Ruthon Group Oy on saarijärveläinen monitoimialayhtiö, jonka tavoitteena on kasvattaa suomalaista omavaraisuutta ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. Yrittäjä iloitsee kierrätyslannoitteen läpimurron alkamisesta.

Yritys tarjoaa asiakkailleen ekologista kokonaispalvelua siten, että jätteet ja sivuvirrat saataisiin käytettyä raaka-aineiksi ja kierrätyslannoitteiksi. Potentiaalisia asiakkaita löytyy niin maataloudesta, metsäteollisuudesta kuin kunnallisista toimijoista.

– Ajatus yrittäjyydestä kyti opiskeluajoista lähtien, mutta lopullisesti päätös kypsyi keväällä 2018, jolloin päätin siirtyä Vapo-konsernista ympäristöpalveluliiketoiminnan johtotehtävistä uusiin haasteisiin. Kymmenisen vuotta sitten olin tavannut Saarijärveltä kotoisin olevan vaimoni. Yrityksen kotipaikaksi muotoutui luontevasti vaimon kotitila Saarijärven Kalmarissa, jossa karjankasvatus oli päättynyt muutama vuosi aiemmin, kertoo yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Ari-Pekka Hongisto.

Suunnitelmissa on hyödyntää kotitilaa jatkossa entistä monipuolisemmin yrityksen toiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi tilan pellot tarjoavat mahdollisuuden erilaisille kokeille, jotka liittyvät kierrätyslannoitteiden tuotekehitykseen.

– Potentiaalisia materiaalivirtoja käsitellään tällä hetkellä hyvin hajanaisesti ja tuotantolähtöisesti ja liian usein yksittäisiltä toimijoilta on puuttunut osaaminen ja laajempien potentiaalisten materiaalivirtojen hallinta. Lisäksi lopputuotteiden eli kierrätyslannoitteiden laatu on ollut vaihteleva ja markkina kokonaisuudessaan kehittymätön. Näihin haasteisiin ja ratkaisuihin meiltä löytyy pitkä kokemus ja tietotaito.

Maaseuturahoituksen perustamistuella suuri merkitys yrityksen alkutaipaleella

Yritys sai Leader Viisarilta maaseuturahoitusta, joka mahdollisti sen, että yrityksen markkinointiviestintä on alusta alkaen tuotettu ammattimaisesti ja uskottavasti.

– Perustamistuesta suurin osa käytettiin markkinoinnin ja viestinnän toimenpiteiden, kuten yritysilmeen, brändin ja imagon suunnitteluun. Perustamistuella saatiin tehtyä myös ensimmäisen vaiheen tuotekehitysprojekti, joka toteutettiin yhdessä JAMK Biotalousinstituutin kanssa.

Tuotekehitysprojektissa testattiin paikallisten maatalouden sivutuotevirtojen biokaasuntuottopotentiaalia sekä ominaisuuksia kierrätyslannoitteiden raaka-aineena.

Kierrätyslannoitteiden markkinat tulossa

Yhteiskunta on herännyt siihen, että maailmasta voidaan tehdä parempi, kun siirrytään uusiutumattomia luonnonvaroja käyttävästä kulutusyhteiskunnasta enemmän kierrätysperiaatteen mukaiseen toimintaan.

Myös uusiutumattomien luonnonvarojen, kuten fosforivarantojen ehtyminen on herättänyt laajaa keskustelua. Esimerkiksi maatalouden sivuvirrat sekä kunnallisten jätevesilaitosten lietteet sisältävät näitä samoja arvokkaita ravinteita. Kierrätyslannoitteiden arvostus on kuitenkin tähän asti ollut vaatimatonta ja markkinat kehittymättömät.

– Uusiutumattomien mineraalilannoitteiden hinta-laatu-suhde ei ole ohjannut ja motivoinut alan toimijoita kehittämään vähäravinteisimmista raaka-aineista valmistettavia kierrätyslannoitevalmisteita. Toisaalta suurimmalla loppukäyttäjällä eli maataloudella ei ole ollut taloudellista perustetta käyttää kierrätyslannoitteita, kun vaihtoehtona on ollut verrattain kustannustehokkaat ja helposti käsiteltävät mineraalilannoitteet, Hongisto toteaa.

Markkinatilanne on johtanut siihen, että kierrätyslannoitevalmisteiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei ole panostettu, vaan jätteitä on käsitelty tuotantolähtöisesti ja mädätysjäännökset tai kompostit on pahimmassa tapauksessa vain loppusijoitettu esimerkiksi kaatopaikan rakenteisiin.

Vuonna 2016 voimaan astunut laki orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellosta kuitenkin määrää, että orgaanisia jätteitä ja sivuvirtoja ei voi enää loppusijoittaa, vaan näille täytyy kehittää hyödyntämistapoja.

– Erityisesti metsäteollisuudessa tämä aiheuttaa tarpeen kehittää sivuvirroille uusia hyödyntämistapoja. Metsäteollisuuden sivuvirrat ovat harvoin sellaisenaan suoraan hyödynnettävissä lannoitevalmisteina, mutta niissä on potentiaalia, kun tietää miten niitä voi yhdistää muihin materiaalivirtoihin.

Kierrätyslannoitteiden tuottaminen jätejakeista ei ole uusi keksintö, vaan kunnalliset jäte- ja vesihuoltolaitokset ovat jo vuosikymmeniä sitten alkaneet aumakompostoimaan yhdyskuntajätettä, ja lopputuloksena saatu komposti on voitu käyttää lannoitteena pelloilla tai viherrakentamisessa. Suomessa kompostointilaitoksia on joitakin kymmeniä. Sittemmin jätejakeita on 2010-luvulla alettu enenevissä määrin käsittelemään biokaasulaitoksissa.

Tarvitaan enemmän panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä poliittisia ohjauskeinoja ja päätöksiä, joilla voidaan vauhdittaa perinteisten lannoitteiden korvaamista kierrätyslannoitteilla. Markkinoilta puuttuu toimijoita ja palveluntarjoajia, ja tähän tarpeeseen Kiertokasvu vastaa.

– Yksi konkreettinen askel kehityksessä on meillä Kiertokasvulla käynnissä oleva selvitys, joka on johtamassa paikallisen biokaasulaitoksen ja kierrätyslannoitetuotantopaikan syntymiseen Saarijärvellä. Kokonaisratkaisussa yhdistetään uudella tavalla näitä edellä mainittuja orgaanisia jätteitä ja sivuvirtoja, joista tuotetaan uusiutuvaa paikallista energiaa sekä kierrätyslannoitevalmisteita.

Saarijärvellä pilotoitavaa kokonaisratkaisua on mahdollista monistaa myös muualle Suomeen ja mahdollisuuksien mukaan myös vientituotteeksi.

Maaseudussa on potentiaalia

Maaseudun kehitys Keski-Suomessa on Hongiston mielestä ollut tähän mennessä hyvin pitkälti samanlaista kuin se on ollut koko Suomessa. Muuttoliikenne kaupunkeihin, maaseudun autioituminen, palveluiden karsiutuminen ja väestön ikäjakauman painottuminen vanhempiin ikäluokkiin ovat tuttuja ilmiöitä.

Nyt koronatilanne on vaikuttanut ja vaikuttamassa myös tähän kehitykseen. Kevään aikana Suomen työkulttuurissa otettu digiloikka mahdollistaa etätöiden tekemisen. Samalla alettiin arvostamaan asumisen ja olemisen väljyyttä sekä luontoa. Nämä itsessään antavat nyt vauhtia ja mahdollisuuden maalle muuttoon.

Ari-Pekka Hongistolle on alusta saakka ollut selvää, että maaseudussa on potentiaalia. Yritykset luovat työpaikkoja myös maaseudulle, mikä puolestaan synnyttää maaseudun elinvoimaisuutta lisäävää muuttoliikettä. Maaseuturahoituksen perustamistuki on Hongiston mukaan hyvä esimerkki maaseudun yritysten kannustamisesta ja tukemisesta toiminnan alkuvaiheessa.

– Kannustan maaseutukuntien päättäjiä huomioimaan päätöksenteossa tämän tapahtumassa olevan suuren murroksen. Ja mikä tärkeintä, yrityksille tulee luoda toimintaedellytykset kehittää toimintaa ja investoida. Tästä on erinomaisen hyvä jatkaa niin yrityksen kuin maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä.

Ruthon Group Oy on saanut maaseuturahaston perustamistukea Leader Viisarilta kiertotalouden palveluratkaisujen tuottamiseen.

Asiantuntijapalvelua ja kierrätyslannoitetuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yrityksen aputoiminimen Kiertokasvu kautta. Materiaalinkäsittelypalveluita ja ympäristö- sekä laatujohtamisen palveluita tuotetaan loppuvuonna 2019 perustetun tytäryhtiön Ruthon Services Oy:n kautta.

Lue lisää: www.ruthon.fi ja www.kiertokasvu.fi
(avautuvat uuteen ikkunaan)

Kuvat: Ruthon Group Oy ja Kiertokasvu