JyväsRiihi logo

Tukimuodot

Maaseuturahaston rahoituskaudella 2023-2027 hankerahoitusta myönnetään yleishyödyllisiin investointeihin ja kehittämiseen. Rahoitusta on tarjolla yhteisöjen erilaisiin tarpeisiin.

Kesäkioski ja jonoa

Investointihankkeet

Yleishyödylliset investoinnit mahdollistavat esimerkiksi harrastustilojen tai yhteisten kokoontumistilojen kunnostamisen. Investointihankkeita voivat olla myös lähiliikuntapaikkojen, luontokohteiden tai harrastuskohteiden rakentaminen, kunnostaminen tai laajentaminen. Myös yhteiseen käyttöön tulevien välineiden hankinta on mahdollista.

Investointihankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

  • Rakennuksen, rakennelman tai rakenteen korjaamiseen tai laajentamiseen, rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimiseen, suunnitteluun, työpalkkoihin ja urakointiin
  • Uusien koneiden, laitteiden ja välineiden hankkimiseen, myös käytetyt koneet perustellusti
  • Pienimuotoisen, paikallisen vesihuoltotoimenpiteen suunnitteluun ja toteuttamiseen
  • Viranomaislupiin, rekisteröintimaksuihin ja muihin vastaaviin kuluihin
  • Palo- ja talkoovakuutusmaksuihin, jotka kohdistuvat hankkeen toteutusaikaan
  • Yleishyödyllinen investointi
    • Tuki maaseudun palvelujen ja kylien kehittämiseen
    • Ympäristö- ja ilmastoinvestoinnit
    • Palveluiden kehittämisen investoinnit
    • Ympäristöteemat korostuvat rahoituskaudella 2023—2027
    • Aineelliset ja aineettomat investoinnit mahdollisia
    • Tuki 55 %

     

    Tavoitteena on:

    • lisätä maaseutualueiden kestävyyttä ja elinvoimaisuutta
    • lisätä asuinympäristön monimuotoisuutta ekologisuutta ja turvallisuutta
    • parantaa maaseudun pieninfrastruktuuria
    • kehittää kylien yhteisöllisyyttä ja osallisuutta
  • Pienhanke
    • Korvaavat päättyneen rahoituskauden teemahankkeissa toteutetut pienet hankkeet
    • Kehittämistä tai investointeja
    • Haetaan Hyrrän kautta
    • Jatkuva haku tai muu Leader-ryhmän määrittelemä käytäntö
    • Kevyemmät vaatimukset esimerkiksi hankesuunnitelmalle kuin ”tavallisissa” hankkeissa
    • Tuki maksetaan kertakorvauksena tuotoksen, ei kuittien perusteella
    • Hankesuunnitelmaan ei voi tehdä muutoksia päätöksen jälkeen – hyvä suunnittelu tärkeää!
    • Minimituki 1 000 €, kustannukset enintään 8 000 €
    • Tuki 55 %

Kehittämishankkeet

Yleishyödyllisellä kehittämishankkeella yhdistykset voivat parantaa esimerkiksi maaseudun palveluja, harrastusmahdollisuuksia tai asuinviihtyvyyttä. Voidaan kehittää älykkäitä ratkaisuja, digitalisuutta, ympäristöasioita tai kansainvälistä yhteistyötä.

Kehittämishankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat:

  • Henkilöstökulut
  • Matkakustannukset
  • Ostopalveluiden hankintakustannukset
  • Vuokrakustannukset
  • Pienhankinnat ja kohtuulliset tarjoilukustannukset hankkeen kokous-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa
  • Muut hankkeen toteuttamisesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset
  • Yhteistyöhanke: yhteistyö, älykkäät kylät, yritys- ja viljelijäryhmä

    Yhteistyöhanke

    • Uusia ratkaisuja, joilla parannetaan maaseutuväestölle ja yrittäjille suunnattujen palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
    • Parannetaan maaseudulla asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia.
    • Yhteistyöhanke (yleishyödyllinen kehittämishanke) tuki 85 %
    • Yhteistyöhanke (yleishyödyllinen kehittämishanke), hyödynsaajina yritykset tuki 60 %-80 %
    • Alueiden välinen tai kansainvälinen hanke tuki 85-95 %

     

    Hankkeiden teemoja voivat olla esimerkiksi:

    • Matkailualan yhteiset kehittämis- ja markkinointihankkeet
    • Yhteistyön kehittäminen
    • Uusien tuotteiden ja menetelmien kehittäminen
    • Digitalisaation edistäminen
    • Palveluiden saavutettavuuden parantaminen
    • Biotalousalan kumppanuuksien edistäminen
    • Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen

     

    Yhteistyön muodot

    • Vähintään kahden osapuolen toteuttamat kehittämishankkeet
    • Leader-ryhmästä haettaessa Leader-ryhmä katsotaan yhteistyökumppaniksi, paitsi Älykäs kylä -hankkeissa
    • Yritys- ja viljelijäryhmähankkeet, joihin osallistuu 3-10 yritystä
    • Toteutuksessa korostuvat yhteistyö ja kumppanuus
    • Hankkeet voivat olla paikallisia, alueellisia, alueiden välisiä tai kansainvälisiä.

     

    Älykäs kylä -hanke

    • Älykkäät kylät -hankkeissa toimii vähintään kaksi toimijaa yhdessä. Esimerkiksi kylät yhdessä tai kylä ja kehittäjäorganisaatio / oppilaitos yhdessä.
    • Hankkeilla on tarkoitus edistää kylän tai kunnan elinvoimaa hyvin konkreettisesti.
    • Useamman vuoden hankkeita, suunnitelmallista toimintaa ja konkreettisia toimia, investoinnit erikseen.
    • Kylä tai kunta voivat yhdessä esim. oppilaitosten, tutkimuslaitosten tai muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa etsiä ratkaisuja haasteisiinsa.
    • Yksi mukana olevista kumppaneista toimii hankkeen vastuullisena toteuttajana, jolle tuki myönnetään.
    • Älykäs kylä -yhteistyöhanke, tuki 85 %
    • Älykäs kylä -hankkeiden valmisteluun voi hakea 5 000 € valmistelurahaa.

     

    Älykäs kylä -hankkeen mahdolliset vaiheet

    • Valmisteluraha (tarvittaessa)
    • Päähanke /strategiahanke
    • Suunnitelmaa toteuttavat toimet, esim. investoinnit

     

    Mistä Älykkäissä kylissä on kyse?

    • Kannustetaan löytämään aivan uusia ja keskenään risteäviä polkuja maaseudun kehittämisen, tutkimuksen, liikenteen, energian ja digitaalisen kehityksen osalta.
    • Älykkäät kylät ovat maaseutualueiden yhteisöjä, jotka yhdessä muiden tahojen kanssa etsivät ratkaisuja maaseudulla elämisen haasteisiin omien vahvuuksiensa pohjalta.
    • Älykkyys tarkoittaa kaikenlaisia uusia kokeiluja, toimintatapoja, yhteistyöverkostoja, osallisuutta.
    • Digitaalisuus, tiedon hyödyntäminen, uusi teknologia ja tekoälyratkaisut ovat keskeisiä työkaluja, mutta eivät ainoita!

     

    Älykäs kylä –hanke -kuvitteellisia esimerkkejä:

    • Kylät alkavat kokeilla palvelun tuottamista yhdessä esimerkiksi digitaalisesti tai liikkuvana palvelukokonaisuutena.
    • Turvallisuus, varautuminen, huoltovarmuus, omavaraisuus, vesihuolto ym. Esimerkiksi useampi yhdistys ja / tai kylä laativat varautumissuunnitelman ja alueen asukkaat toteuttavat sitä.
    • Kylätaloista suunnitellaan monipaikkaisen työnteon mahdollistavia yhteiskäyttötiloja. Kylän tai muutaman kylän yhteinen työskentelypiste / etätoimisto.
    • Kylän tai muutaman kylän yhteinen kiertotaloussuunnitelma ja sen toteutus.
    • Ympäristön suojelu tai muokkauskokonaisuus voi kattaa esim. johonkin vesialueeseen liittyvän suunnittelun, yhteistyöverkoston kokoamisen ja toimien toteuttamisen.
    • Oppilaitos ja kylät kokeilevat opintojaksojen suorittamista kylillä, esimerkiksi maisemankunnostukseen liittyen.
    • Kylän tai muutaman kylän tai kunnan yhteinen biokaasulaitos. Yhteinen suunnittelu, yritysten, maatilojen, ruokapalvelujen verkottaminen jne.

     

    Yritys- ja viljelijäryhmähanke

    Yritysryhmähanke

    • 3-10 yrityksen ryhmä
    • Yritysten yhteisten toimenpiteiden osuus on merkittävä osa hankkeen kokonaisuutta.
    • Ryhmä kehittää toimintaansa sekä yhteisillä kehittämistoimenpiteillä että yrityskohtaisesti
    • Tavoitteena esimerkiksi tuotannollisen yhteistyön kehittäminen, tuoteperheen suunnittelu tai markkinointiyhteistyö
    • Hakijan tulee olla kehittämisorganisaatio
    • Tuki 75 %

     

    Viljelijäryhmähanke

    • Toimii kuten yritysryhmähanke
    • Tavoitteena esim. työnteon ja tuotannollisen yhteistyön kehittäminen.
    • Yritys- ja viljelijäryhmähankkeiden kokoamiseksi on mahdollista hakea 5 000 € valmisteluraha.

     

    Valmisteluraha

    • Valmistelurahaa voi saada yritys- tai viljelijäryhmähankkeiden, Älykkäät kylät -hankkeiden ja ELY-keskuksesta myös tuottajaorganisaatiohankkeiden ja EIP-hankkeiden valmisteluun.
    • Ehtona valmistelurahan myöntämiseen on hakijan/ryhmän aito pyrkimys kehittämiseen.
    • Valmistelurahalla voi selvittää, onko hankkeelle onnistumisen edellytyksiä, tehdä hankkeen “markkinakartoituksen”.
    • Valmistelurahan tuloksena syntyy aiesopimus, kumppanuus
    • Idean muotoilu
    • Kumppaneiden hakeminen, kumppanuuksien tunnustelu
    • Konkretisointia, tavoitteen asettelua
    • Viestintää, verkostoitumista, osallistamista
    • Jos idea ei toimi, tuloksena raportti syistä, miksi hanke ei onnistu.
    • 5 000 € vakioitu kertakorvaus
  • Pienhanke
    • Korvaavat päättyneen rahoituskauden teemahankkeissa toteutetut pienet hankkeet
    • Kehittämistä tai investointeja
    • Haetaan Hyrrän kautta
    • Jatkuva haku tai muu Leader-ryhmän määrittelemä käytäntö
    • Kevyemmät vaatimukset esimerkiksi hankesuunnitelmalle kuin ”tavallisissa” hankkeissa
    • Tuki maksetaan kertakorvauksena tuotoksen, ei kuittien perusteella
    • Hankesuunnitelmaan ei voi tehdä muutoksia päätöksen jälkeen – hyvä suunnittelu tärkeää!
    • Minimituki 1 000 €, kustannukset enintään 8 000 €
    • Tuki 85 %

     

    Kehittämishanke pienhankkeena – kuvitteellisia esimerkkejä:

    • Kyläyhdistys järjestää vakituisia asukkaita, mökkiläisiä ja muita monipaikkaisia verkostoivan tapahtuman.
    • Kalastuskunta laatii vesistön kunnostussuunnitelman, ja hankkii sitä varten asiantuntijapalvelua.
    • Kotiseutuyhdistys kuvaa ja tallentaa kotiseutumuseoesineistöä virtuaalisesti tutustuttavaksi.
    • 4H-yhdistys järjestää nuorille työpajoja, joissa tehdään vanhasta uutta ja opastetaan kierrättämiseen.
    • Urheiluseura ja kyläneuvosto kokoavat yhteen tiedot kylien reiteistä ja liikuntapaikoista ja toteuttavat niiden perusteella liikuntahaasteen.
    • Kuoron tukiyhdistys toteuttaa kumppanuusmatkan ja aloittaa suunnitelmallisen kansainvälisen yhteistyön.
  • Koulutus- ja tiedonvälityshanke

    Koulutushanke

    • Maatalouden, metsätalouden ja maaseudun yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden osaamisen lisääminen.
    • Maa- ja metsätalouden kestävyyden, kilpailukyvyn, resurssitehokkuuden ja ympäristönsuojelun parantaminen.
    • Tutkimustiedon ja innovaatioiden saattaminen viljelijöille, metsänomistajille, elintarvikealan toimijoille, muille maaseudun yrittäjille ja yhteisöille.
    • Luonnon, ympäristön ja ilmastoon liittyvän tiedon lisääminen.
    • Muutoskestävyyden ja johtamisosaamisen lisääminen.
    • Toteutus kehittämishankkeena tai yritysryhmähankkeena
    • Tukitaso riippuu koulutuksen kohderyhmästä
    • Tuki 85 %

     

    Koulutushankkeiden aiheita voivat olla mm:

    • Ilmasto- ja ympäristöasiat
    • Digitalisaatio
    • Energian tuotanto ja käyttö sekä energiansäästö
    • Uusin tutkimustieto

     

    Osaamista voidaan kehittää esim.:

    • Verkkokoulutuksina
    • Työpajoissa
    • Vertaisoppimisena
    • Valmennuksina
    • Tila- tai yritysvierailuina

     

    Tiedonvälityshanke

    • Tukea voidaan myöntää maatalouden, metsätalouden ja maaseudun yritysten ja yhteisöjen tiedon lisäämiseen sekä luonnon, ympäristön ja ilmaston suojeluun liittyvään tiedon lisäämiseen.
    • Tuki 90 %

     

    Tiedotus ja tiedonvälitys

    • Laajemmalle kohderyhmälle kohdistettavaa tiedonvälitystä
    • Esim. uusimman tutkimustiedon välittämisen avulla mahdollistetaan innovaatioiden käyttöönottoa ja parannetaan energiatehokkuutta.

     

    Suunnitelmat ja selvitykset

    • Laaditaan ja päivitetään maaseudun palvelujen esiselvityksiä, kehittämissuunnitelmia, toteutettavuustutkimuksia, luontoarvoiltaan tärkeiden alueiden hoitosuunnitelmia ym.
    • Tulokset julkaistaan.
    • Vahva viestinnällinen ulottuvuus.

     

    Tiedonvälityshankkeiden aiheina voivat olla mm.:

    • Ilmasto- ja ympäristöasiat
    • Digitalisaation hyödyntäminen
    • Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö sekä energiansäästön mahdollisuudet
    • Kiertotalous
    • Kestävä tuotanto ja toiminta
    • EU:n laatujärjestelmät
    • Vesienhoito
    • Luonnon monimuotoisuus ja geneettinen monimuotoisuus
    • Uudet ratkaisut ja toimintamallit (esim. tuottajaorganisaatiot)

Hae sivuilta