Etusivu » Tietoa JyväsRiihestä » Omat hankkeet
JyväsRiihen omat hankkeet tukevat alueen kehittämistä ja kehittämisstrategian toteutusta.
JyväsRiihen omat hankkeet kaudella 2023-2027 on suunniteltu varmistamaan Jyvällä -strategian toteutuminen ja tukemaan paikallisia toimijoita mm. tulevaisuustyössä.
Hankkeita käynnistetään tarpeen mukaan hallituksen päätöksellä. Alla käynnissä olevat hankkeet.
Hankkeen tarkoituksena on yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa hankkia osaamista tulevaisuusskenaarioiden laatimisessa ja käytössä maaseutualueilla. Lisäksi tuotetaan paikallisten kokeilujen avulla kokemusta uudenlaisista tavoista edistää nuorten yrittäjyyttä maaseudulla.
Hankkeen koordinaatiosta vastaa Leader GardaValsabbia Italiasta ja mukana on yhteensä 7 Leader-ryhmää Italiasta, Itävallasta Sloveniasta, Latviasta ja Suomesta.
JyväsRiihen alueella toteutetaan työpajoja tulevaisuusskenaariotyöstä. Lisäksi uudistetaan Nuoriso-Leader -toiminta vastaamaan paremmin yrittäjyyskokeilujen tukemiseen ja pilotoidaan rahoitusta JyväsRiihen alueella.
Hankkeen tuloksena alueella käynnistetään Nuoriso-Leader -toiminta ja osaaminen tulevaisuusskenaarioiden hyödyntämisessä kasvaa. Hankkeen kohderyhmänä ovat JyväsRiihen alueen yrittäjyydestä kiinnostuneet nuoret sekä alueen asukkaat, jotka saavat osaamista alueen tulevaisuuden hahmottamiseen ja toivottavien tulevaisuuksien eteen työskentelyyn.
Hankkeessa tehdään yhteistyötä yrittäjyysteemassa esim. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja 4H-yhdistysten kanssa. Skenaariotyöskentelyyn haetaan yhteistyökumppaniksi työtapoihin perehtynyt asiantuntija. Hankkeen työpajohin ja tilaisuuksiin voivat osallistua myös alueen kuntien ja muiden organisaatioiden edustajat.
Hankkeen toteutus alkaa vuoden 2026 alkupuolella ja päättyy 31.12.2027.
Lisätietoa julkaistaan hankkeen käynnistyttyä.
Hankkeelle on haettu maaseuturahoitusta JyväsRiihen rahoituskehyksestä.
JyväsRiihellä oli rahoituskauden 2014-2020 ja siirtymäkauden 2021-2022 aikana useita omia hankkeita. Lisäksi hankkeita toteutettiin muiden toimijoiden kanssa.
Esimerkiksi Keski-Suomen Leader-ryhmien yhteisissä viestintähankkeissa viestittiin maaseuturahoituksen toiminnasta ja tuloksista Keski-Suomessa. Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin -hankkeessa kasvatettiin kansainvälisiä verkostoja Unescon maailmanperintökohde Struven ketjuun liittyen. ÄLYILO -hankkeessa kannustettiin yhteisöjä ja yrityksiä kestävään ja älykkääseen toimintaan.
JyväsRiihi hallinnoi seitsemää teemahanketta, joissa rakennettiin lähiliikuntapaikkoja, hankittiin harrastusvälineitä ja kesätyöllistettiin nuoria. Teemahankkeet sisälsivät yhteensä 99 alahanketta!
JyväsRiihen Virtaa-teemahankkeessa yhteisöt paransivat alueen lähiliikunta-, luonto- sekä virkistyspaikkoja. Lisäksi harrastuspaikkojen varustetasoa kohennettiin uusilla välinehankinnoilla. Mukana oli kaksitoista alahanketta, joiden kustannukset vaihtelivat runsaasta 3 000 eurosta 15 000 euroon. Hankkeita toteutettiin kaikissa JyväsRiihen alueen kunnissa. Virtaa-teemahanke toteutettiin vuosina 2022-2023.
Alahankkeissa kunnostettiin ulkoilualueita, korjattiin pitkospuita ja tehtiin uusia laavuja. Talkootöiden avulla kunnostetut luontokohteet palvelevat niin lähialueen asukkaita kuin kauempaa tulevia vierailijoita. Hankkeilla edistettiin matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Monet yhteisöt hankkivat uusia välineitä erityisesti lasten ja perheiden harrastuksiin. Olemassa olevia liikunta- ja harrastepaikkoja uudistettiin. Yhteisöissä kehitettiin kylien älykkäitä ratkaisuja ja ympäristöasioita. Kyläturvallisuutta parannettiin hankkimalla sydäniskuri. Jakamistaloutta edistettiin hankkimalla yhteisiä välineitä kyläläisten käyttöön. Useammassa kylässä kunnostettiin ympäristön tilaa mm. niittämällä vieraslajeja.
Hankkeissa tehtiin 2 391 tuntia talkootöitä, ja noin 4000 maaseudun asukasta sai parempia vapaa-ajan palveluita tai hyötyi hankkeen tuloksista!
Alahankkeet toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti. Toteutuneet kustannukset olivat 107 999,15 €, josta tuen osuus oli 64 799,49 €. Yksi alahanke jäi toteutumatta.
Virtaa-teemahankkeen myönteisen rahoituspäätöksen saaneet alahankkeet
Lue tarkemmat kuvaukset alahankkeiden toimenpiteistä Virtaa-teemahankkeen loppuraportista!
Keski-Suomen maaseutuviesti -hanke toteutettiin yhdessä Keski-Suomen kolmen muun Leader-ryhmän, Viisarin, Maaseutukehityksen ja Vesuri-ryhmän kanssa. JyväsRiihi hallinnoi hanketta.
Hankkeessa viestittiin Manner-Suomen maaseutuohjelman toiminnasta ja tuloksista Keski-Suomessa.
Maakunnan toimijat saivat käyttöönsä ajan tasalla olevaa, keskitettyä tietoa rahoituksen hakemisesta uuden rahoituskauden alkaessa vuoden 2023 alusta. Hankkeessa järjestettiin erilaisia työpajoja viestinnästä, erityisesti vaikuttavuusviestinnästä.
Hanke kehitti Keski-Suomen toimijoiden verkostoitumista ja hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin uudenlaisia viestinnän toimintatapoja.
Menneen rahoituskauden tuloksia analysoitiin järjestelmällisesti ja niistä etsittiin viestinnällisesti kiinnostavia vaikuttavuuden tuloksia.
Hankkeessa kirjoitettiin paljon myös yritys- ja hanketarinoita. Tutustu JyväsRiihen tarinoihin!
Hanke sai maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Toteutusaika: 2022-2023
Sykettä 2 –viestintähankkeen tavoitteena oli tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuloksista, vaikutuksista ja kansainvälistymiseen liittyvistä mahdollisuuksista Keski-Suomessa. Tiedottamisessa testattiin alueella uusia viestintätapoja ja nostettiin hankevaikuttavuutta esille. Alueelle uutena toimintana pilotoitiin kansainvälistymiseen liittyvään tiedottamista ja aktivointia.
Hanke kehitti myös Keski-Suomen toimijoiden verkostoitumista. Hanke koordinoi ja kehitti valtakunnallisesti ainutlaatuisen maaseudun hankevetäjien verkoston (ns. Pöllöparlamentin) toimintaa.
Sykettä 2 –hanke lisäsi Keski-Suomen toimijoiden viestintäosaamista välittämällä tietoa uusista markkinointi- tai palvelumenetelmistä ja kansainvälistymisen mahdollisuuksista. Hanke välitti yrityksille tai muille maaseudun toimijoille ja asukkaille tietoa hankkeista, joissa käsitellään maaseudun kannalta olennaisia kysymyksiä, myös kansainvälistymiseen liittyen.
Hankkeessa kirjoitettiin paljon myös yritys- ja hanketarinoita. Tutustu JyväsRiihen tarinoihin!
Sykettä2-hankeen hallinnoija oli JyväsRiihi ry ja sen osatoteuttajia olivat Maaseutukehitys ry, Viisari ry ja Vesuri-ryhmä ry.
Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta.
JyväsRiihen ÄLYILO – Älykäs ja ilmastoviisasosaaminen -hankkeessa tuotiin ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen ja älykkäiden kylien teemat osaksi paikallista kehittämistä.
Alueen asukkailta ja maaseudun kehittäjätahoilta saatujen palautteiden perusteella ilmastoteema vaatii aktiivista tiedotusta, jotta sitä voidaan paremmin soveltaa kylien omaan kehittämistoimintaan. Leader-ryhmä on tärkeässä roolissa uuden tiedon viejänä maaseudulle ja kyliin.
Hankkeessa JyväsRiihen tarkoituksena oli olla yritysten sekä yhteisöjen apuna pohtimassa, millaisia tulevaisuuden kestävät ja älykkäät ratkaisut voisivat olla. Kylillä ja alueilla on paljon potentiaalia esim. ilmastonmuutokseen vastaamisessa sekä ympäristönsuojelussa. Myös älykkäät ratkaisut tuovat alueille uusia mahdollisuuksia mm. terveydenhuoltoon, koulutukseen, energiatuotantoon ja -säästöön, liikkuvuuteen, vähittäismyyntiin ja harrastustoimintaan liittyen.
Hankkeessa järjestettiin kevään 2021 aikana teemailtoja Teams-etäyhteydellä. Teemailloissa esiteltiin käytännönläheisiä esimerkkejä, joiden tarkoituksena oli inspiroida yhteisöjä ja yrityksiä ympäristön kannalta kestävään, ilmastoviisaaseen sekä älykkääseen toimintaan. Tilaisuuksien teemoina olivat yrittäjät, kylätoiminta, lähikulttuuri- ja liikunta, lapset ja nuoret, ruoka ja kalatalous sekä digitaalisuus.
Tutustu hankkeessa koottuihin Älykäs kylä -materiaaleihin:
Hankkeessa selvitettiin myös hanketoiminnan vaikuttavuutta. Esimerkiksi hanketoimijoille laadittiin ohjeita hankkeiden vaikuttavuuden mallintamiseksi. Ohjeita tehtiin vaikuttavuusketjun rakentamiseen, mittariston valintaan ja vaikuttavuusviestintään. Hankkeessa tehtiin myös “Vau – miten vaikuttavia hankkeita!” juttusarja, jossa kerrottiin JyväsRiihen rahoittamien hankkeiden vaikuttavuudesta.
Tutustu hankkeessa koottuihin vaikuttavuus-materiaaleihin:
Hankkeen rahoittaja: JyväsRiihi ry
Rahoitusohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020
Hankkeen toteutusaika: 2021
JyväsRiihen Virike-teemahankkeella parannettiin lähiliikunta-, luontomatkailu- ja virkistyspaikkoja toiminnallisemmiksi, turvallisemmiksi ja monipuolisemmiksi. Lisäksi harrastuspaikkojen varustetasoa kohennettiin uusilla laitteilla ja kalustohankinnoilla. Hanke toteutettiin vuoden 2021 aikana.
Seitsemäntoista yhteisöä paransi harrastuspaikkoja tai hankki varusteita hankkeessa. Kiinnostus luonnossa liikkumiseen näkyi vahvasti teemahankkeen toteutuksessa. Korpilahdella kunnostettiin Hangasjärven ulkoilualuetta, Saakoskella joenrannan virkistysaluetta, Ylä-Muuratjärvellä Särkijärven virkistyspaikkaa ja Vesangassa Sikosaaren laavun ympäristöä. Muuramen Muuratsalon luontoreittien opastusta parannettiin kestävää luontoliikkumista ajatellen. Kahdessa metsästysseurassa Jyväskylässä hankittiin varusteita metsästysharrastukseen.
Liikuntaharrastusmahdollisuuksia parannettiin useassa hankkeessa ja toiminnallisuutta lisättiin erityisesti lapsille ja nuorille. Jyväskylään ja Laukaaseen hankittiin voimisteluvälineitä lasten ja perheiden liikuntaharrastuksiin sekä laskuvarjoiluun Jyväskylässä. Laukaan Äijälään tehtiin rantalentopallokenttä
ja uimarannalle pukukoppi. Laukaassa lasten ja nuorten BMX-pyöräilyn edellytyksiä parannettiin välinehankinnoilla. Uuraisille tehdyt maastopyöräilyreitit houkuttelevat harrastajia kauempaakin.
Kyläyhteisöissä kehitettiin esimerkillisesti kylien älykkäitä ratkaisuja. Laukaassa Toivolan Työväentaloon uusittu valaistus parantaa energiatehokkuutta. Uuraisten Kyynämöisten kylän yhteisöllisyys vahvistuu biljardikerhon myötä. Uuraisten Jokihaaran ja Höytiän kylillä kunnostettiin ympäristöä ja hankittiin välineistöä asukkaiden yhteiskäyttöön. Valkolan nuorisoseura paransi kylän turvallisuutta hankkimalla sydäniskurin.
Hankkeiden kustannukset vaihtelivat 1 300 eurosta 15 000 euroon. Alahankkeet
toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti ja toteutuneet
kustannukset olivat 109 633 euroa, josta tuen osuus oli 65 780 euroa.
Hankkeessa tehtiin noin 1 000 tuntia talkootyötä, jonka arvo on yhteensä 15 600 euroa.
Teemahankkeeseen sisältyi myös koordinaatio-osuus.
Hankkeessa kunnostettiin tai varusteltiin 16 rakennusta tai rakennelma, luotiin 10 uutta palvelua sekä toteutettiin 6 ympäristöä parantavaa toimenpidettä. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui 38 eri organisaatiota.
Kyläsuunnitelmalla eteenpäin -hankkeessa lisättiin Keski-Suomen kylien valmiutta omaehtoiseen kehittämiseen sähköistä kyläsuunnitelmaa työkaluna käyttäen. Kyläsuunnitelmasta tulee luonteva osa kuntasuunnittelua, kun kylät, kunta ja muut toimijat yhdessä prosessinomaisesti suunnittelevat sähköisen suunnitelmasovelluksen.
Hankkeessa järjestettiin prosessiin liittyviä kylien tarpeesta nousevia opintoretkiä, jotka innostivat kyliä toimimaan hakemalla toisenlaisia tapoja sekä näkemään oman toimintansa arvon.
Hanketta toteutettiin koko Keski-Suomen maakunnan alueella ja sen kohderyhmänä sekä yhteistyökumppaneina ovat alueen paikalliset kylät ja niiden toimijat, kunnat, maaseutukaupungit, yritykset, maakunnalliset yhdistykset sekä niiden hallinnoimat hankkeet.
Hankkeen avulla kylissä toimivat yhdistykset saivat tukea ja ohjausta kyläsuunnitteluun omien tarpeidensa mukaan, pääsivät testaamaan uudenlaista sähköistä kyläsuunnitelmasovellusta ja saivat osallistua hankkeen järjestämille opintomatkoille.
Hankkeen toteutusaika on 2017 – 2019
Hankkeen toteuttajat: Keski-Suomen kylät ry ja JyväsRiihi ry
Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kahden keskisuomalaisen Unescon maailmanperintökohteen, Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven ketjun Korpilahden Oravivuoren pisteen vetovoimaisuutta.
Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena oli yhdessä paikallistoimijoiden kanssa luoda pohjaa ja kehittää erilaisia toimintamalleja, joilla näiden maailmanperintökohteiden näkyvyys ja hyödyntäminen parantuisivat. Keskeinen osa hankkeen toimintaa oli yhteistyön tiivistäminen yrittäjien, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Mukaan hankkeen toimintaan kutsuttiin yrityksiä, yhdistyksiä ja asukkaita pohtimaan, kuinka näitä kahta maailmanperintökohdetta voitaisiin hyödyntää erityisesti paikallisten palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa niin Korpilahdella, Petäjävedellä kuin myös koko Keski-Suomessa.
Kohteille oli tarkoitus saada näkyvyyttä matkailuesitteissä, kartoissa ja verkossa. Yhteisten työpajojen tarkoituksena oli muokata viestintää ja markkinointia alueen tarpeisiin. Hankkeen aikana oli tarkoitus synnyttää erilaisia tapahtumia, tuotteita ja toimintamalleja, joiden avulla kohteita pystyttiin elävöittämään sekä samalla myös tuomaan uutta matkailuvirtaa sekä aktivoimaan seudun asukkaita yhteiseen kehittämistyöhön.
Keski-Suomen maailmanperintökohteet oli tarkoitus saada osaksi alueen toimijoiden arkea jo hankkeen aikana. Maailmanperinnöstä saatiin koko alueen toimijoiden yhteinen asia yhdessä tekemällä, markkinoimalla ja tiedottamalla. Hanke oli myös tiiviissä yhteistyössä muiden suomalaisten maailmanperintökohteiden toimijoiden kanssa ja näin ollen hyödynsi valtakunnallista ja kansainvälistä osaamista ja näkyvyyttä.
Hankkeen toteuttajat: Humanistinen ammattikorkeakoulu, JyväsRiihi ry sekä Vesuri-ryhmä ry.
Lue hanketarina JyväsRiihen sivuilta.
Rahoittajat: JyväsRiihi ry ja Vesuri-ryhmä ry
Keski-Suomen Leader-ryhmien Sykettä-viestintähankkeessa lisättiin ja monipuolistettiin maaseutuohjelman viestintää Keski-Suomessa.
Hankkeessa viestittiin maaseutuohjelman mahdollisuuksista, vahvistettiin yhteistyöverkostoja, rohkaistiin maaseudun kehittäjiä käyttämään monipuolisemmin eri viestintäkanavia ja -menetelmiä ja tuotiin esiin hyviä käytäntöjä. Hankkeen kautta luotiin positiivista kuvaa maaseudusta, siellä yrittämisestä ja toimimisesta.
Hankkeessa tehty viestintä ja verkostotyö ovat tukeneet toisiaan hyvin. Verkoston vahvuus edistää myös maakunnallisesti hanketoiminnan vaikuttavuutta, kun toimijat oppivat toisiltaan, asioita tehdään ja kehitetään yhdessä. Verkostomainen työtapa edistää myös sitoutumista uusien viestinnän työtapojen käyttöön ottamisessa.
Maakunnassa tehty maaseudun kehittäjien välinen verkostotyö näkyy jo nyt monina toimijoiden yhdessä järjestäminä tilaisuuksina ja toimijoiden välisenä yhteydenpitona.
Tietoisuus maaseuturahoituksesta on lisääntynyt, mikä on puolestaan johtanut rahoituskyselyihin ja uusiin rahoitushakemuksiin.
Hankkeen aikana on koulutettu maaseudun yhdistyksiä, yrityksiä ja hanketoimijoita viestintätyöpajoissa, joten viestintäosaaminen tulee näkymään aktiivisempana maaseutuviestintänä ja monipuolisempana viestintäkanavien hyödyntämisenä.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli pystyä juurruttamaan toimintatapoja hyvinä käytäntöinä, jotka ovat vapaasti jalostettavissa muuallekin. Tässä on onnistuttu hyvin, sillä Sykettä-viestintähankkeessa tehtyjä toimenpiteitä näyttää leviävän hyvällä vauhdilla eri maakuntiin.
JyväsRiihen Viritys-teemahanke toi uusia palveluja Jyväskylään, Laukaaseen ja Uuraisille
JyväsRiihen Viritys-teemahankkeella viritettiin lähiliikunta-, virkistys- ja harrastuspaikkoja toiminnallisemmiksi ja monipuolisemmiksi. Yhdistykset hankkivat myös yhteisiä harrastusvälineitä, kalustoa ja laitteita. Hanke toteutettiin vuoden 2019 aikana.
Viritys-teemahankkeeseen saatiin 12 hakemusta kolmesta JyväsRiihen toiminta-alueen kunnasta: Jyväskylästä, Laukaasta ja Uuraisilta. JyväsRiihen hallitus pisteytti hakemukset ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Uutta luovat, nuoriin kohdistuvat, usean toimijan yhteistyönä suunnitellut hankkeet, jotka olivat hakijoiden ensimmäisiä Leader-hankkeita, saivat parhaat pisteet. Hallitus totesi hakuehtojen täyttyvän ja hyväksyi kaikki hakemukset rahoitettaviksi.
JyväsRiihi järjesti yhdistyksille koulutusta hankkeen käytännön järjestelyistä ja aikatauluista sekä viestinnästä. Syyskuussa järjestetyllä teemahankeretkellä vierailtiin Laukaassa kolmessa Viritys-hankkeen kohteessa ja yhdessä aiemman teemahankkeen aikana rakennetussa kohteessa. Yhdistykset viestivät hankkeista onnistuneesti, ja useista kohteista nähtiin juttuja maakunta- tai paikallislehdissä.
Kaksitoista yhdistystä paransi harrastuspaikkoja tai hankki varusteita hankkeessa. Kolmessa metsästysseurassa Jyväskylässä ja Laukaassa varusteltiin kahta lahtivajaa ja rakennettiin yksi kota. Saukkolan kylällä ensimmäiseksi tilavaksi kokoontumispaikaksi saatiin kylän yhteinen, tilava kota. Lievestuoreen partiolaisten uudella laavulla voi yöpyä, mikä voi olla etenkin lapsille ainutlaatuista. Laukaan Savion tanssilavalle pääsee nyt uuden laiturin ansiosta kätevämmin myös veneellä. Valkolan kylällä on upouusi parkour-liikuntapuisto, ja Moksin kylällä pääsee liikkumaan leikkipuistossa ja urheilukentällä. Höytiän kyläkoululle hankittiin sydäniskuri, laukaalainen pyöräilyseura hankki varusteita ja voimistelijat harrastusvälineitä. Korpilahdella Hangasjärven yhteistä retkimajaa varusteltiin kanooteilla ja muilla ulkoiluvälineillä.
Hankkeen tuloksena 3 500 maaseudun asukasta sai parempia vapaa-ajan palveluita. Talkoita tehtiin 2 425 tuntia. Hankkeen tilaisuuksiin osallistui noin 340 yhdistyksissä toimivaa ihmistä mm. talkoolaisena. Hankkeessa kohennettiin ympäristöä viidellä kylällä ja rakennettiin tai kunnostettiin 12 rakennusta tai rakennelmaa. Kaikkiaan hankkeeseen osallistui 30 eri organisaatiota kymmenellä kylällä. Kylille tuli kuusi uutta palvelua, kuten uusia ulkoleikkipaikkoja, yhteisiä kokoontumistiloja tai harrastusmahdollisuuksia.
Hankkeen lopuksi tehdyn kyselyn mukaan yhdistykset katsoivat toimiensa onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin ja kommentoivat hankkeitaan ja oppimaansa muun muassa seuraavasti:
– Harrastusolot paranivat huomattavasti välinehankintojen myötä.
– On mahtava tunne, että voi vaikuttaa oman ja lähikylien asioihin hankkeen kautta, tehdä jotain muidenkin hyväksi.
– Hanke lisää sosiaalisuutta, tulee tutuksi ja oppii tuntemaan uusia naapureita ja kylänmiehiä.
– Huikea homma! Ei kannata pelätä raportointia – siihen saa hyvin tukea JyväsRiihestä.
Rahoitusta saaneet yhdistykset:
JyväsRiihen Nuoret tekijät -teemahankkeessa yhdistysten palkkaamat nuoret työskentelivät muun muassa järjestämällä liikuntatuokioita ja -kerhoja Lievestuoreella ja Laukaan keskustassa ja kesätapahtumia esimerkiksi Muuramessa sekä tarjoamalla palveluita kylillä, kuten Tikkalassa.
Hankkeen päätöstilaisuudessa yhdistykset kertoivat, että hankkeessa opittiin paljon nuorten työllistämisestä ja saatiin kokemuksia muun muassa työntekijän hausta, työhön opastamisesta ja palkanmaksusta. Nuoret toivat oman tuoreen näkemyksensä yhdistyksiin ja kehittivät niihin uutta toimintaa.
Viisi yhdistystä kehitti toimintaansa palkkaamalla nuoria kesätöihin vuoden 2018 aikana.
JyväsRiihen Kalustoa kylille -teemahankkeella edistettiin maaseutualueen yhteisöjen harrastustoimintaa, kylien kokoontumispaikkojen käyttöä ja elinvoimaisuutta. Rahoitusta myönnettiin 18 yhdistykselle hankesuunnitelman mukaisiin alahankkeisiin.
Hankkeet sisälsivät investointeja, joilla hankittiin harrastustoiminnan monipuolistamiseen liittyvää kalustoa ja yhteisiä laitteita ja varusteita kylätaloille. Hankittu kalusto ja varustetut tilat ovat yhteisöjen aktiivisessa käytössä ja elävöittävät näin kylien vapaa-ajan viettoa.
Kampsu-teemahankkeessa toteutettiin 19 alahanketta.
Jyväskylän Ladun Majan alueella tapahtuneet ilkivallan teot ovat vähentyneet, kun alueelle saatiin tallentava valvontakameralaitteisto. Yhdistyksessä erittäin aktiivisesti toimiva valokuvauskerho käyttää aktiivisesti majan uutta videotykkiä. Se on vakituisesti käytössä myös kokouksissa ja infotilaisuuksissa.
Jyväskylän seudun Nuorisoseurassa hankittiin lasten ja nuorten esiintymisiin äänentoistolaitteet ja niiden käyttöä varten huoltoteltta ja pöytiä. Hankinnat ovat lisänneet lasten ja nuorten esitysmahdollisuuksia ja niiden laatua.
Kuusan Nuorisoseura paransi harrastusolosuhteita korjaamalla mm. näyttämön lämpöeristystä. Harrastajateatterin toiminta on tärkeä osa seuran toimintaa. Vuosien mittaan talolla on tehty useita parannuksia ja hankintoja Leader-tuella.
Kuuvalon vaeltajat hankki puolijoukkueteltan partiolaisten yöretkiä varten. Laadukkaassa teltassa on sujuvaa ja turvallista yöpyä.
Kyynämöisten seudun kyläyhdistys uusi kylätalo Kynkkälän sähköjärjestelmää ja ulkovalaistusta. Kuistin katto uudistettiin. Isoissa juhlissa ja näytelmien aikaan sähköt toimivat nyt moitteettomasti. Turvallisuus parantui sähköremontissa ja paremman valaistuksen myötä.
Laajavuoren Ratsukot ehosti esteitä ja ratsastuskentän aitoja. Ratsastaminen on suosittu harrastus ja hanke tuli tarpeeseen kaluston uusimisessa.
Laukaan Demarit hankki työväentalo Toivolan eteiseen lämpöpumpun, taittopöytiä ja raivaussahan mm. talon ympäristön siistinä pitämiseen. Talolle on saatu uusia käyttäjäryhmiä tämän ja aiempien hankkeiden parannettua käyttömukavuutta merkittävästi.
Laukaan metsästysseura osti sähkövinssin ja leikkuualustan lahtivajalle. Molemmat helpottivat kovasti ruhojen käsittelyä ja paransivat toimintojen hygieenisyyttä selvästi.
MLL Vihtavuoren paikallisyhdistys (nyk. MLL Vihtavuori-Leppävesi) rakensi pump-track-pyöräilyradan ja hankki leikkitelineen. Rata on ollut aktiivisessa käytössä ja saanut paljon kiitosta kyläläisiltä. Lapset, nuoret ja aikuisetkin ovat käyttäneet rataa innokkaasti. Hanke lisäsi kylän yhteisöllisyyttä ja apua löytyi talkoisiin hienosti.
Muuratpartio rakensi lippukunnan Hillasuon kämpälle keittiökatoksen. Katos on auttanut, helpottanut, monipuolistanut sekä parantanut ruokahuoltoa. Varsinkin hygieenisyys ja säilytystilat ovat parantuneet.
Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys paransi retkeilijöiden palveluita rakentamalla kodan pienelle luonnonsuojelualueelle ja pelikentän Hangasjärven kämpän piha-alueelle.
Saakosken kyläseura rakensi tontilleen rantakodan ja paransi matonpesupaikkaa. Rannan käyttö monipuolistui ja kävijämäärä on noussut huikeasti. Talkootyöläisiäkin saatiin helposti kasaan, kun kyseessä oli tämänkaltainen, kaikkia kyläläisiä hyödyttävä hanke.
Säynätsalon Erätoverit rakensi kalamajalleen Niittysaareen kalankäsittelypöydän, tulisijan ja pation. Harrastustoiminta helpottui hankinnan myötä.
Uuraisten Jokihaaran pienviljelijäyhdistys teki Talas-rakennuksensa yläkertaan monitoimitilan, joka voi toimia mm. bändien harjoittelutilana ja kokous- ja kerhotilana.
Uuraisten Partiolaiset hankki kanootteja varusteineen monipuolistamaan partioryhmien retkeilymahdollisuuksia, ja moni lippukunnan sudenpentu- ja seikkailijaryhmistä on suorittanut ikäkautensa melontamerkin. Kanootteja on myös lainattu ahkerasti.
Uuraisten Urheilijat rakensi pump track -radan ja maastopyöräilyreitistöä. Harrastusmahdollisuudet paranivat etenkin lasten ja nuorten osalta hyvin saavutettavassa paikassa kylän keskustaajamassa.
Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys hankki uuden pärekaton museoalueen vanhaan myllyyn. Alueella järjestetään kolmisenkymmentä tapahtumaa vuosittain.
Vihtavuoren kyläyhdistys hankki omistamalleen kalustolle säilytyskontin. Kaikki kalusto on nyt sään suojassa yhdessä paikassa, ja tavaroiden lainaaminen onnistuu helpommin kuin ennen.
Äijälän Liikunta rakensi Aktiivipuiston Äijälän koulun läheisyyteen. Puistoon hankittiin liikuntavälineitä, joita onkin käytetty aktiivisesti. Kylän nuoret viihtyvät puistossa hyvin.
JyväsRiihen Kimpsu-teemahankkeella edistettiin maaseutualueen yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen käyttöä. Rahoitusta myönnettiin 14 yhdistykselle hankesuunnitelman mukaisiin hankkeisiin. Hankkeet sisälsivät investointeja, joilla hankittiin kylätapahtumien järjestämiseen tai harrastustoiminnan monipuolistamiseen liittyvää kalustoa, korjattiin kylän yhteisessä käytössä olevaa kokoontumistilaa tai kunnostettiin lasten ja nuorten lähiliikunta-aluetta. Hankittu kalusto, kunnostetut tilat ja alueet ovat yhteisöjen aktiivisessa käytössä.