Äänekoskella etsittiin vaihtoehtoisia hyödyntämistapoja viljelystä poistuneille pelloille. Lähes kaikki seutukunnan kyläyhteisöt osallistuivat hankkeeseen. Myös maanomistajia kannustettiin mukaan kylämaisemien kohentamiseen ja hiilensidontaan. Kannattaa tutustua loppujulkaisun kautta hankkeen tuotoksiin ja tehtyihin kyläsuunnitelmiin.

Äänekosken kyläyhdistysten yhteisessä Puuta vai muuta -kehityshankkeessa laadittiin alueen ylijäämäpeltojen käytön kyläsuunnitelmat. Uudessa maaseuturahoitteisessa hankkeessa etsittiin vaihtoehtoja ja uusia tapoja lisätä hiilinieluja maatalouskäytöstä poistuneille peltoalueille.

Hankkeen projektipäällikkö, agrologi Paula Häyrinen kertoo:

– Alkusysäyksenä hankkeelle oli kylien tarve saada tietoa, mitä voidaan tehdä pelloilla, jotka eivät ole enää viljelyksessä eivätkä EU-tukien piirissä. On myös huolta viljelymaisemien ja olemassa olevien peltojen säilymisestä. Uusien käyttötapojen löytäminen voi lisätä luonnon monimuotoisuutta ja mahdollistaa uusia näköaloja maaseudun yrittäjyydelle.

Äänekoskelta on tunnistettu ylijäämäpeltoja noin 270 hehtaaria (Tapio Oy). Elinvoimainen peltoviljely on edellytyksenä kylämaisemien säilymiselle. Valtio tavoittelee viljelystä poistuneille joutomaille lisää hiilensidontaa ja tukee niiden metsittämistä väliaikaisella tuella. Joutoalueiden metsitys tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että peltoviljelyn edellytykset säilyvät hyvinä, kylämaisemat kohenevat ja kylien viihtyisyys ja vetovoima paranevat. Tarpeen vaatiessa myös ylijäämäpellot ovat otettavissa uudelleen viljelyyn, kun niiden tuottavuudesta pidetään huolta. Näin ne jäävät jälkipolvien käyttöön.

Äänekoskella on lähes 20 kylää. Hanke järjesti useampia hankkeen esittelytilaisuuksia, joihin koottiin kyliltä henkilöitä niin kutsuttuihin kylätyöryhmiin. Ryhmien tehtävänä oli kerätä oman kylänsä alueelta tiedot viljelystä poistuneista peltolohkoista ja olla yhteydessä maanomistajiin.

– Kylätyöryhmien työskentelyssä apuna olivat kyliltä palkatut nuoret, jotka ottivat karttapalvelun käyttöönsä ja kokosivat tietoja, Paula kertoo. Nuoret saivat kesätöiden kautta arvokasta työkokemusta.
Koottujen tietojen pohjalta laadittiin viljelystä poistuneiden peltojen kyläsuunnitelmat.

Maanomistajia kannustettiin mukaan kylämaisemien kohentamiseen ja hiilensidontaan

Osa ylijäämäpelloista ei sovellu puunkasvatukseen metsitystukiehtojen takia tai niitä ei haluta metsittää. Puuta vai muuta -hankkeessa maanomistajilla on ollut mahdollisuus etsiä näille alueille muunlaisia, heidän omia tavoitteitaan tukevia käyttömuotoja. Mukaan lähteminen on ollut täysin vapaaehtoista ja suunnittelu maanomistajalle maksutonta.

Hankkeessa haluttiin tukea maanomistajia ja rohkaista katsomaan uusin silmin tulevaisuuteen.

– Kokosimme Äänekosken alueelta kyläkohtaisesti tiedot EU-tukien ulkopuolella olevista peltolohkoista ja teimme niistä kartat maanomistajien käyttöön, kertoo Häyrinen.

15 kyläsuunnitelmaa poistuneille pelloille

Hankkeessa selvitettiin viidentoista äänekoskelaiskylän maisemallisesti tärkeät peltoalueet yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Alueet merkittiin karttaohjelmaan ja kylien pelloille laadittiin kyläsuunnitelmat. Työryhmät piirsivät kartalle 57 kylien maisemakohdetta Äänekosken alueelta, ja kyläsuunnitelmien tarkoitus on vaalia näiden kohteiden muodostamia kylämaisemia.

Hankkeen loppujulkaisuun on saatu lisäksi asiantuntijoiden kirjoittamia tekstejä muun muassa eri tukimuodoista, maiseman- ja luonnonhoidosta, metsitystuesta, luonnon keruutuotteista ja niiden käytöstä. Kylien tärkeitä maisemakohteita esitellään kuvien, karttojen ja tekstien avulla. Linkkejä ja lisätietoja voi löytää julkaisun QR-koodien kautta.

Hanke kunnioitti myös menneiden sukupolvien tekemää raskasta työtä, kun peltoja on raivattu käsipelillä keskelle korpea ja ruokaa tuotettu pienilläkin pinta-aloilla. Loppujulkaisu tallensi Urpo Minkkisen ilmakuvien kautta kylien maisemia nykyiseltä aikakaudelta, ja kylät ovat voineet tuoda julki oman kylänsä tärkeiksi kokemiaan asioita.

– Kylien komeat peltoalueet ja ihailtavan kauniit maisemat ansaitsevat tulla nähdyiksi! Ne ovat kylien käyntikortteja ohikulkijoille, lomalaisille ja kylien vakituisille asukkaille. Ne myös säilyvät jälkipolville, kun niitä hoidetaan, Häyrinen summaa.

Hankkeen toteuttajat ovat tyytyväisiä hankkeen tuloksiin. Puuta vai muuta -hanke on ollut Äänekoskella ensimmäinen kylien yhteinen hanke. Hanke on edistänyt yhteisöllisyyttä ja kylien välistä yhteistyötä sekä lisännyt kiinnostusta omasta kotiseudusta ja ympäristöstä. Häyrinen kiittää lämpimästi kaikkia hankkeeseen osallistuneita.

– Kyllä voi sanoa, että teimme pioneerityötä, kun viljelystä poistuneet peltoheitot on huomioitu hiilensidonnassa, ja niiden sijainti kylien maisemallisesti arvokkailla alueilla on otettu erityisesti huomioon. Aiemmin vastaavaa ei ole tehty. Saatuja kokemuksia voi hyödyntää myös muualla, Häyrinen iloitsee.

Lue lisää hankkeesta ja kyläsuunnitelmista hankkeen sähköisestä loppujulkaisusta:
Loppujulkaisu Saarikkaan kyläyhdistyslehti 2022 (digiplus.fi)

Lisätietoa hankkeesta (aanekoski.fi)
Katso myös video Youtubesta.

Teksti: Virpi Heikkinen ja Paula Häyrinen
Kuvat: Paula Häyrinen, Puuta vai muuta -hanke

Puuta vai muuta -hanketta (2021-22) toteutti Äänekosken kylien muodostama kyläparlamentti. Hanketta koordinoi Saarikkaan kyläyhdistys. Hanke toteutettiin yhteistyössä kylien, Äänekosken kaupungin, alueen maanomistajien, Metsäkeskuksen ja ProAgrian kanssa. Hankkeen maaseuturahoitus tuli Leader Viisarilta.

Hankkeen tavoitteet olivat:
• lisätä hiilinieluja ja edistää luonnon monimuotoisuutta
• suunnitella metsitys niin, että kylien maisema säilyy tai kohenee
• aktiivisen peltoviljelyn edellytykset säilyvät tai paranevat
• hyödyntää valtion määräaikainen metsitystuki niin, että alueen maisema, virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus paranevat
• löytää muita lisäarvoa tuovia hyödyntämistapoja ja maanomistajien tavoitteita tukevaa käyttöä esim. kulttuurimaiseman säilyttäminen ja ennallistaminen, erilaisten luonnontuotteiden keruualueen tai laidunalueen perustaminen vaihtoehtona metsitykselle.
• hankkeessa löydetyt uudet toimintamallit ovat monistettavissa ja hyödynnettävissä laajasti myös muissa kunnissa.

Hanke edisti osaltaan Vihreä Uusiutuva Äänekoski -tavoitteita. Äänekoski on myös ensimmäinen keskisuomalainen HINKU-kunta (Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkosto, SYKE).

(Kaikki linkit avautuvat uuteen ikkunaan).