Riihon kyläyhdistys Keuruulla on perustettu edistämään asukkaiden viihtymistä ja hyvinvointia. Kyläyhdistyksen väki innostuu ilmaan heitetyistä villeistäkin ideoista siinä määrin, että talkootyönä valmistuivat sekä 22-metrinen näkötorni että kota ja muut Himmaan huipun rakennukset. Mitähän seuraavaksi? Riihon kyläyhdistys on saanut maaseuturahaston tukea Leader Vesuri-ryhmältä. Katso jutun lopusta myös video!

Vuonna 2003 perustettu kyläyhdistys sai alkunsa, kun kylä halusi mukaan Keuruun kylät -hankkeeseen kehittämään kylän toimintaa ja tulevaisuutta. Yhdistyksessä on tällä hetkellä parisataa jäsentä.

Kyläyhdistyksen ensimmäisiä hankkeita oli uimarantatontin ostaminen Ylisenjärven rannalta Riihontien varrelta. Talkoovoimin purettiin vanhat rakennukset ja raivattiin tontti. Rakennettiin grillikatos ja ulkogrilli, liiteri polttopuille, pilkottiin puut ja pystytettiin biokäymälä. Keuruun kaupungin toimesta ruopattiin ranta-alue ja saatiin uimakoppi ja ensimmäinen laituri. Riihon kylän virallinen uimaranta on erittäin suosittu niin kyläläisten kuin ohikulkevienkin uima- ja levähdyspaikkana.

Kylässä ei ole kylätaloa, vaan lähellä sijaitsevaa leirikeskusta on voitu käyttää kokoontumispaikkana.

Nyt Himmaan huipun alueesta on muodostunut tärkeä kokoontumis- ja kohtaamispaikka. Alueella on näköalatorni, katettu tornin alaosa, kahvio, iso kota, biokäymälät ja luontopolku. Alue löytyy Haapamäki-Ruovesi tien varrelta.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jokinen muistelee heittäneensä idean näkötornista puolivitsillä. Kyläläiset kävivät tutustumassa muihin näkötorneihin mm. Multialla ja Ruovedellä. He saivatkin oman torninsa suunnittelijaksi saman tekijän kuin Multian näkötornilla oli, Ahti Penttisen.

– Hankkeeseen saatiin Vesuri-ryhmän Leader-rahoitusta. Tornin rakentamiseen palkattiin yksi ammattimies, muuten työt tehtiin talkoilla, ja tunteja lasketaan mennen koko alueen rakentamiseen noin 10 ooo! Vaikka talkootyöläisten keski-ikä oli varmasti yli 60-vuotta, teimme talkoot ilman yhtäkään tapaturmaa, ja siitä olemme iloisia ja ylpeitä!

Tornin rakentaminen aloitettiin maassa sitomalla pitkät nurkkapylväät pareittain yhteen. Ne nostettiin pystyyn maahan valettuihin nurkkapalkkeihin, jotka on pultattu 2 metrin syvyyteen peruskallioon. Tämän jälkeen korinostureista käsin kiinnitettiin kaikki neljä pylvästä tukevasti yhteen ja siitä alkoi portaiden, tasanteiden ja kaiteiden rakentaminen.

22-metrinen torni pystytettiin heinäkuussa 2014. Himmaanmäen korkeus on merenpinnasta 180 metriä eli huippu kohoaa n. 202 metriin ja seisoo tukevasti massiivisten kuparikyllästeisten mäntypylväiden varassa. Muu päärakennusmateriaali on lehtikuusta. Tontti on Tuomo ja Anri Riihosen mailta vuokrasopimuksella.

Tornin avajaisia juhlittiin syyskuussa 2014.

– Tornista on tullut todella suosittu, ja se on vapaasti kaikkien käytettävissä ympäri vuoden. Tornista avautuvat upeat Keuruun maisemat kaikkiin ilmansuuntiin.

Kodasta kylän osaajien taidonnäyte

Ruokahalu kasvaa syödessä. Kota valmistui tornin juurelle vuonna 2018, ja sekin tehtiin suurelta osin kyläläisten talkootyönä. Kodan puiset kalusteet ja vaikuttava grilli ovat kylän omien miesten suunnittelemat ja tekemät.

Kaarina Koski toimi hankkeiden aikana yhdistyksen ja rakennustoimikunnan sihteerinä.

– Kodasta piti alun perin tulla puolet pienempi, mutta siitä rakentuikin yli 60 neliön kokoinen. Kodasta on muodostunut todellinen kyläläisten kokoontumispaikka. Täällä on pidetty niin kastajaisia kuin syntymäpäiväjuhlia ja häätkin täällä on vietetty!

Kota toimii hyvin myös yritysten tyhy-päivissä ja miksei etätyöpisteenäkin. Kotaa vuokrataan yksityistilaisuuksiin tai yleisötapahtumiin.

Tornialueelta löytyy myös helppokulkuinen alle kilometrin mittainen luontopolku, jonka varrella on luontoon liittyviä tehtäviä. Talvisin tornin ympärille ajetaan lähes 20 kilometrin mittainen latuverkosto.

Tornikahvio on avoinna klo 12-18 ajalla kesäisin joka päivä, sen jälkeen alkusyksystä vain viikonloppuisin. Talvella 2021 kokeiltiin myös latukahviota menestyksekkäästi, joten siitä tullee uusi perinne tuleville talville. Cafe Tornia pyörittävät kyläaktiivit, jotka leipovat päivittäin tuoreet tarjottavat ja lettukioskissa paistetaan lähes päivittäin muurinpohjalettuja.

– Kahviosta voi ostaa myös nk. junasukkia, joita kylän naiset kutovat, Kaarina mainostaa. Junasukilla viitataan tarinaan, joka on tapahtunut junassa sodan aikana vuonna 1940. Kylän perinteenä on, että junasukat lahjoitetaan myös aina kylään syntyville uusille asukkaille.

Riihon kyläyhdistys on saanut maaseuturahaston tukea Leader Vesuri-ryhmältä.

Katso myös video!

Teksti ja kuvat: Virpi Heikkinen
Osa kuvista: Riihon kyläyhdistyksen kuva-arkisto ja Fb-sivut, kuvat Esa Mäkinen, Petri Heinonen.
www.riihonkyla.fi