Rahoituksen hakeminen

Rahoitusta hakiessa kannattaa olla yhteydessä JyväsRiiheen, josta saa maksutonta neuvontaa. Rahoitusta haetaan sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä, joka toimii hanketukien asiointikanavana. Verkkopalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa.

ihminen tietokoneella

Rahoituksen hakemisen vaiheet

Hanketuen hakemista suunnitellessa kannattaa ottaa yhteyttä JyväsRiiheen. Käydään yhdessä läpi idea ja sen rahoitusmahdollisuuksia. Neuvomme tarpeen mukaan hakemuksen ja kustannusarvion laatimisessa.

Hakija voi alkaa työstämään hankesuunnitelmaa Hyrrä-järjestelmässä ja hankkia siihen tarvittavia liitteitä. Kun tarvittava materiaali on koossa, voi hankkeen lähettää käsittelyyn. Hakija saa ilmoituksen hakemuksen vireilletulosta.

JyväsRiihen hallitus käsittelee rahoitushakemuksen ja antaa siitä lausunnon. Hakemus etenee ELY-keskuksen viranomaiskäsittelyyn. ELY-keskus tekee virallisen rahoituspäätöksen. Myönteinen rahoituspäätös tarkoittaa, että hankkeen toteutus voi virallisesti alkaa.

Tutustu JyväsRiihen hankerahoituksen tukimuotoihin ja valintakriteereihin.

Ota ensin yhteyttä JyväsRiiheen ja esitä ideasi.
Asiantuntijat neuvovat hakemuksen tekemisessä. Keskustele ennen hakemuksen tekemistä JyväsRiihen asiantuntijoiden kanssa, mistä toimenpiteestä hankkeesi voitaisiin rahoittaa. Tarvitset tätä tietoa hakemuksen laatimista varten. Sovi ennen hakemuksen laatimista hankkeelle tulevasta muusta rahoituksesta ja varaa omarahoitusosuus. Varaa hankkeelle myös riittävästi osaavia toteuttajia.
Tee hakemuksesi sähköisesti Hyrrä-palvelussa
Täytä hakemus ja lähetä se sähköisesti viranomaiselle Hyrrässä. Hyrrä ohjaa ja opastaa hakemuksen täyttämisessä, tarvittavien liitteiden lisäämisessä ja lähettämisessä. Hakemus allekirjoitetaan sähköisesti. Saat ilmoituksen siitä, että hakemuksesi on tullut vireille. Samalla saat tiedon hakemuksen käsittelijästä ja arvion käsittelyajasta. Kun hakemuksesi on käsitelty, saat tukipäätöksen Hyrrän kautta. Jos hakemusta tarvitsee täydentää, saat asiasta täydennyspyynnön.
Hankkeen vireilletulo
Tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei tuen kohteena olevaa toimintaa ole aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille. Hakemus tulee vireille heti, kun se sisältää riittävät tiedot ja hakemus on allekirjoitettu ja lähetetty Hyrrä-järjestelmässä. Hankkeen kustannukset ovat tukikelpoisia vireilletulon jälkeen. Hankkeesi rahoitus varmistuu kuitenkin vasta, kun saat viranomaispäätöksen – siihen saakka toteutat hanketta omalla riskilläsi.

Hakemusten käsittely

Hanke- ja yritystukien haku on jatkuva, mutta hakemukset ratkaistaan valintajaksoittain. Valintajakson päätyttyä JyväsRiihen hallitus käsittelee ja pisteyttää tukikelpoisuusvaatimukset täyttävät hakemukset. Pisteytyksen perusteella hankkeet laitetaan paremmuusjärjestykseen ja parhaat hankkeet rahoitetaan. JyväsRiihen hallitus käsittelee rahoitushakemuksia säännöllisesti.

JyväsRiihen hallituksessa käsitellään rahoitushakemuksia keväällä 2025 seuraavasti:

  • Hakemusten viimeinen jättöpäivä 9.1. (hallituskokous 29.1.)
  • Hakemusten viimeinen jättöpäivä 29.1. (hallituskokous 19.2.)
  • Hakemusten viimeinen jättöpäivä 28.2. (hallituskokous 19.3.)
  • Hakemusten viimeinen jättöpäivä 11.4. (hallituskokous 7.5.)
  • Hakemusten viimeinen jättöpäivä 15.5. (hallituskokous 11.6.)

 

Syksyn 2024 viimeinen valintajakso: Hakemusten viimeinen jättöpäivä 20.11. (hallituskokous 11.12.)

Asiointi sähköisessä Hyrrä-järjestelmässä

Maaseudun hanketuet haetaan sähköisesti Hyrrä-verkkopalvelun kautta.

Täytä rahoitushakemus ja lähetä se sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä. Hyrrä ohjaa ja opastaa sinua hakemuksen täyttämisessä, tarvittavien liitteiden lisäämisessä ja lähettämisessä.

Hakemuksen voi jättää mihin vuorokauden aikaan tahansa. Myös tarvittavat lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan toimittaa nopeasti verkon kautta. Hakemus allekirjoitetaan sähköisesti.

Hakemus tulee vireille, kun se on lähetetty. Samalla saat tiedon hakemuksen käsittelijästä ja arvion käsittelyajasta. Kun hakemuksesi on käsitelty, saat tukipäätöksen Hyrrän kautta. Jos hakemusta tarvitsee täydentää, saat asiasta täydennyspyynnön.

Kun olet aloittanut hankkeen ja kustannuksia on syntynyt, hae maksua Hyrrässä. Jos maksuhakemusta tarvitsee täydentää, toimita täydennykset Hyrrän kautta. Kun maksupäätös on tehty, saat tiedon siitä Hyrrään ja rahat tulevat tilille.

Kaikki toimittamasi hakemukset tietoineen tallentuvat Hyrrään, josta ne ovat myöhemmin sekä sinun että viranomaisen saatavilla. Hakija pystyy seuraamaan hakemuksensa etenemistä Hyrrässä.

Hyrrä-järjestelmään liittyvä tietosuojaseloste henkilötietojen käsittelystä JyväsRiihessä.

 

Hankkeen vireilletulo

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei tuen kohteena olevaa toimintaa ole aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille. Hakemus tulee vireille heti, kun se sisältää riittävät tiedot ja hakemus on allekirjoitettu ja lähetetty Hyrrä-järjestelmässä. Hankkeen toteutuksen voi aloittaa vireilletulon jälkeen omalla riskillä ennen ELY-keskuksen viranomaispäätöstä.

Kehittämishanke katsotaan aloitetuksi, kun hankkeen toteuttaja allekirjoittaa hankkeen toteuttamiseen liittyvän sopimuksen, jota ei voida peruuttaa, tekee hankkeen toteuttamista koskevan hankinta- tai muun sopimuksen, maksaa hankkeeseen liittyvän kustannuksen taikka solmii palvelusopimuksen.

Investoinnin aloittamiseksi katsotaan rakennustöiden alkaminen, hankinnan toimitus, hankinnan maksaminen tai muun sitoumuksen tekeminen, joka tekee investoinnista peruuttamattoman.

Hyrrä-asioinnissa huomioitavaa

  • Hyrrään kirjautuminen

    Tarkista, että sinulla on tarvittavat oikeudet kirjautua yhteisösi nimissä Hyrrä-palveluun tai asioivalle henkilölle on annettu riittävät oikeudet toimia yhteisön nimissä Hyrrä-palvelussa.

    Henkilö voi asioida yhteisön puolesta ilman erikseen annettua valtuutta, jos hänelle on merkitty Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) tai yhdistysrekisterissä edustamiseen oikeuttava rooli. Jos yhdistyksen säännöt edellyttävät kahta allekirjoittajaa, on tämän yhdistyksen valtuus haettava sähköisellä valtuushakemuksella virkailijavaltuuttamispalvelusta.

    Jos henkilö, jolla on asiointi- ja nimenkirjoitusoikeus, haluaa valtuuttaa muita asioimaan yhteisön nimissä, on hänen tehtävä se Suomi.fi-valtuudessa. Tarkista siis, että yhteisösi tiedot YTJ:ssä (tietopalvelu.ytj.fi) tai Yhdistysrekisterissä ovat oikein ja että sinulle on merkitty nimenkirjoittajaoikeudet tai olet saanut valtuudet virkailijavaltuuttamispalvelun kautta. Näin pääset suoraan asioimaan organisaatiosi nimissä Hyrrässä.

    Hyrrään kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla.

    Ohjeet Suomi.fi-valtuutuksen tekemiseen: Suomi.fi-valtuudet – ohjeet hankehakijalle (pdf)

    Lisätietoja Ruokaviraston sivuilta 

  • Vinkit Hyrrän käyttöön

    Hyrrä-palvelu toimii parhaiten Google Chrome- ja Mozilla Firefox -selainten uusimmilla versioilla. Ajan tasalla oleva Hyrrä-ohjeistus löytyy Ruokavirastaon sivulta.

     

    Tyhjennä välimuisti ja käytä selaimen Yksityinen selaus -toimintoa. Kirjaudu vasta sitten Hyrrään. Ohje välimuistin tyhjentämiseen.

    Kiinnitä huomiota hakemuksen perustietoihin: mitä tukimuotoa haet, haetko tukea ELY-keskuksesta vai Leader-ryhmästä jne. Ensimmäisen välilehden valinnat Hyrrässä määräävät sitä, millaisia tietoja järjestelmä vaatii hakemukseen.

    Kysy lisätietoa tukimuodoista ja tuen hakemisesta JyväsRiihestä.

Hankesuunnitelman ja kustannusarvion laatiminen

Hankesuunnitelma

Hankehakemukset tehdään sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä. Hyrrässä on vastattava seuraaviin kysymyksiin, joista muodostuu hankkeen hankesuunnitelma:

  • kuka on hankkeen vastuuhenkilö ja yhteyshenkilö
  • hankkeen nimi
  • lyhyt kirjallinen kuvaus siitä, mitä hankkeessa tehdään
  • millaisen kustannusmallin valitsette hankkeeseen ja miksi valitsette kyseisen mallin
  • hankkeen kustannusarvio
  • hankkeen rahoitussuunnitelma
  • kuvaus hakijan toiminnasta, organisaatiosta, ammattitaidosta, kokemuksesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä ja tarvittavista resursseista
  • kuvaus siitä, mihin ongelmaan tai tarpeeseen hankkeella haetaan vastausta
  • kuvaus siitä, mitä tavoitteita hankkeella on ja miten tuloksia seurataan
  • kuvaus konkreettisista toimenpiteistä, mitä hankkeessa tehdään sekä vaikutuksista, joita hankkeella tavoitellaan
  • kuvaus siitä, mitkä tahot osallistuvat hankkeen toteuttamiseen ja miten, millaisissa verkostoissa hankkeessa toimitaan
  • kuvaus siitä, minkälaisia riskejä hankkeessa on ja miten niihin varaudutaan
  • kuvaus siitä, miten kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan hankkeessa
  • selvitys siitä, miten hankkeessa on huomioitu aiemmin toteutetut hankkeet
  • mikä on hankkeen kohderyhmä ja miten se on valittu
  • mikä on hankkeen toiminta-alue
  • miten hankkeesta on tiedotettu ja tullaan tiedottamaan hankkeen aikana
  • miten hankkeen toteutumista arvioidaan ja miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen
  • tehdäänkö hankkeessa talkootyötä ja jos tehdään, milloin ja kuinka paljon
  • missä määrin hanke edistää alueellisen ja valtakunnallisen maaseudun kehittämissuunnitelman tavoitteiden toteutumista

 

Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

Rahoitushakemuksen liitteeksi tarvitaan riittävän tarkka hankkeen kustannusarvio. Hankkeen kustannusarvio perustuu hankesuunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin. Kustannusarviossa on eriteltävä kustannuslajeittain kaikki kustannukset, joita hankkeessa syntyy. Kustannuksia voi syntyä hankkeen aikana niihin kustannuslajeihin, jotka on mainittu kustannusarviossa.

Hankkeen rahoitus koostuu myönnettävästä tuesta ja yksityisestä rahoituksesta. Yksityinen rahoitus koostuu hakijan omasta rahallisesta osuudesta ja mahdollisesti vastikkeettomasta eli talkootyöstä. Yleishyödyllisissä hankkeissa hakijan rahallinen osuus yksityisestä rahoituksesta on oltava vähintään 10 %. Yksityinen rahallinen osuus on oltava yhdistyksen omaa rahaa, eikä se saa sisältää esimerkiksi julkisia avustuksia. Mikäli talkootyötä sisällytetään hankkeeseen, hakija esittää hankesuunnitelmavaiheessa arvion talkootyötehtävistä ja talkootyön määrästä. Talkootyön osalta henkilötyön arvo on 20 €/tunti/henkilö ja konetyön arvo on 60 €/tunti.

 

Kustannusten kohtuullisuus ja kilpailutus

Hakijan tulee osoittaa hankkeen hakemusvaiheessa, että hankkeen kustannusarvio perustuu kohtuullisiin ja realistisiin kustannuksiin.

  • Vähintään 3 000 €:n suuruisten kone, laite- tai välinehankintojen, ostopalveluiden tai muiden hankintojen osalta kustannusten kohtuullisuus osoitetaan riittävällä määrällä tarjouksia tai hintatason selvityksiä. Pyydä vähintään kolme tarjousta tai selvitä hintatietoja puhelimitse, sähköpostitse tai internetistä. Lisäksi hakijan on laadittava hintatason selvityksestä hintavertailu.
  • Viranomaisen on varmistuttava kustannusten kohtuullisuudesta myös alle 3 000 €:n suuruisissa hankinnoissa. Hakijan on osoittava näiden hankintojen osalta, mihin hintataso perustuu ja pyydettäessä toimitettava niistä myös hintatason vertailutietoja.
  • Rakentamisen hankkeissa kustannusarvio laaditaan yleensä yksikkökustannuksiin tai kokonaistarjoukseen perustuen. Kustannusten kohtuullisuuden tarkastaa tällöin ELY-keskuksen rakentamisasiantuntija viitekustannuksiin verraten.

 

Hintavertailulomake (word)

Hyrrä-ohje kehittämishankkeelle

Hyrrä-ohje investointihankkeelle

Kustannusmallit ja maksutavat

Kustannusmallin ja maksutavan valinta riippuu hankkeen sisällöstä ja koosta. Sovellettava kustannusmalli on valittava tukihakemusvaiheessa, eikä sitä voi muuttaa hankkeen aikana. Ole aina yhteydessä JyväsRiiheen ennen hankkeen hakemista ja kustannusmallin sekä maksutavan valintaa.

Kaikissa hankkeissa, jotka sisältävät palkkakuluja, käytetään laskennallisten sivukulujen mallia. Hankkeen henkilöstökulut ovat työssäoloajan palkka ilman sivukuluja + laskennallisina sivukuluina 39 % työajan palkasta. Laskennalliset sivukulut sisältävät tavanomaiset palkan sivukulut, loma-ajan palkan ja lomarahan. Hyrrä-järjestelmä laskee automaattisesti laskennalliset sivukulut (39 %), kun työssäoloajan palkka on ilmoitettu. Lomarahoja ei aiemmasta käytännöstä poiketen haeta maksuun hankkeen toteutuksen päättymisen jälkeen erikseen, koska laskennalliset sivukulut sisältävät myös lomarahat.

Ohjeet kustannusmallin ja maksutavan valintaan (pdf)

Kustannusmallit

Hankkeen kustannusarvion laatimiseen on erilaisia kustannusmallivaihtoehtoja, joista voit valita omaan hankkeeseesi sopivimman. JyväsRiihen työntekijät voivat auttaa kustannusmallin valinnassa.

  • Tosiasialliset kustannukset
    • Tosiasialliset kustannukset -malli tarkoittaa, että kaikki hankkeen kustannukset eritellään tukihakemuksessa. Tosiasialliset kustannukset -malli soveltuu kaikkiin hankkeisiin paitsi valmistelurahaan.
    • Kustannusmallissa hankkeen kustannusarviossa esitetään kaikki kustannukset jaettuna kustannuslajeihin.
    • Investoinneissa kustannukset esitetään aina tosiasiallisiin kustannuksiin perustuvina.
    • Rakentamisen investointihankkeessa kustannusarvio voidaan laatia tarjouksiin perustuen tai yksikkökustannuksiin perustuen.
    • Henkilöstökuluina hyväksytään työssäoloajan palkka ilman sivukuluja ja laskennallinen osuus, joka on 39 % työssäolojan palkasta. Tämä laskennallinen osuus kattaa lakisääteiset työantajan sivukulut, loma-ajan palkan sekä lomarahat.
  • Laskennalliset kustannukset 19 %
    • Laskennalliset kustannukset 19 % -kustannusmalli helpottaa hankkeen hallinnointia, ja nopeuttaa maksuhakemusten käsittelyä. Hankkeen kustannusarvio laaditaan niin, että osa kustannuksista esitetään tosiasiallisilla määrillä ja osa kustannuksista sisältyy kustannusarvioon laskennallisena flat rate -osuutena. Laskennallisia kustannuksia ei todenneta maksuhakemuksessa kirjanpidon tositteilla. Laskennalliset kustannusmallit soveltuvat kehittämishankkeeseen, jossa on henkilöstökuluja. Laskennallisia kustannusmalleja ei voi käyttää investointihankkeessa.
    • Laskennalliset kustannukset 19 % -kustannusmallissa voidaan prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina hyväksyä 19 % hankkeen hyväksyttävistä henkilöstökulujen ja ostopalvelujen yhteismäärästä.
    • Hankkeen kustannusarvioon budjetoidaan tällöin välittöminä kustannuksina henkilöstökulut, ostopalvelut, muut kulut, laskennallinen flat rate 19-osuus sekä mahdollinen vastikkeeton työ.
    • Henkilöstökulut budjetoidaan siten, että niihin lasketaan työssäoloajan palkka ilman sivukuluja ja lisäksi laskennallisesti päälle 39 % työssäolojan palkasta. Laskennallinen osuus kattaa lakisääteiset työantajan sivukulut, loma-ajan palkan sekä lomarahat.
    • Välillisiä flat rate-osuudella katettavia kustannuksia ovat hankehenkilöstön matkakustannukset, toimitilakustannukset, kone- ja laitekulut, ohjelmistokulut, toimistokulut, koulutuskulut, työterveyskustannukset, hankkeen tarjoilukustannukset sekä vastuuvakuutukset.
  • Laskennalliset kustannukset 40 %
    • Laskennalliset kustannukset 40 % -kustannusmalli helpottaa hankkeen hallinnointia, ja nopeuttaa maksuhakemusten käsittelyä. Hankkeen kustannusarvio laaditaan niin, että osa kustannuksista esitetään tosiasiallisilla määrillä ja osa kustannuksista sisältyy kustannusarvioon laskennallisena flat rate -osuutena. Laskennallisia kustannuksia ei todenneta maksuhakemuksessa kirjanpidon tositteilla. Laskennalliset kustannusmallit soveltuvat kehittämishankkeeseen, jossa on henkilöstökuluja. Laskennallisia kustannusmalleja ei voi käyttää investointihankkeessa.
    • Laskennalliset kustannukset 40 % -kustannusmallissa voidaan prosenttimääräisinä laskennallisina kustannuksina hyväksyä 40 % hankkeen hyväksyttävistä henkilöstökuluista.
    • Hankkeen kustannusarvioon budjetoidaan välittöminä kustannuksina vain hankkeen henkilöstökulut ja kaikki muut kustannukset katetaan laskennallisella flat rate-osuudella.
    • Henkilöstökulut budjetoidaan siten, että niihin lasketaan työssäoloajan palkka ilman sivukuluja ja lisäksi laskennallisesti päälle 39 % työssäolojan palkasta. Laskennallinen osuus kattaa akisääteiset työantajan sivukulut, loma-ajan palkan sekä lomarahat.
    • Laskennalliset kustannukset 40 % -hankkeisiin voi sisältyä talkootyötä. Tällöin vastikkeeton työ sisältyy välillisiin kustannuksiin ja rahoituksessa yksityiseen rahoitukseen.
  • Vakioitu kertakorvaus (valmisteluraha)
    • Hanketukien osalta valmistelurahahanke on ainoa tukimuoto, jossa käytetään vakioitua kertakorvausta (5 000 €).
    • Vakioitua kertakorvausta käytettäessä tuen hakijan ei tarvitse esittää kertakorvaushankkeelle erikseen kustannusarviota.

Maksutavat

Hankkeen valmisteluvaiheessa valitaan hankkeen maksutapa eli millä tavoin hanke haetaan maksuun. Hankkeiden maksuun hakemisessa on kaksi erilaista tapaa, joista valitaan omaan hankkeeseen sopivampi. JyväsRiihen työntekijät voivat auttaa maksutavan valinnassa.

  • Tuotosperusteinen
    • Tuotosperusteinen maksutapa soveltuu hankkeeseen, jossa on selkeä tulos eli tuotos tai useita sellaisia, ja jotka voidaan todentaa. Hakija esittää tukihakemuksella todentamistavan, joka voi olla esimerkiksi valokuvat, raportti tai hankkeen muu tuotos.
    • Tuotosperusteinen maksutapa vähentää hakijan työmäärää maksunhakemisvaiheessa, mutta edellyttää, että kaikki tosiasialliset kustannukset on voitu todeta kohtuulliseksi tukihakemusvaiheessa.
    • Tuensaajan tulee osoittaa toteuttaneensa tuen kohteena olevat toimenpiteet. Tuotosperusteinen maksutapa tarkoittaa, että maksua haetaan todentamalla hankkeen tuotos, ei kustannuksia. Tuensaajan ei tarvitse esittää tilipitoasiakirjoja kustannuksista.
    • Tuotosperusteisen maksutavan hankkeessa voi hakea muutosta vain toteutusajan osalta, ei hankkeen sisällön. Tuotosperusteisen hankkeen tulee olla erittäin huolellisesti suunniteltu, jotta toteutuksen suhteen ei synny yllätyksiä ja tavoiteltu tulos pystytään saavuttamaan.
    • Tuki maksetaan, kun tulos on saavutettu ja todennettu tukipäätöksessä mainitun mukaisesti.
    • Jos tulos on puutteellinen, tukea ei makseta. Riskin pienentämiseksi hankkeen toimenpiteet ja kustannusarvio kannattaa mahdollisuuksien mukaan jakaa itsenäisiin osioihin. Tällöin koko tuki ei jää maksamatta, vaikka jokin osio toteutuisi puutteellisesti. Esimerkiksi investoinneissa rakennusosa kerrallaan.
    • Määrittele hankehakemuksessa hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet. Laske hankkeen kokonaiskustannusarvio joko laskennallisten kustannusten mallilla (jos se soveltuu hankkeeseesi) tai tosiasiallisten kustannusten perusteella. Jos tarkoitus on hakea maksua useammin kuin kerran, jaa kokonaiskustannusarvio toteuttamisjärjestyksen tai -tavan perusteella selkeästi todennettavissa oleviin osioihin ja laske kunkin osion kustannusten suuruus. Kirjaa myös, miten kyseisen osion tulos todennetaan.
    • Pienhankkeissa on aina tuotosperusteinen maksutapa.
  • Kustannusperusteinen
    • Tuen maksaminen perustuu tukipäätöksellä hyväksyttyihin, hankeaikana syntyneisiin kustannuksiin.
    • Maksun edellytyksenä on, että meno on tuen saajan maksama ja kirjattuna tuen saajan kirjanpitoon.
    • Syntyneet kustannukset todennetaan tositteiden, maksukuittien ja kirjanpitoaineiston perusteella.

Rahoitushakemuksen liitteet

Hankehakemuksen liitteet

  • eritelty kustannusarvio
  • eritelty rahoitussuunnitelma ja tieto, miten hankkeen välirahoitus järjestetään
  • tosite yksityisestä rahoituksesta
  • yhdistysrekisteriote
  • yhdistyksen voimassaolevat säännöt
  • selvitys hakijan taloudellisesta tilanteesta, esim. viimeisin tilinpäätös
  • selvitys kustannusten kohtuullisuudesta Hintavertailulomake (word)
  • allekirjoitettu pöytäkirjanote siitä kokouksesta, jossa hankkeen hakemisesta on päätetty
  • verottajalta haettu ohjauspyyntö alv:n hyväksyttävyydestä hankkeessa, jos on alv-velvollinen osasta toimintaa tai kaupparekisteristä tieto, että hakija ei ole arvonlisäverorekisterissä.
  • jos hankkeessa on ohjausryhmä, sen jäsenten suostumukset
  • arvio talkootyön laadusta ja määrästä 2023avt (pdf)

Rakentamishankkeissa (investointihanke) liitteiksi tarvitaan lisäksi:

  • tarvittavat luvat ja ilmoitukset tai tarvittaessa viranomaisen ilmoitus siitä, että lupia ei tarvita
  • pääpiirustukset (rakennusalan ammattilaisen tekemät)
  • rakentamiseen liittyvät erikoissuunnitelmat (rakennusalan ammattilaisen tekemät)
  • rakennusselostus (rakennusalan ammattilaisen tekemä)
  • rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelma (rakennusalan ammattilaisen tekemä)
  • palovakuutustodistus
  • sopimukset, esim. maanomistajien kanssa

Investointihanke, joka sisältää rakentamista

Hanke, joka sisältää rakentamista vaatii erityisen huolellisesta suunnittelua. Varaa riittävästi aikaa rakentamis- tai kunnostushankkeen valmisteluun ja tee suunnittelu ammattilaisen kanssa. Hyvä on kiinnittää huomiota suunnitelmien laatuun; näin saadaan tieto todellisista kustannuksista, ja voidaan suunnitella hankkeen talous realistiselle pohjalle.

Laadi kustannuslaskelma tai -arvio yhdessä ammattilaisen kanssa. Ennakkoon pyydetyt tarjoukset auttavat kustannusarvion tekemisessä. Rakentamishankkeet voivat sisältää talkootyötä, joten huomioi talkootyö myös kustannusarviossa ja rahoituksessa.

Rakennushankkeen suunnittelun alkuvaiheessa kannattaa olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan, josta saa tietoa, millaisia lupia hankkeeseen tarvitaan. Rahoitusta hakiessa tarvitset samoja rakentamisen asiakirjoja, kuin viranomaislupia varten. Rakentamishankkeissa tarvittavia suunnitelmia ovat pääpiirustukset, rakennusselostus sekä tarvittaessa erikoissuunnitelmat.

Ota jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa esteettömyys huomioon; tuettavassa kohteessa on edistettävä esteettömyyttä. Muista huolehtia turvallisuusasioista rakentamisen aikana ja kohteen rakenteissa.

Leader Outokairan Vasara ja nauloja -hankkeessa on tehty materiaaleja, joissa autetaan rakentamishankkeiden hakijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan onnistunut hanke. Tutustu materiaaleihin Vasara ja nauloja -hankkeen sivuilla.

Tutustu rakentamishankkeiden valmisteluun myös seuraavien dokumenttien avulla:

Rakentamisen asiakirjat (pdf)

Investointihankkeet 2023-2027 rakentaminen (pdf)

 

Huomioi kestävä kehitys hankesuunnittelussa

Kaikissa JyväsRiihen rahoittamissa hankkeissa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet.

Hanketoimijan kestävän kehityksen opas auttaa huomioimaan ympäristö- ja ilmastoasiat hankesuunnittelussa. Oppaassa esitellään kestävän kehityksen eri muotoja ja annetaan ideoita kestävään hankesuunnitteluun.

Hanketoimijan_opas_kestävän_kehityksen_huomioimiseen (pdf)

Video-opas hanketoimijalle (YouTube)

Kuntalaina hankkeen välirahoitukseen

JyväsRiihen toiminta-alueen kunnat myöntävät yleishyödyllisesti toimiville yhdistyksille hakemuksesta harkinnanvaraista kuntalainaa hankkeen toteutukseen.

Hakuohjeet ja yhteyshenkilöt kunnissa

Jyväskylä: Kehittämisasiantuntija Elli Räsänen, 040 778 6200 Kuntalaina Jyväskylä (pdf) 

Laukaa: Hankeasiantuntija Reijo Himanen, 040 183 5042 Kuntalaina Laukaa (pdf)

Muurame: Kunnanhallituksen käsittely, talousjohtaja Jukka Kaistinen, 050 311 9914 Kuntalaina Muurame (pdf)

Uurainen: Kunnanhallituksen käsittely, talous- ja hallintopäällikkö Pasi Lievonen, 040 772 8545

Rahoitushakemus tehdään Hyrrässä

Hae sivuilta