Tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei tuen kohteena olevaa toimintaa ole aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille. Rahoitettavan hankkeen voi aloittaa omalla riskillä, kun hakemus on tullut vireille. Hakemus tulee vireille heti, kun se sisältää riittävät tiedot ja hakemus on allekirjoitettu ja lähetetty Hyrrä-järjestelmässä.

Hankkeen toteutuksen voi aloittaa vireille tulon jälkeen omalla riskillä ennen ELY-keskuksen viranomaispäätöstä. Suo­si­tel­ta­vaa on kui­ten­kin odot­taa ELY-kes­kuk­sen te­ke­mä vi­ral­li­nen pää­tös tuen myön­tä­mi­ses­tä. Le­a­der-ryh­män hallituksen puol­to­pää­tös ei vie­lä ole lo­pul­li­nen han­ke­pää­tös. Le­a­der-hank­kei­den vi­ral­li­nen tuki­pää­tös tu­lee ELY-kes­kuk­ses­ta, joka te­kee Le­a­der-hank­keil­le lail­li­suus­tar­kis­tuk­sen.

JyväsRiihi kutsuu hankkeen edustajan/edustajat hankkeen alussa aloituspalaveriin, jossa käydään läpi hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita.

Hank­keen ta­lous on osa hank­keen hal­lin­noin­tia ja oleel­li­nen osa hank­keen to­teu­tus­ta. Hank­keen ta­lout­ta seu­ra­taan han­ke­kir­jan­pi­don avul­la. Toi­mi­ta han­ke­asia­kir­jois­ta eli tuki­pää­töksestä ja han­ke­suun­ni­tel­masta ko­pi­ot kir­jan­pi­tä­jäl­le.

Ero­ta hank­keen tu­lot ja me­not tuen­saa­jan nor­maa­lis­ta kir­jan­pi­dos­ta omal­le kus­tan­nus­pai­kal­leen tai omil­le ti­leil­leen niin, että kir­jan­pi­don ja to­sit­tei­den tar­kas­ta­mi­nen on il­man vai­keuk­sia mah­dol­lis­ta.

Vaik­ka kus­tan­nus­mal­lik­si oli­si va­lit­tu flat rate, kir­jaa kaik­ki hank­keen ku­lut hank­keen kus­tan­nus­pai­kal­le tai ti­leil­le. Flat rate -osuu­del­la ka­tet­ta­vien ku­lu­jen to­sit­tei­ta ja pää­kir­jan­ot­tei­ta ei esi­te­tä mak­su­ha­ke­muk­ses­sa.

Hank­keen kir­jan­pito on aina osa­na tuen­saa­jan kir­jan­pi­toa. Jos tuen­saa­jan kir­jan­pito­jär­jes­tel­mä ei mah­dol­lis­ta kus­tan­nus­paik­ko­jen käyt­töä, hank­keel­le pe­rus­te­taan omat ti­lin­sä ha­ki­jan kir­jan­pi­toon.

Hankkeen tuki maksetaan jälkikäteen hankkeen kustannusmallin mukaisesti. Tuen maksamista varten tulee täyttää maksuhakemus Hyrrän kautta ja lähettää se käsiteltäväksi ELY-keskukseen, joka tekee maksupäätöksen. Hanketta haettaessa tulee siis ottaa huomioon, että hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan riittävän suuri väliaikaisrahoitus.

Omarahoitus

Jo hankehakemusvaiheessa on selvitettävä, kuinka hankkeen omarahoitusosuus kerätään. Omarahoitus voi koostua rahallisesta osuudesta. Omarahoitusosuuden voi korvata myös osittain talkootyöllä. Talkootyö on osa hankkeen kustannuksia, kuten mikä tahansa muukin ulkoa ostettava työ, joten se tulee ottaa huomioon kustannusarviota tehdessä. Omarahoitusosuus ei voi koostua julkisesta rahoituksesta, kuten kuntien tuesta vaan sen tulee olla yksityistä rahaa.

Hankkeelle on myönnetty rahoitusta tukipäätöksessä hyväksyttyjen toimenpiteiden toteuttamista varten. Toisinaan hanke ei etene niin kuin on alun perin suunniteltu ja hankkeen toimenpiteitä joudutaan muuttamaan. Hankesuunnitelman muutoksista täytyy tehdä muutoshakemus. Muutoshakemus tarvitaan hankkeen toteutusajan muutoksissa ja hankkeen toimenpiteiden ja kustannusten muutoksissa.
Toimi näin

• Ota yhteys JyväsRiihen toimistoon ja kerro hankesuunnitelman muutoksesta.
• Huomioithan, että muutoksista tulee ilmoittaa aina etukäteen ennen muutoksen toteuttamista.
• Tee tarvittava muutoshakemus Hyrrässä.
• Odota, että JyväsRiihi ja ELY-keskus hyväksyvät muutoksen ja tekevät muutospäätöksen.
• Toteuta muutos.
• Muutoshakemuksen tekemisen ohjeet

Vuosina 2023–2027 rahoitettavien hankkeiden viestintäohjeet

Seuraavat viestintäohjeet koskevat vuosina 2023–2027 rahoitettavia hankkeita. Kaudella 2014–2022 rahoitettujen hankkeiden ohjeet löytyvät tekstin lopusta.

• Viestintäohjeet hanketoimijoille

Viralliset tiedotusohjeet

Kaikkien EU-rahoituksen saajien on käytettävä viestinnässään EU:n tunnusta EU:n ohjelmista saadun tuen esille tuomiseksi ja EU:n näkyvyyden parantamiseksi.

Hankkeen tukipäätöksen ehdoissa on kerrottu, mitkä viestintävelvollisuudet saamaasi tukea koskevat. Myönnettyyn tukeen voidaan tehdä 1–5 prosentin vähennys, jos viestintävelvoitteita ei ole noudatettu. Vähennyksestä on säädetty kansallisessa lainsäädännössä.

EU:n tunnus ja muut logot
Maaseuturahaston rahoittaman hankkeen kaikissa viestintämateriaaleissa on käytettävä EU:n lippulogoa eli EU-lippu ja teksti ”Euroopan unionin osarahoittama”. Leader-rahoitteisissa hankkeissa suositellaan myös Leader-logon (Leader-lippu) käyttöä. Saat tunnukset Maaseutuverkoston kuvapankista.

Jos viestintämateriaalissa on muita tunnuksia EU-lipun lisäksi (esimerkiksi oman organisaatiosi logo), esitä EU-tunnus samanarvoisena (koko, sijoittelu) muiden tunnusten kanssa. Maaseutuverkoston kuvapankissa löytyvässä Graafisessa ohjeistuksessa on tarkemmat ohjeet EU-logon käytöstä.

• EU:n lippulogo
• Leader-logo
• Maaseutuverkoston kuvapankki
• Maaseutuverkoston Graafinen ohjeistus

Viestintämateriaali
EU:n tunnuksen on oltava näkyvästi esillä kaikessa viestintämateriaalissa, jotka käsittelevät toimen toteuttamista. Viestintämateriaalia ovat esimerkiksi painetut materiaalit tai digitaaliset tuotteet, verkkosivustot ja niiden mobiiliversiot, esitteet hankkeesta sekä hankkeesta tehty PR-materiaali ja lehti-ilmoitukset. Myös mainokset, jotka on maksettu hankkeesta, kuuluvat viestintämateriaaliin.

Kun viestit hankkeestasi, kerro viestintämateriaalissa asiayhteyteen sopivalla tavalla, että hankkeesi on saanut EU:n maaseuturahoitusta.

Verkkosivustot ja sosiaalisen median tilit
Jos hankkeella on verkkosivusto tai sosiaalisen median tili, esitä niissä hankkeesta lyhyt, tuen määrään suhteutettu kuvaus, josta käy ilmi hankkeen tavoitteet, tulokset ja EU:n rahoitusosuus. Tiedot voidaan antaa sosiaalisen median tilin esittelytekstissä tai profiilikuvauksessa.

Jos kerrot hankkeestasi organisaatiosi tai yrityksesi verkkosivulla tai sosiaalisen median tilillä, muista kertoa myös saamastasi EU-rahoituksesta. Kun rahoituslähde käy ilmi sosiaalisen median tilin kuvauksesta, se riittää, eikä jokaiseen erilliseen sosiaalisen median kuvaan tai postaukseen tarvitse sisällyttää EU-tunnusta.

Juliste yli 10 000 euron hankkeisiin
Jos  hankkeen tai yritystuen julkinen tuki on 10 000–50 000 euroa, aseta näkyvälle paikalle hanketta esittelevä juliste. Juliste voidaan sijoittaa esimerkiksi hankevetäjän työtiloihin. Riittää, että juliste on paikallaan hankkeen toteuttamisen ajan, eli vähintään siihen saakka, kunnes olet saanut loppumaksun. Täytä julisteeseen kuvaus hankkeesta. Kuvauksessa voit kertoa esimerkiksi hankkeen nimen, kuka hanketta toteuttaa ja mitä hankkeessa tehdään sekä sen, että hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta. Tulosta juliste A3-koossa.

Jos hakijalla on monta hanketta, niiden tiedot voi esittää yhdessä julisteessa. Julisteessa on kuitenkin oltava yksilöityä tietoa jokaisesta hankkeesta. Juliste voi olla myös digitaalinen. Tällöin tulee varmistaa, että näyttö, jossa digitaalinen juliste näkyy, on toimintavarma.

• A3 julistepohja Leader-rahoitteisille hankkeille

Tiedotuskyltti tai sähköinen näyttö yli 50 000 euron investointien yhteyteen
Kiinnitä investoinnin yhteyteen tuesta kertova tiedotuskyltti, jos olet saanut julkista tukea 50 000–500 000 euroa ja kyseessä on aineellinen investointi (esimerkiksi kone, laite, linjasto), infrastruktuuri- tai rakennushanke.

Kyltin tulee olla näkyvällä paikalla investoinnin yhteydessä. Riittää, että kyltti on paikallaan toimen toteuttamisen ajan eli vähintään siihen saakka, kunnes olet saanut loppumaksun. Tiedot voidaan esittää myös sähköisellä näytöllä. Saat tiedotuskyltin Leader-ryhmältä.

Yleisiä vinkkejä viestintään

Viesti hankkeen tuloksista ja saavutuksista koko hankkeen ajan esim. somessa ja nettisivuilla. Viestintä lisää hankkeen näkyvyyttä ja helpottaa osallistamista.

Jos hankkeella on verkkosivusto, esitä sivustolla hankkeesta lyhyt kuvaus, josta käyvät ilmi hankkeen tavoitteet, tulokset ja EU:n rahoitusosuus. Muista mainita verkkosivuilla, että hanke on saanut rahoitusta Leader JyväsRiiheltä ja lisää tarvittavat logot.

Valtakunnalliseen hankerekisteriin on koottu kaikki maaseuturahastosta rahoitetut kehittämishankkeet. Hankkeiden toteuttajat pääsevät itse hallinnoimaan järjestelmässä hankekorttejaan, joita voi hyödyntää hankkeen viestinnässä nettisivujen tapaan.

Kerro mielenkiintoisista jutuista medialle. Houkutteleva juttu voidaan saada aikaiseksi peilaamalla muihin ajankohtaisiin aiheisiin tai kertomalla hankkeissa toimivista ihmisistä.

Aiheita tiedotteisiin:

• Hankkeen aloittaminen (Kerro, kuka alkaa tehdä ja mitä sekä mitä hyötyä hankkeella tavoitellaan)
• Talkoot, erikoiset hankinnat ja tapahtumat
• Valmiit investoinnit ja niiden vaikutukset
• Tarinat ihmisistä hankkeissa toimivista ihmisistä

Hankkeen vaikuttavuudesta viestiminen

Vaikuttavuudesta ja tuloksista viestiminen osoittaa, että hanketyöllä on ollut myönteisiä vaikutuksia ihmisiin, yhteisöön ja ehkä jopa laajemmin yhteiskuntaan.

Vinkkejä hankkeen vaikuttavuuden viestimiseen:

• Kerro, miksi hanke on olemassa, mitä haluatte saada aikaan ja muuttaa. Perustele, miksi teette tärkeää työtä.
• Pohdi ennakkoon, miten vaikuttavuutta voi seurata ja mitata.
• Kerro, mikä hankkeen vaikuttavuus on ja osoita muutos, jonka olette tehneet.
• Muokkaa viesti sen mukaan kenelle viestit ja valitse viestintäkanava kohderyhmän mukaan.
• Tarinallista viestisi, kerro miten hanke on vaikuttanut ihmisiin ja yhteisöön.
• Lisää vinkkejä löydät Vaikuttavuuden tehtäväkirjasta (pdf)

Vuosina 2014–2022 rahoitettujen hankkeiden viestintäohjeet

Jos hankkeesi on saanut rahoitusta vuosina 2014–2022, noudata rahoituskauden 2014-2022 viestintäohjetta. Hankkeiden viestinnässä voi myös käyttää Viestinnän työkalupakista löytyviä valmiita pohjia.

• Rahoituskauden 2014–22 viestintäohjeet
• Viestinnän työkalupakki

Hankkeiden vaikuttavuutta voi arvioida niiden myönteisillä vaikutuksilla ihmisiin ja yhteisöihin. Toimiva muistisääntö onkin, että vaikuttavuus on aina muutosta!

Hankkeen vaikuttavuuden selvittäminen kannattaa aloittaa rakentamalla vaikuttavuusketju, minkä jälkeen hankkeelle luodaan vaikuttavuutta todentavat mittarit. Vaikuttavuudesta viestiminen on myös tärkeää, jotta tieto hankkeen hyvistä tuloksista leviää eteenpäin.

Vaikuttavuusketjun rakentaminen

Vaikuttavuusketju rakentuu neljästä osasta:
1. Tarve, johon hanke vastaa
2. Ratkaisut ja teot, joilla tarve täytetään
3. Muutos ja lopputulos, jotka on saatu aikaan hankkeessa
4. Vaikuttavuus, muutoksen merkitykset yksilöön ja yhteiskuntaan

Todenna muutos mittareilla

Hyvä mittaristo auttaa vaikuttavuuden todentamisessa. Vaikuttavuuden ja muutoksen todentamiseksi tarvitaan tiedot sekä lähtö- että lopputilanteesta. Tilanteiden tulee olla kartoitettuna jokaisen mittarin kohdalta erikseen.

Määrällistä tietoa kerätessä voidaan selvittää mm. osallistujat, kävijämäärät, säästöt ja toiminnan tehostuminen.

Laadullista tietoa kerätessä toimintaan osallistuneita voi pyytää asiakaspalautetta tai kerätä asiakastarinoita.

Esimerkkejä asioista, joiden muutosta voi seurata:

• Osaamisen lisääntyminen, tieto, taito, oppiminen
• Motivaatio, asenne, toimintakyky
• Asiakaspalaute, asiakastarinat, laadulliset kertomukset
• Laadun parantuminen, toiminnan tehostuminen, prosessin nopeutuminen
• Työllistyminen, talkootyöt, aktiivisuus
• Tulot, säästöt (säästöt esim. yhteisölle, kunnalle, julkistaloudelle)
• Uudet palvelut, yritykset, työpaikat
• Uudet innovaatiot, kokeilut
• Hyvät, levitetyt toimintamallit
• Kävijämäärät, käyttäjät, osallistujat
• Viestintä

Muista, että mittareita ei tarvitse olla määräänsä enempää. Valitse vain ne mittarit, joista on hyötyä juuri teidän hankkeenne vaikuttavuuden todentamisessa.

Viesti vaikuttavasti vaikuttavuudesta!

Hankkeen tuloksista ja saavutuksista on tärkeää viestiä koko hankkeen ajan. Viestinnässä kannattaa hyödyntää vaikuttavuusketjun sisältöä ja mittariston tuloksia. Lisää vinkkejä vaikuttavuudesta viestimiseen voit lukea “Hankkeen viestintä” osiosta.

Vastikkeeton työ voidaan hyväksyä kustannukseksi yleishyödyllisissä investoinnissa ja kehittämishankkeessa.

Rahoituskaudella 2023-2027 tukipäätöksen saaneilla hankkeilla talkootyön arvo on 20 €/henkilötyötunti ja 60 €/konetyötunti.

Rahoituskaudella 2014-2022 tukipäätöksen saaneilla hankkeilla talkootyön arvo on 15 €/henkilötyötunti ja 45 €/konetyötunti.

Esitä lomakkeella 2023AVT (pdf) arvio vastikkeettomasta hankkeen hyväksi tehtävästä työstä (laatu ja määrä). Anna arvio töiden mukaan eriteltynä. Liitä lomake tukihakemuksen liitteeksi. Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehdystä työstä on lisäksi esitettävä tuntikirjanpito tuen maksua haettaessa.

Yksityisenä rahoituksena voidaan hyväksyä vain sellainen vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ, joka on hankkeen toteuttamiseksi tarpeellista. Edellytyksenä on lisäksi, että työn tekijä on vähintään 15-vuotias.

Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävän työn yhteydessä kohtuulliset tarjoilukustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.

Talkootyöstä pidetään kirjaa talkootyön seurantalomakkeella.

Seurantalomake kaudella 2023-2027 rahoituspäätöksen saaneille hankkeille: Vastikkeettoman työn lomake 2302VT

Seurantalomake kaudella 2014-2022 rahoituspäätöksen saaneille hankkeille: Vastikkeettoman työn lomake 322L

Jos hank­kee­seen pal­ka­taan työn­te­ki­jä vä­hin­tään yh­dek­si hen­ki­lö­työ­vuo­dek­si, pai­kan on ol­ta­va avoi­mes­ti haus­sa, ell­ei kyse ole ha­ki­ja­ta­hon va­ki­nai­ses­ta työn­te­ki­jäs­tä.

Yleishyödylliseen kehittämishankkeeseen voidaan hyväksyä kustannuksiksi hankehenkilöstön palkkakuluja. Hankkeen työntekijöiden on pidettävä tuntipäiväkirjaa tekemästään työstä ja tuntipäiväkirja tulee esittää maksuhakemuksen liitteenä. Jos työntekijän työajasta vain osa käytetään hankkeeseen, tulee työpäiväkirjaa täyttää kokonaistyöajasta, ei pelkästään hankkeelle tehtävästä työstä.

Kaudella 2023-2027 rahoituspäätöksen saaneet hankkeet: Työntekijän tuntikirjanpitolomake 2301T

Kaudella 2014-2022 rahoituspäätöksen saaneet hankkeet: Työntekijän tuntikirjanpitolomake 3321L

Raportoi rahoittajalle hankkeen toimenpiteiden toteutumisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Jokaisen maksuhakemuksen yhteydessä tehdään toimintaraportti, miten hanke on siihen mennessä edennyt. Hankkeen loppumaksatuksen yhteydessä Hyrrä-järjestelmään kirjataan hankkeen seurantatiedot.

Loppumaksun yhteydessä palautetaan loppuraportti eli yhteenveto koko hankkeen toiminnasta ja tuloksista sekä arvioi hankkeen tavoitteiden toteutumista. Raportin sisältö on kerrottu hankkeen tukipäätöksessä. Arvioi lisäksi hankkeen onnistumista, tuloksista ja vaikutuksista sekä kerro, kuinka hankkeessa kehitetty toiminta jatkuu hankkeen jälkeen. Kuvaa raportissa hankkeen toteutuksessa kohdatut ongelmat ja tuo esille kehittämisehdotukset.

Kir­joi­ta ra­port­ti niin, että myös ulko­puo­li­nen taho voi to­de­ta sitä lu­kies­saan, mik­si han­ke käyn­nis­tet­tiin, mitä teh­tiin, mil­lai­sia tu­lok­sia saa­vu­tet­tiin. Lop­pu­ra­port­tiin on hyvä liit­tää mah­dol­li­sia leh­ti­ar­tik­ke­lei­ta, valo­ku­via tai muu­ta ma­te­ri­aa­lia ku­vaa­maan hank­keen toi­men­pi­tei­tä ja tu­lok­sia.

Han­ket­ta ar­vi­oi­daan sii­tä näkö­kul­mas­ta, mi­ten hy­vin se on saa­vut­ta­nut han­ke­suun­ni­tel­mas­sa ase­te­tut ta­voit­teet. Ar­vi­oin­nin mit­ta­rit ovat si­ten han­ke­koh­tai­sia.

Raportin pitää sisältää ainakin seuraavat tiedot:
1. Toteuttajan nimi
2. Hankkeen nimi ja hanketunnus
3. Yhteenveto hankkeesta
4. Raportti
4.1 Hankeen tavoitteet
a. ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on
b. hankkeen tavoitteet
4.2 Toteutus
a. toimenpiteet
b. aikataulu
c. resurssit
d. toteutuksen organisaatio
e. kustannukset ja rahoitus
f. raportointi ja seuranta
g. toteutusoletukset ja riskit
4.3 Yhteistyökumppanit
4.4 Tulokset ja vaikutukset
5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi
6. Allekirjoittajat ja päiväys

Ra­por­toin­nin li­säk­si hank­kei­ta seu­ra­taan seu­ran­ta­tie­to­jen kaut­ta. Han­ke­suun­ni­tel­mas­sa täy­te­tään in­di­kaat­to­rit eli hank­keen ta­voit­teet, ja hank­keen lopussa sa­moi­hin ta­voi­te­koh­tiin täy­te­tään to­teu­ma­tie­dot eli seu­ran­ta­tie­dot.

Seurantatiedot löytyvät Hyrrässä hankkeen tiedoista  “Seurantatiedot” -painikkeen takaa.

Hank­kees­sa kai­kis­sa yli 3 000 eu­ron han­kin­nois­sa on esi­tet­tä­vä sel­vi­tys kus­tan­nus­ten koh­tuul­li­suu­des­ta. Voit teh­dä sel­vi­tyk­sen esi­mer­kik­si tar­jouk­sia pyy­tä­mäl­lä, hin­nas­to­ja käyt­tä­en, säh­kö­pos­ti­tie­dus­te­luil­la tai pu­he­li­mit­se. Ra­ken­ta­mis­hank­keis­sa voi­daan käyt­tää vii­te­kus­tan­nuk­sia, kun kustannusarvio on laadittu yksikkökustannusmenetelmällä.

Do­ku­men­toi te­ke­mä­si tie­dus­te­lut eli sääs­tä tar­jouk­set tai kuva­kaap­pauk­set ja säh­kö­pos­tit ja tee pu­he­lin­tie­dus­te­luis­ta muis­tio. Tee teh­dyis­tä han­kin­nois­ta sel­vi­tys, jos­sa pe­rus­te­let va­lin­nan. Voit hyödyntää dokumentoinnissa hintavertailulomaketta. Hin­ta ei ole ai­noa kri­tee­ri. Va­lin­taan voi­vat vai­kut­taa esi­mer­kik­si toi­mi­tus­var­muus ja laa­tu.

Myös alle 3 000 eu­ron han­kin­ta­kus­tan­nus­ten on ol­ta­va koh­tuul­li­sia ja se on tarvittaessa pystyttävä perustelemaan.

Hintatason selvitykset ja mahdollinen kilpailutus tehdään yleensä jo rahoituksen hakuvaiheessa. Mikäli sitä ei ole siinä vaiheessa vielä pystytty tekemään, kilpailutusdokumentit on toimitettava maksuhakemuksen liitteenä.

Hintavertailulomake

Kerää vain sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteuttamisen kannalta. Näitä ovat sellaiset tiedot, joita maaseudun hanketukia koskeva lainsäädäntö edellyttää, esimerkiksi maksuhakemuksen liitteenä toimitettavat palkkatiedot, ja talkootyölistat.

Kerro kaikista kerättävistä tiedoista, mihin niitä käytetään. Esimerkiksi osallistujalistassa tai ilmoittautumisen yhteydessä. Malliteksti: ”(Tilaisuuden järjestäjän nimi) käyttää antamiasi henkilötietoja vain tilaisuuden järjestelyissä. Tietojasi käsitellään luottamuksellisesti eikä tietojasi luovuteta ulkopuolisille. Koulutustiedot tallennetaan ruokahallinnon tietovarantoon ja tietoja säilytetään EU‐komission tarkastuksen varalta 10 vuotta.” TAI “Käsittelemme henkilötietojasi tietosuojailmoituksen mukaisesti (linkki tietosuojailmoitukseen)”

Pyydä tietojen antajilta suostumus, jos keräät muuta kuin lainsäädännön edellyttämiä tietoja, esimerkiksi sähköpostiosoitteita uutiskirjejakelua varten.

Laadi tietosuojaseloste, jos kokoat esimerkiksi uutiskirje‐ tai sähköpostijakelun. Uutiskirje‐ tai sähköpostijakelu muodostaa henkilörekisterin. Tietosuojaselostetta ei tarvitse laatia maksuhakemusta varten kerätyistä tiedoista, kuten talkoolistoista tai palkkatiedoista.

Nimeä tietosuojavastaava, jos organisaatiossasi käsitellään henkilötietoja. Hankkeen toteuttajalla tulee olla selvä kuva siitä, mitä henkilötietoja sillä on hallussaan. Pienissä yhdistyksissä (alle 250 jäsentä) tietosuojavastaavaa ei tarvitse nimetä.

Laadi kirjallinen sopimus, jos toinen toimija (esimerkiksi kirjanpitäjä) käsittelee henkilötietoja hankkeesi puolesta. Sovi sopimuksessa vähintään seuraavista asioista: henkilötietojen käsittelyn kohde ja kesto, käsiteltävät henkilötiedot, käsittelyn tarkoitus, rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän vastuut, velvollisuudet ja oikeudet sekä salassapitovelvollisuuden noudattaminen.

Käsittele huolellisesti työtehtävissä tarvittavia laitteita ja tietoja. Muistathan, että myös perheenjäsenet ovat työtehtävien ulkopuolisia henkilöitä!

Lue lisää Ruokaviraston sivuilta

Ohjausryhmä vaaditaan

• Alu­ei­den vä­li­sis­sä ja kan­sain­vä­li­sis­sä hank­keis­sa
• Suu­ris­sa hank­keis­sa, joi­den kus­tan­nuk­set ovat vä­hin­tään 300 000 eu­roa ja joil­le myön­ne­tään tu­kea 100 pro­sent­tia.
• Li­säk­si oh­jaus­ryh­mä voi olla hank­keis­sa, jois­sa hank­keen kus­tan­nus­ar­vio on vä­hin­tään 50 000 eu­roa ja hank­keil­la on laa­jo­ja vai­ku­tuk­sia yri­tys­toi­min­taan, alu­een elin­kei­non­har­joit­ta­jien toi­min­ta­e­del­ly­tyk­siin tai alu­eel­li­seen hy­vin­voin­tiin.
• Jos hank­keen kus­tan­nuk­set ovat vä­hem­män kuin 50 000 eu­roa, sil­le ase­te­taan oh­jaus­ryh­mä vain pai­na­vien syi­den pe­rus­teel­la.

Ohjausryhmän tehtävät

• Pi­det­tä­vä pöy­tä­kir­jaa
• Ko­koon­nut­ta­va vä­hin­tään ker­ran vuo­des­sa seu­raa­maan hank­keen to­teu­tu­mis­ta
• Kä­si­tel­tä­vä asi­at, jot­ka kos­ke­vat hank­keen to­teu­tu­mis­ta hy­väk­sy­tyn han­ke­suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti
• Toi­mi­tet­ta­va oh­jaus­ryh­män ko­kouk­sen pöy­tä­kir­jat maksuhakemusten liitteenä
• An­net­ta­va lau­sun­to hank­keen lop­pu­ra­por­tis­ta loppumaksatuksen yhteydessä
• Ko­kous­kut­su ja ko­kouk­ses­sa kä­si­tel­tä­vä ma­te­ri­aa­li on hyvä lä­het­tää oh­jaus­ryh­män jä­se­nil­le hy­vis­sä ajoin

Oh­jaus­ryh­män jä­se­nik­si va­li­taan ha­ki­jan, ra­hoit­ta­jan ja si­dos­ryh­mien edus­ta­jia. Jä­se­nil­tä tar­vi­taan kir­jal­li­nen suos­tu­mus han­ke­ha­ke­muk­sen liit­teek­si. Oh­jaus­ryh­mä huo­leh­tii sii­tä, että han­ke to­teu­tuu so­vi­tun han­ke­suun­ni­tel­man ja tuki­pää­tök­sen mu­kai­ses­ti.

Suunnittele jo ennalta, miten hankkeesi tulokset jäävät elämään hankkeen jälkeen. Mistä hankkeessa syntyneistä opeista ja oivalluksista voisi olla hyötyä muille? Mistä hyvistä käytännöistä muutkin voisivat ottaa mallia?

Verkostoidu muiden hankkeiden kanssa paikallisesti, alueellisesti tai esimerkiksi valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden luotsaamissa verkostoissa.