä.
Lisätietoa museosta ja yhdistyksestä: luhangankotiseutuyhdistys.yhdistysavain.fi
Museo on auki ja oppaat paikalla kesäkaudella joka päivä klo 11-17. Pääsymaksu aikuisilta 6 € ja lapsilta 3 €. Alle 7-vuotiailta vapaa pääsy. Muina aikoina ryhmät tilauksesta.
Teksti: Virpi Heikkinen
Kuvat: Luhangan kotiseutuyhdistyksen kuva-arkisto
