Etusivu » Leader-toiminta » Historia
Yhdistyksen perustavassa kokouksessa 8.3.2000 Kannonkosken Piispalassa oli 86 alueen asukasta ja yhteisöjen edustajaa. Viisari jatkaa Saarijärven ja Viitasaaren seuduilla toimineiden POMO-ryhmien toimintaa.
Leader-ryhmät ovat toimineet Suomessa jo yli kaksikymmentä vuotta. Niiden työn tuloksena on aikaansaatu useita tuhansia uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä sekä tehty kymmeniä miljoonia talkootunteja yhteiseksi hyväksi. Työ on ollut pitkäjänteistä oman alueen kehittämistä.
Leader Viisari ry perustettiin vuonna 2000, jolloin siinä yhdistyivät Saarijärven ja Viitasaaren seuduilla toimineet Pomo-ryhmät. Pomo-termi tuli sanoista ‘paikallinen omaehtoinen maaseutuohjelma’, jota hallinnoi maa- ja metsätalousministeriö. Pomo-ohjelma oli kotimainen vastine EU:n Leader-ohjelmalle. Kansallinen pomo-ohjelma tarjosi vaihtoehtoisen tavan laajentaa leader-toimintatapaa asteittain myös sellaisille alueille, jotka eivät päässeet mukaan EU:n leader-rahoitukseen. Pomo-ryhmien toimintaa ohjasivat samat periaatteet kuin virallisiakin Leader-ryhmiä.
Pomo-ryhmiä perustettiin Suomeen useampia vuonna 1997. Näin tapahtui myös Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnilla, jonne perustettiin omat Pomo-ryhmät: Saarijärven Seudun Kylät ja Nelos-pomo Viitasaarella.
Leader Viisari ry perustettiin 8.3.2000, jonka jälkeen alueen kehittämistyötä on jatkettu Leader-ohjelmien mukaisesti.
Leader-toiminnan vaikuttavuus on monen tekijän summa. Leader-toiminnassa julkiset ja yksityiset tahot toimivat yhteistyössä saman päämäärän eteen, tasavertaisessa kumppanuudessa. Paikallisille ihmisille annetaan valtaa, vastuuta ja välineitä oman alueensa kehittämiseen. Näin toiminta pysyy myös kustannustehokkaana, ja sitouttaa mukaan paljon talkoo- ja vapaaehtoistyötä.
Leader-ryhmien verkostoissa on mukana toimijoita kaikilta yhteiskunnan eri aloilta. Näin on saatu aikaan uusia ja parempia palveluja maaseudulle, sekä kehitetty osaamista ja hyvinvointia lähiyhteisöissä.
Osana Viisarin strategiatyötä tehtiin vaikuttavuusanalyysi, jossa kartoitettiin Viisarin jakamien yritys- ja hanketukien vaikutuksia, prosessien haasteita sekä toimijoiden näkemyksiä hakemusprosesseista ja Viisarin toiminnasta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla, ja siihen osallistui 95 vastaajaa Viisarin koko toiminta-alueelta.
Tulokset osoittivat, että byrokratian määrää pidetään suurena ja hakemusten sekä hankkeiden suunnittelu on työlästä. Vastaajat toivoivat enemmän joustavuutta ja lyhyempiä käsittelyaikoja. Vastaajat kuitenkin tunnistivat haasteiden olevan muualla kuin Viisarin toiminnassa. Henkilöstön toimintaan oltiin erittäin tyytyväisiä, eikä suuria kehittämistarpeita havaittu.
Leader Viisarin toiminta koettiin tärkeäksi ja välttämättömäksi hankkeiden toteutumiselle. Lähes kaikki vastaajat suosittelisivat rahoitusta muille toimijoille. Tulosten perusteella Viisarin rooli paikallisena kehittäjänä on merkittävä ja sen toiminnalle on kysyntää.
Lue lisää vaikuttavuusanalyysistä täältä.
Maaseutuväestön väheneminen ja palveluiden heikentyminen ovat kasvavia ongelmia harvaan asutulla maaseudulla. Monet muuttavat kaupunkeihin työn tai opiskelun perässä, mikä vähentää syntyvyyttä maaseudulla. Leader-toiminta pyrkii tukemaan maaseudun palveluita ja yhteisöllistä toimintaa EU:n maaseuturahaston sekä valtion ja kuntien julkisen rahoituksen avulla.
Leader Viisarin toiminnan vaikuttavuudesta teetettiin tutkimus kevään 2024 aikana. Tutkimus tarkasteli ajanjaksona rahoituksen siirtymäkautta 2021-2022. Tutkimuksessa selvitettiin millaisia haasteita asiakkaat kohtaavat hakiessaan ja toteuttaessaan rahoitettuja hankkeita sekä millainen vaikutus rahoituksella on ollut Pohjoisen Keski-Suomen alueella.
Vaikuttavuustutkimus toteutettiin kyselynä rahoitusta saaneille toimijoille sekä haastattelemalla sidosryhmään kuuluvia asiantuntijoita. Tulokset osoittavat, että asiakkaat kokevat rahoitusprosessin edelleen byrokraattiseksi ja työlääksi, erityisesti hakuvaiheessa. Leader Viisarin henkilökunnan toimintaa arvostettiin ja rahoitus koettiin tarpeelliseksi hankkeiden toteutukselle. Suurimpana kehittämiskohteena koettiin Hyrrä-järjestelmä. Hakuprosessia helpottamaan voidaan tarjota jatkossa lisää neuvontaa Viisarin henkilökunnalta sekä ulkopuolisilta asiantuntijoilta, kuten kuntien elinkeino- ja yritysneuvojilta.
Lue lisää Viisarin vaikuttavuustutkimuksesta täältä.