Maaseudun kehittämiseen tarkoitettua Leader-rahoitusta ollaan Euroopan komission toimesta uudistamassa, ja päätökset voivat vaikuttaa suoraan alueemme kylien toimintaan, yritysten käynnistymiseen ja yhteisöjen hyvinvointiin. Leader-toiminnan jatko ei ole itsestäänselvyys. Pian Suomessa päätetään siitä, millaiset mahdollisuudet paikallisella kehittämisellä on vuoden 2027 jälkeen.
Pienillä tuilla suuria vaikutuksia
Keski-Suomen neljä Leader-ryhmää ovat viime vuosina mahdollistaneet alueelle lukuisia hankkeita, joilla on ollut näkyvä vaikutus asukkaiden arkeen. Rahoituksen avulla on muun muassa:
- Kunnostettu kylätaloja, remonttien avulla käyttökustannuksia on saatu laskettua.
- Rakennettu harrastuspaikkoja, jotka ovat lisänneet alueen harrastus- ja ulkoilumahdollisuuksia.
- Käynnistetty uutta ja kehitetty olemassa olevaa palvelu- ja harrastustoimintaa.
- Myönnetty aloitustukia useille pienille yrityksille, joista osa on kasvanut työnantajiksi.
- Nuoriso-Leaderin avulla nuoret ovat toteuttaneet omia projektejaan.
- Mahdollistettu paikallista kulttuuritoimintaa.
Vaikka yksittäiset Leader-hankkeet ovat usein pieniä, niiden yhteisvaikutus asukkaille ja kylille on merkittävä. Talkootyö, vapaaehtoisuus ja yksityinen rahoitus moninkertaistavat julkisen rahan vaikutuksen paikallistasolla.
Leader tukee elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä
Leader-toiminta ei ole vain hankerahoitusta – se tuo alueelle yhteistä tekemistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjoaa yrittäjille matalan kynnyksen mahdollisuuksia. Leaderin vahvuuksia ovat sen paikallisuus ja asukaslähtöisyys: paikallisista asukkaista koostuva hallitus tekee hankepäätökset alueen omista tarpeista ja lähtökohdista käsin.
– Yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen lisääminen ovat Leader-toiminnassa vielä eurojakin tärkeämpää. Ne taas synnyttävät hankkeiden kautta aitoa jatkuvuutta maaseudun kehittämisessä. Yhdessä kokemisen kautta syntyy lumovoimaa kuntaan, kommentoi Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen, joka toimii Keski-Suomen kunnanjohtajien puheenjohtajana.
Päätöksenteko siirtyy Suomelle
Leader on ollut pakollista EU:n jäsenmaille 30 vuoden ajan ja siihen on Suomessa käytetty pakollisen minimin verran rahoitusta, 5 % maaseuturahoituksesta. Nykyisellä rahoituskaudella (2023-2027) tämä tarkoittaa 230 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Jatkossa Suomi päättää itse Leader-toiminnan rahoittamisen laajuudesta.
Leader-toiminta kattaa 99 % Suomen pinta-alasta. Leader-toiminnan piirissä on 2,5 miljoonaa suomalaista. Juuri siksi sen merkitys näkyy arjessa; kylissä, kunnissa ja ihmisten elämässä. Suomen 53 Leader-ryhmää tekevät vaikuttavaa työtä koko Suomen puolesta.
Leader-ryhmät ovat maaseutukuntien tärkein rahoituskumppani. Leader-toiminnassa on mukana 298 kuntaa, jotka myös osarahoittavat toimintaa. Kun kunta satsaa yhden euron kehittämistyöhön, on sen vipuvaikutus paikallisesti seitsenkertainen. Näin siksi, että ensinnäkin kuntaeuron lisäksi toimintaa rahoittavat myös EU ja Suomen valtio. Lisäksi hankkeiden toteuttajilta mukaan tulee omarahoitusta, vapaaehtoistyötä ja yritysrahoitusta.
Kun rahoituksen tulevaisuus ratkaistaan, kyse ei ole yksittäisistä hankkeista, vaan koko alueen elinvoiman ja asukaslähtöisen kehittämistyön jatkumisesta – säilyvätkö kylät elinvoimaisina ja saavatko pienet yritykset jatkossakin tukea kasvuunsa.
Lisätiedot:
Viisari: Toiminnanjohtaja Tiina Toivonen, 0400 418 055
JyväsRiihi: Toiminnanjohtaja Leena Karjalainen, 044 959 8500
Maaseutukehitys: Toiminnanjohtaja Tiina Seppälä, 040 755 5115
Vesuri-ryhmä: Toiminnanjohtaja Raisa Saarilahti-Kulju, 050 324 1144
