Roolipelejä harrastaa edelleen innostunut joukko, vaikka tämä harrastus ei välttämättä näy kylillä samalla tavalla kuin urheiluharrastukseen kulkevat joukkueen yhtenäisissä peliasuissaan. Suomen Nuorisoseurat ry on toteuttanut JyväsRiihen alueella Kylätalo 2.0. -hankkeen sekä Seikkailun Mestarit -hankkeen, joissa roolipelaaminen on tehty tutuksi ja mahdolliseksi maaseudun kylissä asuville lapsille ja nuorille.
Kun pelaajat kokoontuvat, mukana on noppien ja muistiinpanovälineiden lisäksi usein myös naposteltavaa. Joissain peleissä ja peliporukoissa panostetaan roolin mukaiseen pukeutumiseen, mutta se on vapaaehtoista.
Pelinjohtaja on valmistautunut perusteellisemmin, ja hänellä on pelikirjan lisäksi suunnitelma seikkailun etenemisestä sekä tarvittavaa rekvisiittaa: karttoja, figuureita tai asuja.
Pelaaminen perustuu kuitenkin improvisaatioon, ja pelaajat voivat laittaa pelinjohtajan suunnitelmat uusiksi omilla ratkaisuillaan. Pelaajan ei tarvitse osata näytellä hahmoaan, mutta on hyvä osata eläytyä hahmon osaamiseen ja tehtäviin. Pelaaminen on ikään kuin yhteistä tarinankerrontaa, jossa pelin säännöt ovat apuna.
Pelikerho auttaa alkuun
Suomen Nuorisoseurat ry:n hankkeissa osallistujat ovat päässeet pelaamaan Dungeons & Dragons -pöytäroolipeliä ja halutessaan kokeilemaan pelinjohtajan roolia. Ilman pelinjohtajaa tätä peliä ei voi pelata ja uusien pelinjohtajien kouluttaminen mahdollistaa harrastuksen jatkuvuuden hankkeen jälkeenkin.
Palautteen perusteella useat osallistujat ovat ilmoittaneet, että voivat jatkossa toimia pelinjohtajana. Yli puolet Seikkailun Mestarit -hankkeen palautekyselyyn vastanneista osallistujista kertoi, että pelaaminen on ollut heidän ainoa säännöllinen harrastuksensa. Pelikerhot ovatkin tärkeä lisä maaseudun joskus yksipuoliseen harrastustarjontaan. Tällä voi olla valtava merkitys yksittäiselle nuorelle, joka muuten jäisi yksin kotiin viikon jokaisena päivänä. Roolipeliharrastus voi katkaista syrjäytymisen kierteen ennen kuin se pääsee alkamaan.
Tätä pelikerhojen pelin ulkopuolista ominaisuutta hyödynnetään vahvemmin uudessa ’Wizard’ -hankkeessa, jossa toiminta on suunnattu yli 16-vuotiaille maaseutukylissä asuville nuorille. Harrastuksen ja joukkoon kuulumisen tarve ei katoa kun nuori lähestyy aikuisuutta. Pelikerhon ja pelinjohtajakoulutuksen lisäksi tarjotaan matalalla kynnyksellä tukea elämän nivelvaiheeseen, jossa voi olla vaarana pudota koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.
”Olen usein miettinyt, että olisipa minulla ollut nuorena mahdollisuus toimintaan, jota nyt olen itse järjestämässä”, pohtii hankkeiden takaa löytyvä Otto-Pekka Kerämaa Suomen Nuorisoseurat ry:sta.
Parhaimmillaan tekemistä ja toimintaa vuosiksi eteenpäin
Sama ryhmä voi pelata yhtä peliä jopa vuosia. Peliryhmistä muodostuu siis hyvinkin pitkäaikaisia kaverisuhteita. Kylien kokoontumistiloissa järjestettävät pelikerhot tarjoavat myös kyläyhdistyksille uutta virtaa toimintaan. Kylätalot tarvitsevat toimintaa, ja pelikerhot ovat yksi uusi tapa saada kylän nuoria yhteisen toiminnan piiriin. Pelaamisen lomassa nuorille tulee tutuksi kylätalon ja kyläyhdistyksen toiminta.
Wizard-hankkeen peli-illat käynnistyvät syksyn aikana Laukaassa, Muuramessa ja Kuohulla. Sen lisäksi aikaisemmin perustettu Uuraisten ryhmä jatkaa toimintaansa itsenäisesti.
Otto-Pekka Kerämaa kertoo, että jos toiminta kiinnostaa, häneen voi olla suoraan yhteydessä. Yhteystiedot ja lisää tietoa hankkeista löytyy verkkosivuilta, joiden kautta myös ilmoittautuminen hankkeen ryhmiin: https://keskisuomi.nuorisoseurat.fi/aluetoimisto/wizard/
Kuvat: Otto-Pekka Kerämaa
