Uutta elämää Vinnin kulttuuritilalle

Jämsänlaakson Setlementti ry yhteistyökumppaneineen herättää kulttuurihistoriallisesti arvokasta Vinnin tilaa virkeämpään elämään. Jämsän vanhimpiin kuuluvalla tilalla on kesän 2022 aikana järjestetty mm. erilaisia tapahtumia sekä jaettu osallistujille tietoa paikallisesta historiasta ja kulttuurista.

– Virtaa Vinnille -hankkeen avulla herätämme nuokkuvan Vinnin tilan virkeään elämään, kertoo hanketta koordinoiva Jaana Lyyra. Hankkeen aikana on ollut tarkoitus luoda toimintamalli, jonka avulla Vinnin tila ja sen ympäristö pääsevät palvelemaan Jämsän asukkaita, järjestöjä, yrityksiä ja matkailijoita.

Hannu Ahlstedt ja Jaana Lyyra Vinnin tilan olohuoneessa. — Hannu Ahlstedtin ja Jaana Lyyran takana näkyvät Vinnin tilan viimeisten yksityisomistajien Salovuoren suvun valokuvia.

Jämsänjoen varressa sijaitsevaan Vinnin tilaan kuuluu pääasiassa 1800-luvulla rakennettuja rakennuksia ja metsää. Jämsän kaupunki sai tilan omistukseensa vuonna 2013 testamenttilahjoituksella.

Vinnin moninaisista vaiheista osaa kattavasti kertoa kotiseutuneuvos Hannu Ahlstedt:

– Vinnin tila mainitaan ensimmäisen kerran vuonna1600 ja se on Jämsän vanhimpia kantataloja. Ruotsin vallan aikaan se on toiminut sotilasvirkatalona. Talon nykyinen muoto ja huonejako on 1870-luvulta ja vanhin osa vielä huomattavasti vanhempi. Venäjän vallan aikaan Vinnin tilalla viljelivät vuokraajat.

Tilalla on asunut tilanvuokraajina mm. paperiteollisuudesta myöhemmin tutuksi tullut Waldenin suku ja viimeisimpänä vuokraajana Kaitilat. Tilan viimeinen omistaja oli Salovuoren perhe, jonka tytär, pankinjohtaja Helena Oja testamenttasi tilan vuonna 2013 Jämsän kaupungille sillä toiveella, että siellä kehitetään kulttuuria.

Vinnin tilan päärakennukseen on tehty laaja peruskorjaus, esimerkiksi talon vanha osa remontoitiin vuosina 2015-16. Talon irtaimisto on inventoitu, ja arvokkaimmat esineet ja mm. taideteokset on siirretty parempaan säilöön.

Paikkojen siivoamista ja pilottitapahtumia

Virtaa Vinnille -hankkeessa työ alkoi erilaisilla talkootöillä.

– Keväällä siivosimme päärakennusta, aittoja ja navettaa sekä pihapiiriä, Lyyra kertoo. Neljään aittaan tehtiin taidenäyttelytilat ja piharakennukseen kulttuurikahvila Helena.

ihmisiä talkootöissä vinnin tilalla — Talkootöissä. Kuva: Johanna Suominen.

Kesän tapahtumien tavoitteena on ollut tehdä Vinniä tutuksi laajalle yleisölle esimerkiksi kuntalaisille ja kulttuuritoimijoille. Pienimuotoiset tapahtumat järjestettiin pääasiassa tilan pihapiirissä ja -rakennuksissa. Päärakennuksessa pidettiin historiakatsaukset ja opastettuja tutustumiskierroksia.

Kuntalaisille tarjottiin muun muassa yhteislaulutilaisuuksia ja päiväleirejä eri taideteemoilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Erityinen tapahtumapäivä oli Helenan nimipäivä 31. heinäkuuta, jolloin yli 100 osallistujaa nautti musiikista ja rakkauskirjeiden lukemisesta talon entisen emännän hengessä.

– Palaute osallistujilta on ollut pelkästään kiitettävää, Lyyra iloitsee. Esimerkiksi lasten taide- ja luontoleirien pitämiseen paikka on oivallinen: turvallinen, luonnonläheinen ja inspiroiva. Lisäksi moni on kertonut, ettei ole tiennyt tällaisesta paikallisesta historiasta ollenkaan!

Vinnin tila avajaisten ihmisiä — Vinnin avajaistilaisuuden tunnelmaa. Kuva: Johanna Suominen.

Tilaisuuksien järjestelyiden takana ovat Jämsänlaakson Setlementti ry:n lisäksi olleet muun muassa Cantare-kuoro, Femineo-kuoro, Jämsän 4H-yhdistys, Koillisen Hämeen Kuvataideseura Värinä ja Jämsän Tanhuujat ry.

Kesän 2022 pilottijakson jälkeen on tarkoitus arvioida, millaisia toimintoja tilalla kannattaa tulevina vuosina järjestää. Tavoitteena on kehittää Vinnin tilasta kulttuurillinen toimintakeskus, jossa huomioidaan Vinnin historialliset piirteet ja arvot. Samalla järjestetään monipuolista toimintaa kaikenikäisille erityisesti kesäkuukausina, mutta mahdollisuuksien mukaan myös ympärivuotisesti.

Hankkeen maaseuturahoitus on tullut Leader Vesuri-ryhmältä.