Kesäisen vehreyden ja hiljaisuuden keskellä sijaitsee Konneveden Eräpoikien tukikohta Näremaja ulkorakennuksineen. Konneveden Eräpojat on vuonna 1972 perustettu metsästysseura, jolla on jäseniä noin 80. Istunmäkeen Näremajan alueelle rakennettiin ensimmäisenä kota, mutta yhdistyksen toiminta tarvitsi kotaa isompia tiloja.

– Ryhdyttiin rakentamaan, että saatiin oman tilat, joissa pitää omia tapahtumia. Näremajan valmistumiseen asti oli vain ravintolat, joissa järjestää esimerkiksi peijaiset, yhdistyksen silloinen puheenjohtaja ja hankevetäjä Veikko Poikolainen kertaa projektin aloitusta.

Kahden vuoden talkoot

Hirsinen päärakennus on rakennettu Leader-rahoituksen tuella vuosina 2009–2011. Kesän 2010 myrskytuhot alueelle viivästyttivät hankkeen aikataulua, ja puolivalmiin Näremajan päällekin kaatui puita aiheuttaen pieniä vaurioita.

Ensimmäisenä kesänä tehtiin pohjatyöt ja kuivateltiin hirsiä, syksyllä hirret vuoltiin ja talvella laitettiin paikalleen. Keväällä rakennus sai katon ja viimeisenä lattian sekä sisustuksen. Avajaisia vietettiin kesäkuussa 2011.

– Kaksi talvea meni rakentamiseen, parhaimmillaan oli reilu kymmenen talkoissa yhtä aikaa, välillä pienemmällä porukalla, Poikolainen muistelee.

Talkooporukka vastasi lähes täysin rakentamisesta, ulkopuolista työvoimaa käytettiin vain luvanvaraisiin asennustöihin ja muuraukseen. Talkootyötunteja kertyikin Näremajan rakentamisessa lähes 2700.

Historialliset hirret

Talon hirsien tarina on erikoinen, sillä ne on tuotu silloiselle Vapon sahalle Hankasalmelle rintama-alueelta Venäjän puolelta.

– Sahalla ne oli laitettu metallinpaljastimen läpi, mutta sirpaleita oli niin, että ei kelvannut sahaukseen, olivat raakkipuuta.

Näremajan rakentajille edulliset puut sen sijaan kelpasivat.

– Tässä paikan päällä sahattiin. Metallinpaljastimella ensin katsottiin, missä on rautaa ja merkattiin kohdat. Sirkkelipöydällä sitten pölli pyöriteltiin niin, että metalli jäi puun sisään, Poikolainen kertoo hirsien sahauksesta.

Monenmoista juhlaa ja kokoontumista

Jo hankkeen alussa rakennuksesta suunniteltiin koko kyläkunnalle yhteistä kokoontumistilaa. Näin on käynytkin, sillä valmistumisen jälkeen Näremajalle on ollut käyttöä niin seuran jäsenten, kyläläisten kuin ulkopuolistenkin keskuudessa.

– Näremaja on kyllä ollut kovalla käytöllä, toki enemmänkin vielä onnistuu. Täällä on nähty koko ihmisen elinkaari. Tai ei sentään yhtään synnytystä, mutta ristiäisistä hautajaisiin ja kaikki siltä väliltä, Hannu Vetikko sanoo.

Juhlien ja kokousten lisäksi Näremajalla järjestetään mm. koirien ajokokeita.

Näramajassa on tilava keittiö, jossa on astiasto 80 hengelle. Rakennuksen keskellä punatiilinen leivinuuni levittää lämpöä ympärilleen, talven pakkasilla kestää 3–4 päivää lämmittää talo käyttökuntoon.

– Kyllähän tämä oli pieneltä seuralta iso ponnistus, Vetikko toteaa Näremajaa katsellessaan.

Näremajaa ympäristöineen kehitetään edelleen

Näremajan valmistumisen jälkeen pihaan rakennettiin sauna kokonaan omarahoitteisesti. Vuonna 2019 puolestaan Leader-rahoitteisen Teemahankkeen turvin asennettiin saunaan valot ja hankittiin lämminvesivaraaja, aurinkopaneelijärjestelmä sekä loukkuja pienpedoille, samassa hankkeessa rakennettiin vielä toisaalla sijaitsevaan lahtivajaan jätevesijärjestelmä.

Kehittäminen ei suinkaan ole loppunut, vaan seuralla on edelleen tarkoitus parantaa Näremajan ja ympäristön toimintaedellytyksiä.