Hankasalmella Kynsiveden rannalla sijaitseva Havusalmi on kokoaan suurempi. Noin sadan ihmisen kylä toimii yhdessä alueen tapahtumien ja elinvoimaisuuden eteen.

Mutkittelevaa soratietä, peltoa, puita, autioita tai asuttuja taloja ja tiestä haarautuvia pienempiä hiekkateitä. Hyvin tuttua ja perinteistä keskisuomalaista maalaismaisemaa, joka ei millään tavalla kerro, että nyt ollaan Keski-Suomen Vuoden Kylässä 2024. Nimensä mukaiseksi Havusalmen huomaa vasta kun astuu sisään Valopirttiin, kylän tapahtumapaikkaan ja suoranaiseen sydämeen.

Ainutlaatuinen kyläjuhla

Sunnuntaina 5.5.2024 yli 150 henkeä on tullut paikalle juhlistamaan Havusalmen valintaa Keski-Suomen Vuoden Kyläksi. Kylässä on asukkaita noin sata, joten hyvä joukko ystäviäkin oli paikalla. Juhlassa tervehdyssanat lausui Kynsiveden työväenyhdistyksen puheenjohtaja Kari Häkkinen.

“Täällä on ollut monenlaista tapahtumaa, mutta nyt on laatuaan ensimmäinen. Kiitos kyläläisille, yhdessä tätä on tehty”, Häkkinen sanoi kylän saamasta tunnustuspalkinnosta.

Paikallisten toimijoiden esittäytymisessä Pirjo Pellinen kertoi Kynsiveden Työväenyhdistyksen historiasta, Kynsiveden metsästäjät Osmo Viikin ja Havusalmen osakaskunta Jorma Tiitisen sanoin esittelivät toimintaansa, kuultiin myös Krista Saarikoskelta Mäntylän ja Markus Kuparilta Tahkoselän tilojen kuulumisista. Tahkoselällähän sijaitsee mainio kahvipaahtimo, josta tuli juhlaan kahvi täytekakun kanssa tarjottavaksi.

Juhlassa musiikista vastasivat Elina Valkonen Seppo Tissarin säestämänä sekä Havusalmen kyläorkesteri.

Palkintojenjakoseremoniassa Keski-Suomen Kylien edustaja Niko Jokinen vitsailikin, että voiko jatkossa valita Vuoden Kylää, jos siellä ei ole omaa kyläorkesteria.

“Havusalmella on satakunta asukasta, mutta teillä näkyy olevan paljon ystäviä. Yhteisöllisyys tekee kylästä kylän, jolloin se ei ole vain paikka, jossa käydään nukkumassa. Keski-Suomessa on noin 300 kylää, joten voitte taputtaa itseänne selkään tunnustuksesta”, Jokinen totesi.

Juhlahumun tauottua, on todettava, että ylipäätään ykkössijoja jaettaessa tähdenlennot ovat harvassa – jokaisen onnistumisen takana on pitkä ja kova työ.

Kynsiveden työväenyhdistys toimijana jo yli sadan vuoden ajan

Kynsiveden Työväenyhdistyshän on perustettu vuonna 1907, ja alkuun toiminta kokouksineen ja iltamineen tapahtui yhdistysten jäsenten taloissa. 1912–1914 rakennettiin ensimmäinen työväentalo noin kilometrin päähän Valopirtistä. Tuo rakennus kuitenkin tuhoutui tulipalossa kesällä 1940, siitä on vielä kivijalka jäljellä maastossa kulkijoiden ihmeteltäväksi. Yhdistykselle lahjoitettiin tontti uuden talon paikaksi, ja puukeräys rakennusurakkaa varten alkoi välittömästi. Juhannuksena 1949 pidettiin Valopirtillä ensimmäiset tanssit, vaikka rakennus ei täysin valmis vielä ollutkaan.

1950–1960-luvuilla tanhu- ja näytelmäiltamat olivat suosittuja. Valopirtillä järjestettiin yksin tai yhdessä paikallisen pienviljelijäyhdistyksen kanssa urheilukisoja, mm. Marjan päivän hiihdot maaliskuussa. Kautta historian väkeä on kerääntynyt suosittuihin tansseihin, joissa usein solistina oli paikallisia pelimanneja mm. Matti Valkosen yhtye. Aikalaiset muistelevat talon seinien suorastaan pullistelleen tanssikansasta, ja osa tuli humpalle ikkunasta, kun ovella ei voinut enempää myydä lippuja.

“Paljon on muuttunut sadassa vuodessa, mutta paljon on pysynyt samana”, totesi kyläaktiivi Pirjo Pellinen historiakatsauksen päätteeksi.

Kylän sydän Valopirtti

Valopirtti on siis toiminut 75 vuoden ajan kylän toiminnan keskuksena. Suuri talo vaatii jatkuvaa ylläpitoa. 1990-luvulla opetusministeriön rahoituksella uusittiin salin lattia sekä rakennettiin sisävessat. Kynsiveden työväenyhdistyksen ensimmäinen Maaseutukehityksen rahoittama hanke ajoittuu 2000-luvun alkuun, kun Valopirtillä kunnostettiin keittiötä, hankittiin astiastoa, uusittiin salin ja eteisen lämmityslaitteet ja rakennettiin ulko-oven ylle kuisti. Teemahankkeella vuonna 2019 Valopirttiä tehtiin esteettömäksi rakentamalla invaluiska, samassa yhteydessä uusittiin keittiön kalustoa. Lähellä Valopirttiä on myös Kynsiveden metsästäjien Leader-rahoituksella kyläläisten ja yhteisöjen käyttöön rakentama kokoontumiskota.

Kun puitteet on saatu pidettyä kunnossa ja kohennettuina, on Valopirtti viime vuosina kunnostautunut kesäisin näyttelytilana paikallisille taitelijoille tai käsityöläisille. Erilaisia kylätapahtumia on järjestetty tiuhaan, mm. Avoimet Kylät -päivä tai Kiva kylä -tapahtuma, useampi teatteri on käynyt vierailulla, on ollut iloisia yhteislaulutilaisuuksia ja talo vuokrattuna juhlakäyttöön. Erityismainintana tapahtumista vielä senioreiden päiväkahvitilaisuudet, joihin kutsutaan oman ja naapurikylien seniori-ikäiset syömään, kahvittelemaan ja tapaamaan toisiaan. Yhteisöllisyyden edistämistä parhaimmillaan.

Juhlan aikaan kyläläiset totesivatkin, että toiminnassa on vuosikymmenten mittaan ollut suvanto- ja kukoistusvaiheita. Nyt eletään ehdottomasti jälkimmäistä, siitä kertoo Keski-Suomen Vuoden Kylä 2024 -tunnustuskin.

Maaseutukehityksen väki onnittelee myös lämpimästi kylän väkeä!