Leader Vesuri-ryhmä -logo

Rahoituksen hakeminen

Rahoitettavien hankkeiden tulee toteuttaa valtakunnallista Manner-Suomen maaseutuohjelmaa ja Vesuri-ryhmä ry:n paikallista kehittämisstrategiaa.

Rahoitusta hakiessa kannattaa olla yhteydessä Vesuri-ryhmän toimistolle, josta saa maksutonta neuvontaa. Rahoitusta voi hakea ainoastaan sähköisen Hyrrä-järjestelmän kautta. Järjestelmä ohjaa hakemuksen teossa.

 

Kuvassa yrittäjä Pekka Kaukonen pienoiskuormatraktorinsa kanssa.

Vesuri-ryhmä ry:n rahoituskehyksestä 50 % kohdistetaan yritys- ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Yritysrahoitus on harkinnanvaraista tukea, hakijana voi olla enintään 5 henkilötyövuotta työllistävä mikroyritys.

Tuen edellytyksenä on, että yrityksellä arvioidaan olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan ja tuella on olennaista merkitystä yritysten kasvulle tai kehittymiselle.

Yritykset ja yritysryhmät voivat hakea tukea investointeihin, kehittämiseen, toiminnan käynnistämiseen tai laajentamiseen. Tukea voidaan myöntää myös yleisempään elinkeinoelämän kehittämiseen.

Toimialoista tuen ulkopuolelle on rajattu mm. energiaturpeen tuottaminen, rakennusurakointi, tukku- tai vähittäiskauppa sekä huoltamo – ja liikenneasemat. Tuki ei voi vääristää kilpailutilannetta.

Vesuri-ryhmän koko alue mukaan lukien keskusta-alueet ovat yritysrahoituksen piirissä.

Ohjeita yritystuen hakijalle

Oheen on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä yritysrahoituksen hakemiseen liittyen. Tutustu näihin ohjeisiin hanketta suunnitellessasi ja ota yhteyttä toimistolle ennen hakemuksen jättämistä. Saat Vesuri-ryhmästä maksutonta neuvontaa hankeen suunnitteluun sekä toteutusvaiheessa ja maksatuksessa.

 

Rahoituksen yksityiskohdista voi lukea seuraavista lähteistä:

Maaseuturahaston yritysrahoitussuuntaukset Keski-Suomessa 2023-2027

Asetus maaseudun yritystuesta rahoituskaudella 2023-2027

 

 

Usein kysyttyjä kysymyksiä

  • Mitä investointeja voidaan rahoittaa?

    Rahoitusta voidaan myöntää seuraaviin mikroyrityksen investointeihin:

    1) rakennuksen, rakenteen tai rakennelman rakentaminen, laajentaminen tai korjaaminen;

    2) rakennuksen hankkiminen;

    3) koneiden ja laitteiden sekä muun irtaimen käyttöomaisuuden hankkiminen;

    4) kohdassa 1-3 tarkoitetuissa investoinneissa tarvittavat sähkö-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja tietoliikenneliittymistä aiheutuvat kustannukset sekä muista liittymistä yritykselle aiheutuvat kustannukset osana tuettavaa investointia;

    5) investoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta aiheutuvat yleiskustannukset

    6) lupa- ja rekisteröintimaksut sekä muista vastaavista toimenpiteen toteutuksesta aiheutuvat yleiskustannukset.

  • Ilmoitetaanko kustannukset arvonlisäverollisina vai –verottomina hintoina?

    Kustannukset ilmoitetaan arvonlisäverottomina, jos tukea saava yritys on arvonlisäverovelvollinen. Yritystoiminnan suunnittelija (luonnollinen henkilö) voi esittää arvonlisäveron (yrityskokeilun tai omistajanvaihdoksen käynnistystuen) kustannuksena, jos hän ei ole arvonlisäverovelvollinen.

  • Kuinka selvitetään investointien tai asiantuntijapalvelun hintataso?

    Hankkeen kustannusten kohtuullisuus varmistetaan tukea myönnettäessä.

    Kustannusten kohtuullisuuden arvioinnissa voidaan käyttää viitekustannuksia (esim. rakentaminen). Jos viitekustannuksia ei ole käytettävissä,

    Hakijan tulee toimittaa vähintään 3 000 euron suuruisissa hankinnoissa selvitys tavanomaisesta hintatasosta, riittävä määrä tarjouksia. Tavanomaisella hintatasolla tarkoitetaan tavaran- tai palveluntoimittajien yleisesti käyttämiä hintoja.

    Alle 3 000 euron suuruisissa hankinnoissa kustannusten kohtuullisuus tulee selvittää.

    Suuremmissa, kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, sovelletaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016) eli hankinnat kilpailutetaan Hilmassa (www.hankintailmoitukset.fi).

  • Kuinka yrityksen oman rahoituksen voi järjestää? (esim. Pankkilaina, Finnvera)

    Yrityksellä pitää olla omaa rahoitusta hankkeen toteuttamiseksi, koska tuki maksetaan jälkikäteen. Omarahoitus osoitetaan esim. pankin lainalupauksella.

    Kun neuvottelet rahoituksesta pankin tai Finnveran kanssa, kerro, että haet tukea mahdollisesti Maaseuturahastosta. Huomioi, ettei muita julkisia tukia voi yhdistää saman toimenpiteen rahoitukseen.

  • Voiko hankinnan tehdä osamaksukauppana tai leasing-rahoituksella?

    Leasing-rahoitus ei ole tukikelpoinen kustannus.

    Vain rahoitusyhtiöiden kautta maksettava osamaksukaupalla hankittava investointi hyväksytään.

    Osamaksukaupalla hankitun omaisuuden hankintameno katsotaan myös rahoitusvelan osalta tukikelpoiseksi, jos:

    1) tuen saajalla on oikeudellisesti sitova mainittuun lakiin ja solmittuun rahoitussopimukseen perustuva velvollisuus maksaa jäljellä oleva rahoitusvelka rahoitusyhtiölle;

    2) rahoitusyhtiö on maksanut tuen saajan puolesta rahoitusvelan myyjälle;

    3) omaisuus on toimitettu tuen saajalle;

    4) omaisuuden omistusoikeutta vastaavat oikeudet siirtyvät tuen saajalle siten, että tuen saaja on oikeutettu tekemään omaisuudesta poistoja sekä vähentämään arvonlisäveron, jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen.

  • Milloin valitaan vakioitu kertakorvaus tai kustannusperusteinen malli?

    Vakioituja kertakorvauksia, joilla on määritelty arvo, ovat: yrityksen ja maatalouden kokeilutuet, käynnistystuet ja kehittämistuet. Näihin tukiin ei ole valittavissa muuta kustannusmallia.  Tuet maksetaan jälkikäteen kertamaksuna. Näihin hankesuunnitelmiin ei voida tehdä muutoksia sisältöön toteutuksen aikana. Hankesuunnitelmassa kerrotaan, miten tulos esitetään tai raportoidaan.

    Kaikki yrityksen investointituet maksetaan kustannusarvion toteutuksen mukaisesti ja raportoidaan kirjanpidon perusteella, jossa näkyvät maksetut kustannukset. Tuet maksetaan jälkikäteen yhdessä tai useammassa erässä. Tarvittaessa investointisuunnitelmaan voi tehdä muutoksia.

  • Voiko hankkia käytettyjä koneita ja laitteita?

    Käytettyjen koneiden ja laitteiden hankinta on mahdollista.

  • Kuinka kauan rahoitusta saaneen investoinnin pitää olla yrityksen käytössä?

    Tuen kohteena olevaa omaisuutta tulee käyttää ja se tulee sisällyttää yrityksen varoihin (tase) kolme vuotta tuen viimeisen erän maksupäätöksen päätöspäivästä lukien. Perustellusta syystä voidaan määrätä vähimmäiskäyttöajaksi enintään kymmenen vuotta. Investoinnin pysyvyydestä kerrotaan tarkemmin yritystukipäätöksessä.

  • Voiko rakennuksen hankintaan saada tukea?
    • Ehtona, että rakennus soveltuu harjoitettavaan yritystoimintaan tai voidaan muuttaa kohtuullisilla kustannuksilla soveltuvaksi
    • Rakennuksen tai kiinteistön kauppahinta ei ylitä käypää hintaa
    • Maa-alueen hinta max. 10 % kiinteistön kokonaiskustannuksista.
    • Kiinteistön arvo muodostuu pääasiassa yritystoimintaan käytettävän rakennuksen arvosta.

    Rajoitukset
    Tukea kiinteistön hankintaan ja toimitilojen rakentamiseen myönnetään erityisestä perustellusta syystä. Tuki kohdennetaan ensisijaisesti harvaan asutulle- ja ydinmaaseudulle. Kaupungin kehysalueella tukea voidaan myöntää, mikäli se selvästi edistää alueellista suunnitelmaa tai paikallista strategiaa.
    • Arvioinnissa kiinnitetään huomiota investoinnin kokonaisvaikuttavuuteen yrityksen toiminnalle (esim. uudet työpaikat, uudet palvelut, uudet tuotteet)
    • Vuokratilojen ostamista, joissa yritys on jo ennestään toiminut, ei tueta
    • Korvausinvestointia ei tueta. Mikäli oma halli myydään ja ostetaan/rakennetaan vaikkapa kaksi kertaa suurempi tuotantotila, niin rahoitettavaksi voidaan hyväksyä laajennuksen osuus.

  • Voiko hankintoja tehdä omalta tai lähipiirin omistamalta yritykseltä?

    Investointi- ja kehittämistuen tukikelpoisia kustannuksia eivät ole sellaisten hankintojen kustannukset, jotka on tehty hakijalta, hakijayrityksessä johtavassa asemassa olevalta tai päätösvaltaa käyttävältä henkilöltä tai hänen perheenjäseneltään taikka hänen tai hänen perheenjäsenensä määräysvallassa olevalta yritykseltä taikka muutoin tuen kohteena olevan yrityksen lähipiiriin kuuluvalta osapuolelta, ellei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tahoilta (Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta rahoituskaudella 2023-2027, 49 §).

  • Mitä aineettomia investointeja voidaan tukea?

    Tukea voidaan myöntää seuraaviin kohtuullisiin ja tarpeellisiin aineettomasta investoinnista aiheutuviin kustannuksiin:

    1) tietokoneohjelmistojen, pilvipalveluiden ja vastaavien ratkaisujen hankkiminen.

    2) patenttien, tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien hankkiminen sekä muiden immateriaalioikeuksien ja käyttölupien hankkiminen.

     

    Aineettoman omaisuuden tulee täyttää seuraavat edellytykset:

    1) omaisuutta käytetään ainoastaan tukea saavassa toimipaikassa;

    2) omaisuus on poistokelpoista;

    3) omaisuus on ostettu markkinaehdoin kolmansilta ostajasta riippumattomilta osapuolilta;

    4) omaisuus on sisällytetty yrityksen varoihin vähintään kolmen vuoden ajaksi.

  • Mitä investointeja ei tueta?

    Tukea ei myönnetä näihin tarkoituksiin:
    • yrityksen tavanomaiset korvausinvestoinnit (käytössä olevan koneen tai laitteen korvaaminen uudella, ellei yritystoimintaa olennaisesti laajenneta tai yrityksen teknologinen taso investoinnin vaikutuksesta merkittävästi parane taikka oteta käyttöön korkeampaan ympäristönsuojelulliseen tasoon johtavia tekniikoita)
    • Alle kolme vuotta yritystoiminnassa kestävät (esim. tietokoneet, puhelimet ja tulostimet) ja arvoltaan vähäiset pienhankinnat
    • leasingrahoituksella hankittu omaisuus
    • tavanomaiseen toimintaan eikä myyntiin ja markkinointiin (esim. mainoskampanjat, yritysilmeen suunnittelu, verkkosivujen tekeminen)
    • maahantuonti-, agentuuri-, vähittäis- ja tukkukaupat eikä em. toimialojen Internet -pohjaisille verkkokaupoille
    • toisen yrityksen liiketoiminnan, osakkeiden tai osuuksien hankinta tai muu omistajanvaihdoksen rahoittaminen (tukea voidaan kuitenkin myöntää sellaisten kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden hankintaan, jotka oikeuttavat hallitsemaan tukikelpoisessa yritystoiminnassa käytettävää toimitilaa)
    • toimitilojen vuokraukseen liittyvät investoinnit
    • kiinteistön tai rakennusten hankinta julkisyhteisöltä, ellei kohteen arvoa ole määritelty markkinaehtoisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta
    • yrityksen omien koneiden huolto- ja säilytystilat
    • autot, traktorit, metsätraktorit, monitoimikoneet, vetokoneet
    • maatalouden alkutuotantoon tarkoitetun koneen tai laitteen hankinta
    • liikennealan investoinnit
    • maa-alueiden osto
    • eläinten hankinta
    • rakentamisen toimiala (rakennus-, sähkö- ym.-urakointi ja niissä käytettävät koneet ja laitteet)
    • maanrakennustoiminta (kaivinkoneiden, pyöräkuormaajien tai vastaavien maansiirtokoneiden hankinta)
    • hoivapalvelut, jos ulkoistetaan kunnan peruspalvelutuotantoa
    • tukku- ja vähittäiskauppaan liittyvät hankkeet
    • huolto- ja liikenneasemien liiketoiminta
    • aurinko- ja tuulivoimalat (pääosin myyntitarkoitukseen tarkoitettu energiantuotanto)

  • Mitä lupia tarvitaan hakemuksen liitteeksi?

    Tuen myöntämisen edellytyksenä on toimenpiteen toteuttamisen kannalta välttämättömän lainvoimaisen viranomaisluvan esittäminen. Näitä lupia ovat esimerkiksi rakennus- ja ympäristöluvat.

  • Koska hankkeen toteuttamisen voi aloittaa?

    Hanke saadaan vireille lähettämällä se Vesuri-ryhmään sähköisen asiointijärjestelmän Hyrrän kautta. Toteutuksen voi aloittaa omalla riskillä, kun hanke on vireillä ja tarvittavat luvat (esim. rakennuslupa) myönnetty. Riski pienenee, kun hanke on puollettu Vesuri-ryhmän hallituksessa. Varminta on odottaa rahoituspäätös Ely-keskuksesta.

    Riski aloittamisessa liittyy hankkeen kustannusten hyväksymiseen. Ennen vireilletuloa hanketta voi vain suunnitella, koska tukea ei myönnetä kustannuksiin, mitkä ovat syntyneet ennen vireille tuloa.

    Hyväksyttäviä suunnittelukustannuksia voi syntyä esim. lupien hankkimisesta, toimenpiteen suunnittelusta ostopalveluna tai toteutettavuustutkimuksesta.

Mitä yritystukihakemus sisältää?

Rahoitettavan hankkeen voi aloittaa omalla riskillä vasta, kun hakemus on tullut vireille. Hyrrässä pitää olla tallennettuna seuraavat tiedot ennen hakemuksen lähettämistä:

  • tuen hakija
  • hakemuksen kohteena oleva toimenpide
  • kustannukset sekä niiden määrä ja rahoitus
  • haetun tuen määrä
  • investointia haettaessa investointisuunnitelma

 

Yritystukihakemukseen tarvittavia liitteitä:

  • liiketoimintasuunnitelma
  • rahoituslaskelma
  • kalustoluettelo
  • hintavertailulomake
  • rakentamisen kustannusarvio
  • viranomaisluvat

 

Toimivan yrityksen hankesuunnitelmassa kerrotaan yritystuen tavoitteet, ja toimenpiteet, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma, selvitys kustannusten kohtuullisuudesta, toteutusaika, yritystoiminnan kannattavuudesta sekä kestävän kehityksen huomioimisesta yritystuen toteutuksessa. Liiketoimintasuunnitelmassa kerrotaan mikä yrityksen liiketoiminnassa muuttuu, kehittyy tai mitä uutta syntyy. Myös tuettavien tuotteiden tai palveluiden markkinoiden laajuudesta kysynnän riittävyydestä kerrotaan. Yrityksen taloudesta tehdään laskelmat kannattavuudesta, maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta, osoitetaan lomakkeilla (tulossuunnitelma, rahoituslaskelma ja velkaluettelo T2, T4, T7).

Yrityksen saaman yritystuen määrä on julkinen tieto, jonka rahoittaja julkaisee. Yrityksen tulee antaa tietoa saadun yritystuen toteutuksesta ja vaikutuksista rahoittajalle toteutuksen aikana sekä sen jälkeen pyydettäessä.

Yritystuen tavoitteet tulee määritellä hakemuksessa. Voidaanko yritystuen avulla toteuttaa toimenpide nopeammin, korkeampitasoisempana tai laajempana? Miten tavoitteet edistävät kestävän kehityksen periaatteita yritystoiminnassa? Miten tuki monipuolistaa tai uudistaa yritystoimintaa ja maaseutua toimintaympäristönä? Syntyykö uusia työpaikkoja tai uusia palveluita?

Hakija vastaa hakemuksen tietojen toimittamisesta annetussa määräajassa. Hankehakemuksen tulee sisältää tarpeelliset tiedot hankkeen tavoitteista ja arvion syntyvistä tuloksista, toimenpiteistä ja tarvittavista resursseista, aikataulusta ja toiminnan jatkuvuudesta. Hakemuksen valmisteluun saa apua Vesuri-ryhmästä.

Ohjeita Hyrrä-järjestelmän käyttöön

Ota yhteyttä ELY-keskukseen tai Leader-ryhmään ennen hakemuksen tekemistä. Hanketta kannattaa suunnitella ja ohjeisiin perehtyä ennen Hyrrään kirjautumista. Hyrrä-palvelu toimii parhaiten Google Chrome- ja Mozilla Firefox -selainten uusimmilla versioilla. Ajan tasalla oleva Hyrrä-ohjeistus löytyy Ruokaviraston sivulta.

Tyhjennä välimuisti ja käytä selaimen Yksityinen selaus -toimintoa. Kirjaudu vasta sitten Hyrrään. Jos sinulla on yrityksesi asiointi- ja nimenkirjoitusoikeus kaupparekisterissä tai YTJ:ssä, voit asioida suoraan Hyrrä-asiointipalvelussa yrityksesi nimissä ilman erillisiä valtuutuksia. Jos haluat valtuuttaa hakemuksen tekijäksi sellaisen henkilön, jolla ei ole organisaatiosi nimenkirjoitusoikeutta, tee valtuutukset Suomi.fi-palvelussa. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi kirjanpitäjäsi. Jos asioit Hyrrässä kaupparekisteriin kuuluvan organisaation nimissä, jossa vain yhdellä henkilöllä on nimenkirjoitusoikeus, tee valtuutukset Suomi.fi-palvelussa. Ohje suomi.fi-valtuuksien tekemiseen.

Jos organisaatiota ei ole merkitty kaupparekisteriin, yhdistysrekisteriin eikä YTJ:ään (esimerkiksi kunnat, oppilaitokset, seurakunnat), valtuutuksen voi tehdä virkailijavaltuutuspalvelulla.

Kiinnitä huomiota hakemuksen perustietoihin: mitä tukimuotoa haet, haetko tukea ELY-keskuksesta vai Vesuri-ryhmästä jne.  Kysy lisätietoa tukimuodoista ja tuen hakemisesta ELY-keskuksesta tai Vesuri-ryhmästä.

Hyrrä-järjestelmään kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Myös henkilöt joilla ei ole vielä y-tunnusta voivat käyttää pankkitunnuksia Hyrrään kirjautuakseen.

Hae sivuilta