Mielikuva roboteista saa meidät usein ajattelemaan ihmishahmoisia, puhuvia robotteja, jotka jäljittelevät väsymättä ihmisten toimintoja. Yleisimmin robotteihin silti törmää kotitalouksissa robotti-imurin tai –ruohonleikkurin muodossa. Maaseudulla lypsyrobotit ovat arkipäivää.
Valtaosa roboteista tekee työtään näkymättömästi teollisuuden tuotantotiloissa ja varastoissa. Robotiikka laajenee kuitenkin koko ajan myös muille aloille, kuten erilaisiin palveluihin. Moni saattaa kohdata arjessaan robotin jopa huomaamattaan. Uutinen voi olla robotin kirjoittama, tai palveluntarjoajan puolesta asiakkaan yhteydenottoon saattaa vastata chattibotti. Myös maaseudun palveluiden säilymisessä teknologialla ja robotiikalla voi olla annettavaa.
Entä tulevaisuus?
Ehkä tulevaisuudessa maaseudulla voi toimia itsenäisesti liikkuva, automatisoituna monipalvelupisteenä toimiva myymäläauto tai drone-lennokki, joka toimittaa paketin kotiovelle. Fyysistä työtä helpottamaan kehitellään päälle puettavaa teknologiaa ja apuvälineitä – robotiikkaa sekin.
– Uskon, että maaseudulla yrittämisen mahdollisuudet tulevat kasvamaan, kun robotit ja robotiikka arkipäiväistyvät. Robotiikan mahdollisuuksia olisi hyvä ymmärtää jo nyt, toteaa projektipäällikkö Toni Pekkola RoboCountryside-hankkeesta.
Automatisoimalla toimintoja ja lisäämällä robotiikkaa voidaan vaikuttaa esimerkiksi yritysten kannattavuuteen ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Robotiikka mahdollistaa myös aivan uusia liiketoiminnan muotoja.
RoboCountryside-hankkeessa jaetaan uusinta robotisaatioon liittyvää tietoa ja rohkaista robotiikan kokeilukulttuuriin. Hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Nuoret robotiikan osaajina
Robotiikan ymmärtämistä tai ohjelmointitaitoja tarvitaan nykypäivänä yhä useammalla alalla. Uuraisten lapsille ja nuorille on avautunut mahdollisuus oppia robotiikasta ja koodaamisesta uudenlaisissa harrastuksissa.
Uuraisten 4H:n Robo-hanke järjestää alakouluikäisille, 5.-6.-luokkalaisille, robokerhoja, joissa he pääsevät tutustumaan ja oppimaan robotiikkaa ja ohjelmointia. Kerhoissa rakennetaan ja ohjelmoidaan erilaisia robotteja valmiista sarjoista tai leikitään valmiilla roboteilla. Kerhoja järjestetään Uuraisilla kerran viikossa ja kerhot ovat herättäneet paljon kiinnostusta. Kerhotoiminta on tavoittanut kolmanneksen alueen 5.-6.-luokkalaisista.
Yläkouluikäisten nuorten kanssa on perustettu ryhmä, jonka kanssa tavataan viikoittain. Aiheina ovat olleet ohjelmointi ja erilaisiin robotteihin tutustuminen. Ryhmän kanssa ollaan myös tehty vierailuja Jyväskylän ammattikorkeakoululle sekä Kuukkajärven maitotilalle. Vierailujen aikana nuoret ovat päässeet näkemään ja kokeilemaan, miten oikeassa tuotantokäytössä olevia robotteja käytetään ja ohjataan. Samalla he ovat saaneet myös esimerkkejä siitä, miten laajasti robotiikkaa hyödynnetään eri aloilla ja erilaisissa käyttötarkoituksissa.
Robotiikkaan liittyviä kokemuksia ja oppeja on vaihdettu myös kansainvälisessä nuorisovaihdossa. Itävallan Vorarlbergin alueella järjestetyn nuorisovaihdon teemoina olivat robotiikka, ohjelmointi sekä digitaidot – kansainvälisyyttä ja kielten oppimista unohtamatta.
Nuoret kokevat, että robotiikkaan ja ohjelmointiin tutustumisesta on ollut hyötyä ja että he tulevat tarvitsemaan näitä taitoja tulevaisuudessa työelämässä. Nuoret ovat päässeet näkemään, kuinka oman harrastuneisuuden ja osaamisen kautta pystytään helpottamaan työtä automatisoimalla erilaisia toimintoja.
RoboCountryside-hanke on saanut maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta ja
Robo-hanke on saanut maaseuturahoitusta Leader JyväsRiiheltä.
Teksti: Toni Pekkola ja Heikki Eloranta
Kuva: Heikki Eloranta