Keski-Suomessa moni toimija on hyödyntänyt maaseuturahoitusta vesistöjen kunnostukseen. Usein tavoitteena on pysäyttää vesistön rehevöityminen, ruopata ja niittää umpeenkasvaneita alueita sekä ylipäätään elvyttää vesistöt takaisin virkistyskäyttöön. Joutsassa ja Hankasalmella on tehty onnistunutta vesistöjen kunnostusta useamman vuoden ajan. Myös tiedotus järvien ranta-asukkaille on tärkeässä osassa.
Niemisjärvi on rauhallinen, lapsiperheiden suosima maalaiskylä Hankasalmella. Niemisjärven kunnostushankkeen tavoitteena on ollut virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen hoitamalla veden laatua ja käytettävyyttä poistamalla vesikasvillisuutta kasvun kannalta oikeaan aikaan kesästä.
– Järvi oli jo aika huonossa kunnossa, kertoo osakaskunnan puheenjohtaja Jorma Makkonen. Viitisen vuotta sitten ajelin veneellä järvellä ja kasvusto tarttui veneen perämoottoriin täysin. Tajusin, että osakaskunnan ja meidän pitää tehdä jotain.
Ensimmäisessä hankkeessa kasvillisuutta poistettiin järvestä ammattilaisen voimin, ja osakaskunta on saanut niittotöihin useampana vuonna ELY-keskukselta tukea.
Idearikkaan ja osaavan talkooporukan mielessä kyti kuitenkin ajatus oman tehokkaan haravointiponttoonilaitteen rakentamisesta. Siihen haettiin tukea Leader Maaseutukehitykseltä.
– Porukka suunnitteli ja rakensi aivan ainutlaatuisen laitteen itse, Makkonen kertoo. Osakaskunnalle hankittiin myös oma niittovene.
Viimeisimmässä hankkeessa innokkaat talkoolaiset ovat rakentaneet reilun sadan neliömetrin kokoisen kalustovajan edellä mainituille laitteille.
– Meillä yhteistyö on sujunut koko ajan hienosti, Makkonen kiittelee. Meillä on osaavia miehiä ja vastuu jakaantuu luontevasti. Itse olen vastannut hankkeiden hallinnoinnista. Myös yhteistyö esimerkiksi Leader Maaseutukehityksen väen kanssa on sujunut hyvin, sieltä on saanut mukavasti apua.
– Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että näiden toimenpiteiden myötä järvet ovat nyt selvästi paremmassa kunnossa ja kalastaminen on lisääntynyt, Makkonen iloitsee.
Vesikasvillisuuden poistaminen jatkuu myös kesällä 2023 ja Makkonen toivottaa kiinnostuneet mukaan hommiin.
Joutsassa on kunnostettu useampia järviä
Joutsassa sekä Retisenlammen että Mieskonmäen Osakaskunnat ovat kunnostaneet omien kylien vesistöjä.
Retisenlammen kunnostusta on tehty poistamalla vesikasvustoa niittämällä kolmena vuonna peräkkäin, kertoo osakaskunnan aktiivi Hannu Soisalo. Pahiten umpeenkasvanut laskuojan suu kaivettiin ensimmäisenä kesänä.
– Tavoitteena on ollut saada yleinen kulkuväylä auki erilaiselle käytölle, kuten melojille, kalastajille ja muille vesillä kulkijoille. Myös mökkiläiset ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat taas päässeet eri tavalla laskemaan verkkoja vesille!
Lisäksi toimilla on merkitystä laajemmankin valtakunnallisen taimenprojektin onnistumiseen. Kalojen liikkuminen helpottuu ja paranee lammen yläosassa olevalla kivisellä koskiosuudella, joka on ELY-keskuksen toimesta kunnostettu kalojen kutualueeksi.
– Tämä Retisenlampi on tärkeä osa valtakunnallista taimenprojektia, jossa kalan kulku Päijänteeltä mahdollistetaan eri vesistöjen kautta. Oleellista olisi myös erinäisten patojen purkaminen matkalta. On ollut hienoa olla vaikuttamassa myös tähän asiaan!
Hieman ylempänä vesistöä sijaitseva Mieskonmäen kylä levittäytyy kahden järven, Puulan ja Suonteen välissä laajalle alueelle. Mieskonmäessä on asukkaita reilut kaksisataa. Kesällä kylän väkimäärä moninkertaistuu, sillä mökkejä alueella on noin 300, joista valtaosa on myös talvikäytössä.
Myös Mieskonmäessä tavoitteena on ollut saada järvien rehevöityminen pysäytettyä, umpeenkasvaneet alueet takaisin virkistyskäyttöön sekä elvytettyä kaloille sekä vesilinnuille suotuisia elinympäristöjä.
Osakaskunnan puheenjohtaja Tapio Kyröläinen kertoo: 
– Osakaskunta on tehnyt noin 15 vuotta sitten vastaavia toimenpiteitä läheisillä vesialueilla ja niillä on ollut merkittäviä pysyviä myönteisiä vaikutuksia. Nyt tässä Meidän järvet -hankkeessa toteutettiin kolmena vuonna peräkkäin Suonteen pohjoisosassa ja Siikavedellä, Mieskonmäen Osakaskunnan alueella pahimmin umpeen kasvaneilla vesialueilla vesistön kunnostusta, poistamalla vesikasvustoa niittämällä.
Lisäksi kaislojen nostopaikkoja niittoalueiden läheisyydessä on ruopattu, mikä mahdollistaa vesikasvien kuljettamisen pois vesistöjen läheisyydestä.
Tärkeä osa hanketta on ollut myös kiinnittää ranta-asukkaiden ja mökkiläisten huomio vesistön tilaan ja saada tiedostettua kunkin omien toimien vaikutus vesistöön.
– Ranta-asutus on lisääntynyt merkittävästi ja muuttunut luonnontilaisista mökkirannoista rakennetuksi ympäristöksi ja siksi vesistöjä kuormittava vaikutus on hyvä tiedostaa, Kyröläinen painottaa.
Valitettavasti valistamisen osuus jäi hankkeessa puolitiehen. Asiantuntijoita oli tarkoitus kutsua kertomaan vesistön kuormituksesta ja toimista millä jokainen rantatontin omistaja voi vaikuttaa vesistön tilaan omalta osaltaan. Valitettavasti sopivaa asiantuntijaa ei löytynyt eikä koronatilannekaan mahdollistanut tilaisuuksien järjestämistä. Peruuntuneiden tilaisuuksien sijaan tämä tehtiin kirjallisesti jakamalla tiedotteita kylällä.
– Vaikutus ei kuitenkaan ole sama. Uskon, että tärkeä viesti olisi mennyt paremmin perille ihmisten välisissä avoimissa keskusteluissa. Ihmisten tieto ja osaaminen ovat mielestäni alentuneet näissä asioissa kovasti ja tiedotukselle sekä yhdessä tekemiselle olisi kova tarve.
– Mutta toivon mukaan hanke on herättänyt ihmisiä ajattelemaan oman toimintansa vaikutuksia lähiluontoon ja vesistöihin. Silloin olemme mielestäni onnistuneet!
Teksti: Virpi Heikkinen
Kuvat: hanketoteuttajien ja haastateltavien kuvia
Lue myös: Vesistökunnostusavustusta haettavissa Keski-Suomen ELY-keskukselta
