Tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei tuen kohteena olevaa toimintaa ole aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille. Rahoitettavan hankkeen voi aloittaa omalla riskillä, kun hakemus on tullut vireille. Hakemus tulee vireille heti, kun se on lähetetty Hyrrä-järjestelmässä.

Hankkeen toteutuksen voi aloittaa vireille tulon jälkeen omalla riskillä ennen ELY-keskuksen viranomaispäätöstä. Suositeltavaa on kuitenkin odottaa ELY-keskuksen tekemää virallista päätöstä tuen myöntämisestä. Viisarin hallituksen puoltopäätös ei vielä ole lopullinen hankepäätös. Virallinen tukipäätös tulee ELY-keskuksesta, joka tekee Leader-hankkeille laillisuustarkistuksen.

Viisari järjestää tuen saajille virallisen tukipäätöksen saavuttua aloituspalaveriin, jossa käydään läpi hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita.

Vuosina 2023–2027 rahoitettavien hankkeiden viestintäohjeet

Seuraavat viestintäohjeet koskevat vuosina 2023–2027 rahoitettavia hankkeita. Kaudella 2014–2022 rahoitettujen hankkeiden ohjeet löytyvät tekstin lopusta.

Viisarin viestintäohjeet hanketoimijalle (pdf).

Viralliset tiedotusohjeet

Kaikkien EU-rahoituksen saajien on käytettävä viestinnässään EU:n tunnusta EU:n ohjelmista saadun tuen esille tuomiseksi ja EU:n näkyvyyden parantamiseksi.

Hankkeen tukipäätöksen ehdoissa on kerrottu, mitkä viestintävelvollisuudet saamaasi tukea koskevat. Myönnettyyn tukeen voidaan tehdä 1–5 prosentin vähennys, jos viestintävelvoitteita ei ole noudatettu. Vähennyksestä on säädetty kansallisessa lainsäädännössä.

EU:n tunnus ja muut logot
Kun viestit hankkeesta, muista aina kertoa, että se on saanut EU:n maaseuturahoitusta. Kaikessa hankkeen viestintämateriaalissa on oltava näkyvissä EU:n tunnus, eli EU-lippu ja teksti ”EU:n osarahoittama”. Leader-rahoitteisissa hankkeissa suositellaan, että myös Leader-logoa (Leader-lippu) voidaan käyttää. Saat tunnukset Maaseutuverkoston kuvapankista.

Jos viestintämateriaalissa on muita tunnuksia EU-lipun lisäksi (esimerkiksi oman organisaatiosi logo), esitä EU-tunnus samanarvoisena (koko, sijoittelu) muiden tunnusten kanssa. Graafisessa ohjeessa on tarkemmat ohjeet EU-tunnuksen käytöstä.

Viestintämateriaali
EU:n tunnuksen on oltava näkyvästi esillä kaikessa viestintämateriaalissa, jotka käsittelevät toimen toteuttamista. Viestintämateriaalia ovat esimerkiksi painetut materiaalit tai digitaaliset tuotteet, verkkosivustot ja niiden mobiiliversiot, esitteet hankkeesta sekä hankkeesta tehty PR-materiaali ja lehti-ilmoitukset. Myös mainokset, jotka on maksettu hankkeesta, kuuluvat viestintämateriaaliin.

Kun viestit hankkeestasi, kerro viestintämateriaalissa asiayhteyteen sopivalla tavalla, että hankkeesi on saanut EU:n maaseuturahoitusta.

Verkkosivustot ja sosiaalisen median tilit
Jos hankkeella on verkkosivusto tai sosiaalisen median tili, esitä niissä hankkeesta lyhyt, tuen määrään suhteutettu kuvaus, josta käy ilmi hankkeen tavoitteet, tulokset ja EU:n rahoitusosuus. Tiedot voidaan antaa sosiaalisen median tilin esittelytekstissä tai profiilikuvauksessa.

Jos kerrot hankkeestasi organisaatiosi tai yrityksesi verkkosivulla tai sosiaalisen median tilillä, muista kertoa myös saamastasi EU-rahoituksesta. Kun rahoituslähde käy ilmi sosiaalisen median tilin kuvauksesta, se riittää, eikä jokaiseen erilliseen sosiaalisen median kuvaan tai postaukseen tarvitse sisällyttää EU-tunnusta.

Juliste yli 10 000 euron hankkeisiin
Jos  hankkeen tai yritystuen julkinen tuki on 10 000–50 000 euroa, aseta näkyvälle paikalle hanketta esittelevä juliste. Juliste voidaan sijoittaa esimerkiksi hankevetäjän työtiloihin. Riittää, että juliste on paikallaan hankkeen toteuttamisen ajan, eli vähintään siihen saakka, kunnes olet saanut loppumaksun. Täytä julisteeseen kuvaus hankkeesta. Kuvauksessa voit kertoa esimerkiksi hankkeen nimen, kuka hanketta toteuttaa ja mitä hankkeessa tehdään sekä sen, että hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta. Tulosta juliste A3-koossa. Täydennettävän julistepohjan voi ladata kuvapankista Word-tiedostona täältä.

Jos hakijalla on monta hanketta, niiden tiedot voi esittää yhdessä julisteessa. Julisteessa on kuitenkin oltava yksilöityä tietoa jokaisesta hankkeesta. Juliste voi olla myös digitaalinen. Tällöin tulee varmistaa, että näyttö, jossa digitaalinen juliste näkyy, on toimintavarma.

Tiedotuskyltti tai sähköinen näyttö yli 50 000 euron investointien yhteyteen
Kiinnitä investoinnin yhteyteen tuesta kertova tiedotuskyltti, jos olet saanut julkista tukea 50 000–500 000 euroa ja kyseessä on aineellinen investointi (esimerkiksi kone, laite, linjasto), infrastruktuuri- tai rakennushanke.

Kyltin tulee olla näkyvällä paikalla investoinnin yhteydessä. Riittää, että kyltti on paikallaan toimen toteuttamisen ajan eli vähintään siihen saakka, kunnes olet saanut loppumaksun. Tiedot voidaan esittää myös sähköisellä näytöllä. Saat tiedotuskyltin Leader-ryhmältä.

Yleisiä vinkkejä viestintään

Viesti hankkeen tuloksista ja saavutuksista koko hankkeen ajan esim. somessa ja nettisivuilla. Viestintä lisää hankkeen näkyvyyttä ja helpottaa osallistamista.

Jos hankkeella on verkkosivusto, esitä sivustolla hankkeesta lyhyt kuvaus, josta käyvät ilmi hankkeen tavoitteet, tulokset ja EU:n rahoitusosuus. Muista mainita verkkosivuilla, että hanke on saanut rahoitusta Leader Viisarilta ja lisää tarvittavat logot.

Valtakunnalliseen hankerekisteriin on koottu kaikki maaseuturahastosta rahoitetut kehittämishankkeet. Hankkeiden toteuttajat pääsevät itse hallinnoimaan järjestelmässä hankekorttejaan, joita voi hyödyntää hankkeen viestinnässä nettisivujen tapaan.

Kerro mielenkiintoisista jutuista medialle. Houkutteleva juttu voidaan saada aikaiseksi peilaamalla muihin ajankohtaisiin aiheisiin tai kertomalla ihmisistä hankkeiden takana.

Aiheita tiedotteisiin:

• Hankkeen aloittaminen (Kerro, kuka alkaa tehdä ja mitä sekä mitä hyötyä hankkeella tavoitellaan)
• Talkoot, erikoiset hankinnat ja tapahtumat
• Valmiit investoinnit ja niiden vaikutukset
• Tarinat ihmisistä hankkeiden takana

Hankkeen vaikuttavuudesta viestiminen

Vaikuttavuudesta ja tuloksista viestiminen osoittaa, että hanketyöllä on ollut myönteisiä vaikutuksia ihmisiin, yhteisöön ja ehkä jopa laajemmin yhteiskuntaan.

Vinkkejä hankkeen vaikuttavuuden viestimiseen:

• Kerro, miksi hanke on olemassa, mitä haluatte saada aikaan ja muuttaa. Kerro, miksi teette tärkeää työtä.
• Kerro, mikä hankkeen vaikuttavuus on ja osoita muutos, jonka olette tehneet.
• Muokkaa viesti sen mukaan kenelle viestit ja valitse viestintäkanava kohderyhmän mukaan.
• Tarinallista viestisi, kerro miten hanke on vaikuttanut ihmisiin ja yhteisöön.
• Lisää vinkkejä löydät Vaikuttavuuden tehtäväkirjasta (pdf)

Vuosina 2014–2022 rahoitettujen hankkeiden viestintäohjeet

Jos hankkeesi on saanut rahoituksen vuosina 2014–22, noudata rahoituskauden 2014–22 viestintäohjetta.

Valmiita pohjia, joita voit käyttää vuosina 2014–22 rahoituksen saaneiden hankkeiden viestinnässä: Viestinnän työkalupakki.

Hankkeiden vaikuttavuutta voi arvioida niiden myönteisillä vaikutuksilla ihmisiin ja yhteisöihin. Toimiva muistisääntö onkin, että vaikuttavuus on aina muutosta!

Hankkeen vaikuttavuuden selvittäminen kannattaa aloittaa rakentamalla vaikuttavuusketju, minkä jälkeen hankkeelle luodaan vaikuttavuutta todentavat mittarit. Vaikuttavuudesta viestiminen on myös tärkeää, jotta tieto hankkeen hyvistä tuloksista leviää eteenpäin.

Vaikuttavuusketjun rakentaminen

Vaikuttavuusketju rakentuu neljästä osasta:
1. Tarve, johon hanke vastaa
2. Ratkaisut ja teot, joilla tarve täytetään
3. Muutos ja lopputulos, jotka on saatu aikaan hankkeessa
4. Vaikuttavuus, muutoksen merkitykset yksilöön ja yhteiskuntaan

Todenna muutos mittareilla

Hyvä mittaristo auttaa vaikuttavuuden todentamisessa. Vaikuttavuuden ja muutoksen todentamiseksi tarvitaan tiedot sekä lähtö- että lopputilanteesta. Tilanteiden tulee olla kartoitettuna jokaisen mittarin kohdalta erikseen.

Määrällistä tietoa kerätessä voidaan selvittää mm. osallistujat, kävijämäärät, säästöt ja toiminnan tehostuminen.

Laadullista tietoa kerätessä toimintaan osallistuneita voi pyytää asiakaspalautetta tai kerätä asiakastarinoita.

Esimerkkejä asioista, joiden muutosta voi seurata:

• Osaamisen lisääntyminen, tieto, taito, oppiminen
• Motivaatio, asenne, toimintakyky
• Asiakaspalaute, asiakastarinat, laadulliset kertomukset
• Laadun parantuminen, toiminnan tehostuminen, prosessin nopeutuminen
• Työllistyminen, talkootyöt, aktiivisuus
• Tulot, säästöt (säästöt esim. yhteisölle, kunnalle, julkistaloudelle)
• Uudet palvelut, yritykset, työpaikat
• Uudet innovaatiot, kokeilut
• Hyvät, levitetyt toimintamallit
• Kävijämäärät, käyttäjät, osallistujat
• Viestintä

Muista, että mittareita ei tarvitse olla määräänsä enempää. Valitse vain ne mittarit, joista on hyötyä juuri teidän hankkeenne vaikuttavuuden todentamisessa.

Viesti vaikuttavasti vaikuttavuudesta!

Hankkeen tuloksista ja saavutuksista on tärkeää viestiä koko hankkeen ajan. Viestinnässä kannattaa hyödyntää vaikuttavuusketjun sisältöä ja mittariston tuloksia. Lisää vinkkejä vaikuttavuudesta viestimiseen voit lukea “Hankkeen viestintä” osiosta.

Hank­keen ta­lous on osa hank­keen hal­lin­noin­tia ja oleel­li­nen osa hank­keen to­teu­tus­ta. Hank­keen ta­lout­ta seu­ra­taan han­ke­kir­jan­pi­don avul­la. Toi­mi­ta han­ke­asia­kir­jois­ta eli tuki­pää­töksestä ja han­ke­suun­ni­tel­masta ko­pi­ot kir­jan­pi­tä­jäl­le.

Ero­ta hank­keen tu­lot ja me­not tuen­saa­jan nor­maa­lis­ta kir­jan­pi­dos­ta omal­le kus­tan­nus­pai­kal­leen tai omil­le ti­leil­leen niin, että kir­jan­pi­don ja to­sit­tei­den tar­kas­ta­mi­nen on il­man vai­keuk­sia mah­dol­lis­ta.

Vaik­ka kus­tan­nus­mal­lik­si oli­si va­lit­tu flat rate, kir­jaa kaik­ki hank­keen ku­lut hank­keen kus­tan­nus­pai­kal­le tai ti­leil­le. Flat rate -osuu­del­la ka­tet­ta­vien ku­lu­jen to­sit­tei­ta ja pää­kir­jan­ot­tei­ta ei esi­te­tä mak­su­ha­ke­muk­ses­sa.

Hank­keen kir­jan­pito on aina osa­na tuen­saa­jan kir­jan­pi­toa. Jos tuen­saa­jan kir­jan­pito­jär­jes­tel­mä ei mah­dol­lis­ta kus­tan­nus­paik­ko­jen käyt­töä, hank­keel­le pe­rus­te­taan omat ti­lin­sä ha­ki­jan kir­jan­pi­toon.

Hankkeen tuki maksetaan jälkikäteen hankkeen kustannusmallin mukaisesti. Tuen maksamista varten tulee täyttää maksuhakemus Hyrrän kautta ja lähettää se käsiteltäväksi ELY-keskukseen, joka tekee maksupäätöksen. Hanketta haettaessa tulee siis ottaa huomioon, että hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan riittävän suuri väliaikaisrahoitus.

Maksuhakemuksen liite: Palkkaselvitys lomake 2305P

Omarahoitus

Jo hankehakemusvaiheessa on selvitettävä, kuinka hankkeen omarahoitusosuus kerätään. Omarahoitus voi koostua rahallisesta osuudesta ja/tai talkootyöstä. Talkootyö on osa hankkeen kustannuksia, kuten mikä tahansa muukin ulkoa ostettava työ, joten se tulee ottaa huomioon kustannusarviota tehdessä. Omarahoitusosuus ei voi koostua julkisesta rahoituksesta, kuten kuntien tuesta vaan sen tulee olla yksityistä rahaa.

Hankkeelle on myönnetty rahoitusta tukipäätöksessä hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttamista varten. Toisinaan hanke ei etene niin kuin on alun perin suunniteltu ja hankkeen toimenpiteitä joudutaan muuttamaan. Hankesuunnitelman muutoksista täytyy tehdä muutoshakemus. Muutoshakemus tarvitaan hankkeen toteutusajan muutoksissa ja hankkeen toimenpiteiden ja kustannusten muutoksissa. Tuotosperusteisella maksutavalla toteutettavissa hankkeissa vain toteutusajan muuttaminen on mahdollista.

Vastikkeeton työ voidaan hyväksyä kustannukseksi yleishyödyllisissä investoinnissa ja kehittämishankkeessa.

Rahoituskaudella 2023-2027 tukipäätöksen saaneilla hankkeilla talkootyön arvo on 20 €/henkilötyötunti. Edellytyksenä on lisäksi, että työn tekijä on vähintään 15-vuotias. Jos vastikkeetta tehty työ tehdään traktorilla tai muulla vastaavalla työkoneella esimerkiksi mönkijällä tai moottorikelkalla, työkoneen käyttämisen arvoksi luetaan lisäksi 40 euroa käyttötunnilta.

Hakemusvaiheessa on laadittu arvio vastikkeettomasta hankkeen hyväksi tehtävästä työstä töiden mukaan eriteltynä ja tämän erittelyn mukaisesti talkootyötä maksuhakemuksilla voidaan esittää.

Talkootyöstä pidetään kirjaa talkootyön seurantalomakkeella 2302VT, ja se liitetään maksuhakemukselle.

Jos hankkeeseen palkataan työntekijä vähintään yhdeksi henkilötyövuodeksi, paikan on oltava avoimesti haussa, ellei kyse ole hakijatahon vakinaisesta työntekijästä.

Kehittämishankkeeseen voidaan hyväksyä kustannuksiksi hankehenkilöstön palkkakuluja. Hankkeen työntekijöiden on pidettävä tuntipäiväkirjaa tekemästään työstä ja tuntipäiväkirja tulee esittää maksuhakemuksen liitteenä. Jos työntekijän työajasta vain osa käytetään hankkeeseen, tulee työpäiväkirjaa täyttää kokonaistyöajasta, ei pelkästään hankkeelle tehtävästä työstä. Tuntikirjanpidon lomake 2301T ja Matkalaskulomake 2303ML.

Ra­por­toin­nin li­säk­si hank­kei­ta seu­ra­taan seu­ran­ta­tie­to­jen kaut­ta. Han­ke­suun­ni­tel­mas­sa täy­te­tään in­di­kaat­to­rit eli hank­keen ta­voit­teet, ja hank­keen lopussa sa­moi­hin ta­voi­te­koh­tiin täy­te­tään to­teu­ma­tie­dot eli seu­ran­ta­tie­dot.

Hank­kees­sa kai­kis­sa yli 3 000 eu­ron han­kin­nois­sa on esi­tet­tä­vä sel­vi­tys kus­tan­nus­ten koh­tuul­li­suu­des­ta. Voit teh­dä sel­vi­tyk­sen esi­mer­kik­si tar­jouk­sia pyy­tä­mäl­lä, hin­nas­to­ja käyt­tä­en, säh­kö­pos­ti­tie­dus­te­luil­la tai pu­he­li­mit­se. Ra­ken­ta­mis­hank­keis­sa voi­daan käyt­tää vii­te­kus­tan­nuk­sia, kun kustannusarvio on laadittu yksikkökustannusmenetelmällä.

Do­ku­men­toi te­ke­mä­si tie­dus­te­lut eli sääs­tä tar­jouk­set tai kuva­kaap­pauk­set ja säh­kö­pos­tit ja tee pu­he­lin­tie­dus­te­luis­ta muis­tio. Tee teh­dyis­tä han­kin­nois­ta sel­vi­tys, jos­sa pe­rus­te­let va­lin­nan. Voit hyödyntää dokumentoinnissa hintavertailulomaketta. Hin­ta ei ole ai­noa kri­tee­ri. Va­lin­taan voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si toi­mi­tus­var­muus ja laa­tu.

Myös alle 3 000 eu­ron han­kin­ta­kus­tan­nus­ten on ol­ta­va koh­tuul­li­sia ja se on tarvittaessa pystyttävä perustelemaan.

Hintatason selvitykset ja mahdollinen kilpailutus tehdään yleensä jo rahoituksen hakuvaiheessa. Mikäli sitä ei ole siinä vaiheessa vielä pystytty tekemään, kilpailutusdokumentit on toimitettava maksuhakemuksen liitteenä.

Hintatason selvitys

Kerää vain sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamisen kannalta. Näitä ovat sellaiset tiedot, joita maaseudun hanketukia koskeva lainsäädäntö edellyttää, esimerkiksi maksuhakemuksen liitteenä toimitettavat palkkatiedot, ja talkootyölistat.

Kerro kaikista kerättävistä tiedoista, mihin niitä käytetään. Esimerkiksi osallistujalistassa tai ilmoittautumisen yhteydessä. Malliteksti: ”(Tilaisuuden järjestäjän nimi) käyttää antamiasi henkilötietoja vain tilaisuuden järjestelyissä. Tietojasi käsitellään luottamuksellisesti eikä tietojasi luovuteta ulkopuolisille. Koulutustiedot tallennetaan ruokahallinnon tietovarantoon ja tietoja säilytetään EU‐komission tarkastuksen varalta 10 vuotta.” TAI “Käsittelemme henkilötietojasi tietosuojailmoituksen mukaisesti (linkki tietosuojailmoitukseen)”

Pyydä tietojen antajilta suostumus, jos keräät muuta kuin lainsäädännön edellyttämiä tietoja, esimerkiksi sähköpostiosoitteita uutiskirjejakelua varten.

Laadi tietosuojaseloste, jos kokoat esimerkiksi uutiskirje‐ tai sähköpostijakelun. Uutiskirje‐ tai sähköpostijakelu muodostaa henkilörekisterin. Tietosuojaselostetta ei tarvitse laatia maksuhakemusta varten kerätyistä tiedoista, kuten talkoolistoista tai palkkatiedoista.

Nimeä tietosuojavastaava, jos organisaatiossasi käsitellään henkilötietoja. Hankkeen toteuttajalla tulee olla selvä kuva siitä, mitä henkilötietoja sillä on hallussaan. Pienissä yhdistyksissä (alle 250 jäsentä) tietosuojavastaavaa ei tarvitse nimetä.

Laadi kirjallinen sopimus, jos toinen toimija (esimerkiksi kirjanpitäjä) käsittelee henkilötietoja hankkeesi puolesta. Sovi sopimuksessa vähintään seuraavista asioista: henkilötietojen käsittelyn kohde ja kesto, käsiteltävät henkilötiedot, käsittelyn tarkoitus, rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän vastuut, velvollisuudet ja oikeudet sekä salassapitovelvollisuuden noudattaminen.

Käsittele huolellisesti työtehtävissä tarvittavia laitteita ja tietoja. Muistathan, että myös perheenjäsenet ovat työtehtävien ulkopuolisia henkilöitä!

Lue lisää Ruokaviraston sivuilta

Suunnittele jo ennalta, miten hankkeesi tulokset jäävät elämään hankkeen jälkeen. Mistä hankkeessa syntyneistä opeista ja oivalluksista voisi olla hyötyä muille? Mistä hyvistä käytännöistä muutkin voisivat ottaa mallia?

Kirjautuminen maaseutuverkosto.fi -sivustolle on hyvä tapa viestiä omasta hankkeesta sekä verkostoitua muiden hankkeiden kanssa! Maaseutuverkosto.fi-sivuston hankekortti tehostaa hankkeen viestintää ja sen hakutoiminto helpottaa hankkeen löytymistä. Voit myös selata muita hankkeita ja löytää yhteistyökumppaneita.

Muista hyödyntää myös maaseutuverkosto.fi-sivuston tapahtumakalenteria, niin lisäät tapahtumasi näkyvyyttä ja pääset osallistumaan muiden hankkeiden mielenkiintoisiin tapahtumiin.

Sivustolle kirjautuminen on helppoa, eikä hankkeelle tarvitse tehdä erikseen esimerkiksi omia nettisivuja.