Päättyneellä EU:n maatalouspolitiikan rahoituskaudella oli käytössä yhtenä hankemuotona teemahanke, jossa koottiin yhteen pienehköjä yhteisöjen investointitarpeita. Teemahankkeen ideana oli koota kustannuksiltaan 1 000–10 000 € olevia pieniä toimenpiteitä yhteen isompaan hankkeeseen ja mahdollistaa siten myös pienten ja vähävaraisempien yhteisöjen kehittämistoimia. Lisäksi hankemuodolla haluttiin aktivoida täysin uusia toimijoita kehittämistyöhön.
Maaseutukehityksessä toteutettiin neljä erillistä Yhteisöjen pieninvestoinnit -teemahanketta, joilla edistettiin maaseudun paikallistoimijoiden toimintaedellytyksiä ja kehitettiin alueen harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa. Neljässä teemahankkeessa toteutettiin kaikkiaan 88 erillistä alatoimenpidettä ja investointeihin käytettiin yhteensä 445 000 euroa. Toiminnoilla mahdollistettiin noin 40 uutta palvelua ja 110 uutta, kunnostettua tai varusteltua rakennusta tai rakennelmaa.
Teemahankkeet keräsivät hakijoiden keskuudessa kiitosta helppoudestaan sekä hakemisen että maksatuksen suhteen. ”Ei tarvinnut ollenkaan niin paljon byrokratian hoitoa omalta yhdistykseltä kuin oma erillinen hanke. Suhteellisen kevyillä toimilla saatiin teemahankkeena hankinnat tehtyä ja maksuun”, todettiin yhdessä Maaseutukehityksen keräämässä palautteessa teemahankkeisiin liittyen.
Pienillä panoksilla vaikuttavuutta
Alahankkeissa kunnostettiin ja varusteltiin lukuisia yhdistysten omistamia kiinteistöjä ja rakennelmia. Muun muassa Hankasalmen kotiseutuyhdistys, Leivonmäki-Seura, Ruuhimäki-Seura ja Venekosken nuorisoseura hankkivat omiin kiinteistöihinsä ilmalämpöpumput, joilla kiinteistöjen lämmityskustannuksia saatiin alenemaan. Alahankkeena onnistuivat myös pienet kattoremontit, kuten Luhangan Kotiseutuyhdistyksen toteuttama Juliuksen talon katon kunnostus ja Joutsan nuorisoseuran Honkalan katon maalaus osoittavat. Muita seurantaloihin liittyviä remontteja olivat Rutalahden nuorisoseurantalon salin lattian uusiminen ja Kynsiveden työväenyhdistyksen Valopirtin esteettömyyden lisääminen invaluiskan rakentamisella.
Kiinteistöjänsä erilaisilla kalusto- ja laitehankinnoilla varustivat Särkisalon Kyläyhdistys, Huikon Kyläseura, Joutsan Työväenyhdistys, Hankasalmen Kotiseutuyhdistys, Joutsan Itäinen Maa- ja kotitalousseura sekä Istunmäen Kyläyhdistys ry. Hankittuja laitteita olivat kalusteiden lisäksi muun muassa erilaiset tietotekniikkaan tai av-välineisiin liittyvät laitteet, kuten tietokoneet, tulostimet, näytöt ja videotykit. Varusteltujen rakennusten käyttömukavuus on hankintojen myötä lisääntynyt, talojen ylläpito helpottunut ja niiden energiatehokkuus, saavutettavuus sekä turvallisuus on myös parantunut.
Tapahtumien järjestämisen helpottaminen
Moni yhdistys hyödynsi teemahanketta hankkimalla varusteita ja kalustoa erilaisten paikallisten tapahtumien järjestämisen tueksi. Teltan hankkivat Joutsan SPR, Sarvan Erä, Hankasalmen 4H-yhdistys, Särkisalon kyläyhdistys, Toivakan kirkonkylän Martat, Tammijärven Martat, Sirkkamäen kyläyhdistys, Itä-Päijänteen Rasti, ja Toivakan-Joutsan 4H-yhdistys. Teltat ovat lainattavissa myös lähialueen muille toimijoille. Suositun telttahankinnan lisäksi hankittiin muun muassa pöytiä, grillejä, kahvinkeittimiä, lettupannuja, pakastimia ja erilaista astiastoa. Myös äänentoistolaitteistoja hankittiin sekä sisä- että ulkokäyttöön.
Kerätyissä palautteissa teemahankkeiden tärkeimmäksi vaikutukseksi nostettiinkin yhdistystoiminnan ja tapahtumajärjestelyiden helpottuminen. “Teltan avulla lisättiin mahdollisuuksia olla tapahtumissa monipuolisesti mukana.”
Kansanterveyttä edistämässä
Useilla hankinnoilla edistettiin monipuolisia liikuntamahdollisuuksia aina hiihdosta avantouintiin ja suunnistamisesta maastopyöräilyyn. Tammijärven Tammi osti latuhöylän latujen kunnossapitoa varten, Itä-Päijänteen Rasti puolestaan rastileimasimet maastokäyttöön, Konneveden 4H-yhdistys pyörälainaamoon polkupyörät ja kypärät sekä Joutsan Seudun Reumayhdistys kuntoiluvälineitä ikäihmisten kuntosalille. Rutalahden osakaskunta kunnosti Nisulan uimarannan rakennelmia, Hankasalmen Latu ja Polku hankki liukulumikengät ja nuorten maastopyörät Häähninmäen ulkoilureiteillä käytettäviksi sekä sulatusmaton avantouintipaikalle. LC Luhanka hankki puolestaan ulkokuntolaitteet, jotka sijoitettiin Luhangan kylätalon pihaan. MLL:n paikallisyhdistykset niin Luhangassa kuin Toivakassakin edistivät lasten leikki- ja liikuntamahdollisuuksia kunnostamalla leikkipuistoja ja hankkimalla niihin uusia leikkivälineitä.
Retkeilyä varten tehtiin myös hankintoja, jotka helpottavat harrastamista ja uusien kohderyhmien saamista mukaan toimintaan. Konneveden 4H-yhdistys hankki retkivarusteet, kuten rinkkoja ja retkikeittimiä, Konneveden Luontoretkeilijät puolestaan ostivat elintarvikekuivurin kuivalihan valmistamiseen, ja Hankasalmen Kameraseura taas hankki Häähninmäen luontokohteeseen ulkowc:n sekä Häähninmäen näkötornin taukotupaan kalusteet. Lisäksi partiolippukunta Kuuhankaset kehitti partiokämppänsä toimintaedellytyksiä Hankasalmella hankkimalla aggregaatit, kaasupullot ja ruuanvalmistusvälineitä.
Terveyttä edistämään ostettiin SPR Hankasalmen paikallisosaston terveyspisteille terveysmittarit. Turvallisuuden tueksi Itäisen Keski-Suomen Sydänyhdistys ja Uimaniemen seudun kyläyhdistys hankkivat sydäniskureita usealle eri kylälle pahimman varalle. Joutsan Kuulo ry:n hankintojen myötä saatiin heikkokuuloisille lainattavia kommunikaattoreita helpottamaan esimerkiksi asiointia eri palvelupisteissä ja samalla parannettiin palveluiden saavutettavuutta.
Metsästys- ja ampumaharrastuksen turvaamista
Metsästysseurat ympäri Maaseutukehityksen toiminta-aluetta hankkivat erilaista tarpeistoa toimintansa tueksi. Hankinnoilla turvataan harrastusmahdollisuuden säilymistä ja parannetaan edellytyksiä houkutella muun muassa uusia ja nuorempia harrastajia lajin pariin. Luhankalainen Sarvan Erä hankki mm. asekaapin, vakuumikoneen ja riistakamerat, kun taas Hanka-Erä Hankasalmelta kuumave
sipesurin ja vaa’an. Sekä Luhangan Ampujat että Toivakan Riistanhoitoyhdistys kehittivät hankkeen avulla ampumarata-alueitaan toimivammiksi ja turvallisemmiksi. Konneveden Eräpojat edistivät ympäristöstä huolehtimista hankkimalla lahtivajalle lokasäiliön sekä aurinkopaneeleilla toimivan valaistusjärjestelmän saunalleen. Myös Rantin Rämpijät Konnevedeltä kunnostivat varasto- ja lihankäsittelytilojaan sekä hankkivat lihanpurkituslaitteiston. Hankasalmelta Säkinmäen Erä hankki juontovinssin, joutsalainen Pynnölän metsästysseura riistankuljetuskärryn sekä Kivisuon erämiehet hirvenvetolevyn ja koirapannat. Hirvitorneja tehtiin sekä Joutsan Pärnämäessä toimivan Riion-Erän että Rantin Rämpijöiden metsästysmaille.
Monipuolisesti paikalliseen tarpeeseen
Paljon on yhdistyksillä yhteneviäkin tarpeita, mutta teemahankkeilla hankittiin myös hyvin erityisiä hankintoja juuri tietyn yhdistyksen tarpeisiin. Hankasalmen Kalevalaiset Naiset hankki Hankasalmen kansallispuvulle esittelyvitriinin, jossa upea ja perinteikäs pukukokonaisuus laitettiin kaiken kansan nähtäville Hankasalmen kirjaston tiloihin. Itä-Päijänteen Rastin hankkiman maastotallentimen ja kartanpiirto-ohjelman avulla helpotetaan suunnistuskarttojen tekemistä jatkossa harrastus- ja kilpakäyttöön. Hankasalmen Ratsastajien tekemät kilpailukalustohankinnat ratsastuskisoja varten helpottavat tapahtumien järjestämistä ja Hankasalmen Hevosystäväinseuran hankkima ratalana puolestaan raviradan kaviouran ylläpitoa tulevaisuudessa. Joutsan Pommin sähköisen lähetysjärjestelmän myötä kilpailutoiminta saa uutta potkua ja Luhangan Väreen agilityestepaketin hankinta edistää paikallista koiraharrastamista.
Hyvin monipuolisia hankintoja tehtiin siis lukuisissa yhdistyksissä joko uuden toiminnan tai palvelun aloittamiseksi, nykyisen toiminnan turvaamiseksi sekä toimintaedellytysten parantamiseksi kauden 2014-2022 aikana. “Hankinta edesauttaa seuratoimintaa ja sen jatkuvuutta. Olemme pystyneet kehittämään yhdistyksen toimintaa ja saaneet näkyvyyttä,” todettiin alahankkeiden antamassa palautteessa. Teemahankkeiden kokemukset voisikin tiivistää seuraavasti: aina kehittämisen ei tarvitse tarkoittaa massiivisia hankkeita ja suuria kustannuksia, vaan pienestäkin panoksesta voi olla iso apu paikallisesti.
Teemahankkeista pienhankkeisiin
Teemahankkeet jäivät historiaan siirryttäessä rahoituskaudelle 2023–2027. Niistä saatujen kokemusten pohjalta otettiin kuitenkin käyttöön uusi hankemuoto, pienhanke, joka on teemahankkeen alahanketta vastaava hanke. Erona aiempaan, pienhankkeet ovat jokainen omia itsenäisiä hankkeitaan, ilman yhteen kokoavaa teemahanketta. Nyt yhdistyksillä on jälleen mahdollisuus kehittää ja investoida toimintaansa myös pienessä mittakaavassa, kun kustannuksiltaan alle 8 000 euron suuruiset toimenpiteet voidaan tämän uuden hankemuodon kautta toteuttaa. Pienhankkeen tukiprosentit ovat kehittämisessä 80 % ja investoinnissa 65 %. Omarahoituksen voi kattaa joko rahalla tai talkootyöllä. Kehittämisessä kustannusten tulee talkootöineen olla 1 250–8 000 € ja investoinnissa 1 540–8 000 €.
Tälle tukimuodolle ominaista on se, että tuki maksetaan jälkikäteen sen toteutumisen perusteella. Kaikkien suunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden tulee olla tehtynä, jotta tuki voidaan maksaa. Hankesuunnitelman sisältöön ei voi hakea muutosta kesken hankkeen, joten kannattaa pitäytyä sellaisissa toimenpiteissä, jotka varmasti pystytään toteuttamaan suunnitelman mukaisesti. Pienhankkeen menettelyt ovat kuitenkin kevennettyjä mm. hankesuunnitelman ja maksatuksen osalta.
“Selkeisiin ja helposti toteutettaviin hankintoihin, pieniin kunnostuksiin ja eri toimintojen kokeiluihin tai vaikkapa opintomatkoihin tämä pienhanke on vallan hyvä työkalu. Moni hakija on tämän perään jo kysellyt ja nyt kun hakukin saatiin auki, niin toivotaan että pienetkin toimijat innostuvat suunnittelemaan oman toimintansa kehittämistä ja toimintaedellytysten parantamista. Ottakaa vaan meihin toimistolle rohkeasti yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä!”, rohkaisee Maaseutukehityksen toiminnanjohtaja Tiina Seppälä.
