Rahoitusta hakiessa kannattaa olla yhteydessä JyväsRiiheen, josta saa maksutonta neuvontaa. Rahoitusta haetaan sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä, joka toimii hanketukien asiointikanavana. Verkkopalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa.
Hanketuen hakemista suunnitellessa kannattaa ottaa yhteyttä JyväsRiiheen. Käydään yhdessä läpi idea ja sen rahoitusmahdollisuuksia. Neuvomme tarpeen mukaan hakemuksen ja kustannusarvion laatimisessa.
Hakija voi alkaa työstämään hankesuunnitelmaa Hyrrä-järjestelmässä ja hankkia siihen tarvittavia liitteitä. Kun tarvittava materiaali on koossa, voi hankkeen lähettää käsittelyyn. Hakija saa ilmoituksen hakemuksen vireilletulosta.
JyväsRiihen hallitus käsittelee rahoitushakemuksen ja antaa siitä lausunnon. Hakemus etenee ELY-keskuksen viranomaiskäsittelyyn. ELY-keskus tekee virallisen rahoituspäätöksen. Myönteinen rahoituspäätös tarkoittaa, että hankkeen toteutus voi virallisesti alkaa.
Tutustu JyväsRiihen hankerahoituksen tukimuotoihin ja valintakriteereihin.
Hanke- ja yritystukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain. Valintajakson päätyttyä JyväsRiihen hallitus käsittelee ja pisteyttää tukikelpoisuusvaatimukset täyttävät hakemukset. Pisteytyksen perusteella hankkeet laitetaan paremmuusjärjestykseen ja parhaat hankkeet rahoitetaan.
JyväsRiihen hallitus käsittelee rahoitushakemuksia säännöllisesti. Rahoitushakemusten käsittely JyväsRiihen hallituksessa tapahtuu seuraavien valintajaksojen mukaisessa rytmissä:
Maaseudun hanketuet haetaan sähköisesti Hyrrä-verkkopalvelun kautta.
Täytä rahoitushakemus ja lähetä se sähköisesti viranomaiselle Hyrrä-järjestelmässä. Hyrrä ohjaa ja opastaa sinua hakemuksen täyttämisessä, tarvittavien liitteiden lisäämisessä ja lähettämisessä.
Hakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa, miltä tahansa koneelta, jossa on verkkoyhteys. Myös tarvittavat lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan toimittaa nopeasti verkon kautta. Hakemus allekirjoitetaan sähköisesti.
Kun hakemus on lähetetty, se tulee vireille. Samalla saat tiedon hakemuksen käsittelijästä ja arvion käsittelyajasta. Kun hakemuksesi on käsitelty, saat tukipäätöksen Hyrrän kautta. Jos hakemusta tarvitsee täydentää, saat asiasta täydennyspyynnön.
Kun olet aloittanut hankkeen ja kustannuksia on syntynyt, hae maksua Hyrrässä. Jos maksuhakemusta tarvitsee täydentää, toimita täydennykset Hyrrän kautta. Kun maksupäätös on tehty, saat tiedon siitä Hyrrään ja rahat tulevat tilille.
Kaikki toimittamasi hakemukset tietoineen tallentuvat Hyrrään, josta ne ovat myöhemmin sekä sinun että viranomaisen saatavilla. Hakija pystyy seuraamaan hakemuksensa etenemistä Hyrrässä.
Hyrrä-järjestelmään liittyvä tietosuojaseloste henkilötietojen käsittelystä JyväsRiihessä.
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei tuen kohteena olevaa toimintaa ole aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille. Hakemus tulee vireille heti, kun se sisältää riittävät tiedot ja hakemus on allekirjoitettu ja lähetetty Hyrrä-järjestelmässä. Hankkeen toteutuksen voi aloittaa vireille tulon jälkeen omalla riskillä ennen ELY-keskuksen viranomaispäätöstä.
Kehittämishanke katsotaan aloitetuksi, kun hankkeen toteuttaja allekirjoittaa hankkeen toteuttamiseen liittyvän sopimuksen, jota ei voida peruuttaa, tekee hankkeen toteuttamista koskevan hankinta- tai muun sopimuksen, maksaa hankkeeseen liittyvän kustannuksen taikka solmii palvelusopimuksen.
Investoinnin aloittamiseksi katsotaan rakennustöiden alkaminen, hankinnan toimitus, hankinnan maksaminen tai muun sitoumuksen tekeminen, joka tekee investoinnista peruuttamattoman.
Tarkista, että sinulla on tarvittavat oikeudet kirjautua yhteisösi nimissä Hyrrä-palveluun tai asioivalle henkilölle on annettu riittävät oikeudet toimia yhteisön nimissä Hyrrä-palvelussa.
Henkilö voi asioida yhteisön puolesta ilman erikseen annettua valtuutta, jos hänelle on merkitty Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) tai yhdistysrekisterissä edustamiseen oikeuttava rooli. Jos yhdistyksen säännöt edellyttävät kahta allekirjoittajaa, on tämän yhdistyksen valtuus haettava sähköisellä valtuushakemuksella virkailijavaltuuttamispalvelusta.
Jos henkilö, jolla on asiointi- ja nimenkirjoitusoikeus, haluaa valtuuttaa muita asioimaan yhteisön nimissä, on hänen tehtävä se Suomi.fi-valtuudessa. Tarkista siis, että yhteisösi tiedot YTJ:ssä (tietopalvelu.ytj.fi) tai Yhdistysrekisterissä ovat oikein ja että sinulle on merkitty nimenkirjoittajaoikeudet tai olet saanut valtuudet virkailijavaltuuttamispalvelun kautta. Näin pääset suoraan asioimaan organisaatiosi nimissä Hyrrässä.
Hyrrään kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla.
Ohjeet Suomi.fi-valtuutuksen tekemiseen: Suomi.fi-valtuudet – ohjeet hankehakijalle (pdf)
Käytä oikeaa selainta. Hyrrä-palvelu toimii parhaiten Google Chrome- ja Mozilla Firefox -selainten uusimmilla versioilla. Muista, että ajan tasalla oleva Hyrrä-ohjeistus löytyy Ruokavirastaon sivulta.
Tyhjennä välimuisti ja käytä selaimen Yksityinen selaus -toimintoa. Kirjaudu vasta sitten Hyrrään. Ohje välimuistin tyhjentämiseen.
Kiinnitä huomiota hakemuksen perustietoihin: mitä tukimuotoa haet, haetko tukea ELY-keskuksesta vai Leader-ryhmästä jne. Ensimmäisen välilehden valinnat Hyrrässä määräävät sitä, millaisia tietoja järjestelmä vaatii hakemukseen.
Kysy lisätietoa tukimuodoista ja tuen hakemisesta JyväsRiihestä.
Hankehakemukset tehdään sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä. Hyrrässä on vastattava seuraaviin kysymyksiin, joista muodostuu hankkeen hankesuunnitelma:
Rahoitushakemuksen liitteeksi tarvitaan riittävän tarkka hankkeen kustannusarvio. Hankkeen kustannusarvio perustuu hankesuunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin. Kustannusarviossa on eriteltävä kustannuslajeittain kaikki kustannukset, joita hankkeessa syntyy. Kustannuksia voi syntyä hankkeen aikana niihin kustannuslajeihin, jotka on mainittu kustannusarviossa.
Hankkeen rahoitus koostuu myönnettävästä tuesta ja yksityisestä rahoituksesta. Yksityinen rahoitus koostuu hakijan omasta rahallisesta osuudesta ja mahdollisesti vastikkeettomasta eli talkootyöstä. Yleishyödyllisissä hankkeissa hakijan rahallinen osuus yksityisestä rahoituksesta on oltava vähintään 10 %. Yksityinen rahallinen osuus on oltava yhdistyksen omaa rahaa, eikä se saa sisältää esimerkiksi julkisia avustuksia. Mikäli talkootyötä sisällytetään hankkeeseen, hakija esittää hankesuunnitelmavaiheessa arvion talkootyötehtävistä ja talkootyön määrästä. Talkootyön osalta henkilötyön arvo on 20 €/tunti/henkilö ja konetyön arvo on 60 €/tunti.
Hakijan tulee osoittaa hankkeen hakemusvaiheessa, että hankkeen kustannusarvio perustuu kohtuullisiin ja realistisiin kustannuksiin.
Kustannusmallin ja maksutavan valinta riippuu hankkeen sisällöstä ja koosta. Sovellettava kustannusmalli on valittava tukihakemusvaiheessa, eikä sitä voi muuttaa hankkeen aikana. Ole aina yhteydessä JyväsRiiheen ennen hankkeen hakemista ja kustannusmallin sekä maksutavan valintaa.
Kaikissa hankkeissa, jotka sisältävät palkkakuluja, käytetään laskennallisten sivukulujen mallia. Hankkeen henkilöstökulut ovat työssäoloajan palkka ilman sivukuluja + laskennallisina sivukuluina 39 % työajan palkasta. Laskennalliset sivukulut sisältävät tavanomaiset palkan sivukulut, loma-ajan palkan ja lomarahan. Hyrrä-järjestelmä laskee automaattisesti laskennalliset sivukulut (39 %), kun työssäoloajan palkka on ilmoitettu. Lomarahoja ei aiemmasta käytännöstä poiketen haeta maksuun hankkeen toteutuksen päättymisen jälkeen erikseen, koska laskennalliset sivukulut sisältävät myös lomarahat.
Hankkeen kustannusarvion laatimiseen on erilaisia kustannusmallivaihtoehtoja, joista voit valita omaan hankkeeseesi sopivimman. JyväsRiihen työntekijät voivat auttaa kustannusmallin valinnassa.
Hankkeen valmisteluvaiheessa valitaan hankkeen maksutapa eli millä tavoin hanke haetaan maksuun. Hankkeiden maksuun hakemisessa on kaksi erilaista tapaa, joista valitaan omaan hankkeeseen sopivampi. JyväsRiihen työntekijät voivat auttaa maksutavan valinnassa.
Hankehakemuksen liitteet
Rakentamishankkeissa (investointihanke) liitteiksi tarvitaan lisäksi:
Hanke, joka sisältää rakentamista vaatii erityisen huolellisesta suunnittelua. Varaa riittävästi aikaa rakentamis- tai kunnostushankkeen valmisteluun ja tee suunnittelu ammattilaisen kanssa. Hyvä on kiinnittää huomiota suunnitelmien laatuun; näin saadaan tieto todellisista kustannuksista, ja voidaan suunnitella hankkeen talous realistiselle pohjalle.
Laadi kustannuslaskelma tai -arvio yhdessä ammattilaisen kanssa. Ennakkoon pyydetyt tarjoukset auttavat kustannusarvion tekemisessä. Rakentamishankkeet voivat sisältää talkootyötä, joten huomioi talkootyö myös kustannusarviossa ja rahoituksessa.
Rakennushankkeen suunnittelun alkuvaiheessa kannattaa olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan, josta saa tietoa, millaisia lupia hankkeeseen tarvitaan. Rahoitusta hakiessa tarvitset samoja rakentamisen asiakirjoja, kuin viranomaislupia varten. Rakentamishankkeissa tarvittavia suunnitelmia ovat pääpiirustukset, rakennusselostus sekä tarvittaessa erikoissuunnitelmat.
Ota jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa esteettömyys huomioon; tuettavassa kohteessa on edistettävä esteettömyyttä. Muista huolehtia turvallisuusasioista rakentamisen aikana ja kohteen rakenteissa.
Tutustu tarkemmin rakentamishankkeiden valmisteluun seuraavien dokumenttien avulla:
Kaikissa hankkeissa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Kestävyys voi syntyä monenlaisista asioista, ja sen huomioimien hankesuunnitteluun on yllättävän helppoa, kun vain oivaltaa millaisista asioista kestävyys syntyy.
Hanketoimijan kestävän kehityksen opas auttaa huomioimaan ympäristö- ja ilmastoasiat hankesuunnittelussa. Oppaissa esitellään kestävän kehityksen eri muotoja ja annetaan ideoita kestävään hankesuunnitteluun.
JyväsRiihen toiminta-alueen kunnat myöntävät yleishyödyllisesti toimiville yhdistyksille hakemuksesta harkinnanvaraista kuntalainaa hankkeen toteutukseen.
Hakuohjeet ja yhteyshenkilöt kunnissa:
Jyväskylä: Kehittämisasiantuntija Elli Räsänen,
+358 40 778 6200 Kuntalaina Jyväskylä (pdf)
Laukaa: Hankeasiantuntija Reijo Himanen, 040 183 5042 Kuntalaina Laukaa (pdf)
Muurame: Kunnanhallituksen käsittely, talousjohtaja Jukka Kaistinen, 050 311 9914 Kuntalaina Muurame (pdf)
Uurainen: Kunnanhallituksen käsittely, talous- ja hallintopäällikkö Pasi Lievonen, 040 772 8545
