Leader-rahoitus on vaikuttavaa niin paikallisesti kuin maakunnankin tasolla. EU:n rahoituskauden vaihdos merkitsee suurta muutosta koko järjestelmään. Tästä aiheesta kokoonnuttiin keskustelemaan Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelaisen johdolla Ladun Majalle Jyväskylään.
Keski-Suomen kuntien johtajia kokoontui helmikuisena keskiviikkona keskustelemaan Leader-toiminnan tulevaisuudesta. Tilaisuuden oli kutsunut koolle Keski-Suomen Kylät ry yhdessä maakunnan Leader-ryhmien kanssa. Keskustelua luotsasi maakuntavierailulla ollut Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen, ja tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Pekka Hokkanen. Alustukset kuultiin Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkiseltä ja ja Keski-Suomen Leader-ryhmiltä.
Paikallinen kehittäminen vaikuttaa maakunnallisesti
Maakuntajohtaja Pekka Hokkanen nosti esiin selvityksen, jonka mukaan paikallinen rahoitus ja hankkeet ovat aluekehittämisen rahoituksista vaikuttavinta. Leader-rahoitteiset hankkeet toteuttavat osaltaan yhteistä maakuntastrategiaa ja ovat kokoaan suurempi panostus maakunnan kehittämiseen. Leader-hankkeet laajentavat aluekehittämisen toimijajoukkoa.
Leader-rahoituksen ja koko aluekehittämisen rahoituksen tulevaisuus on tällä hetkellä sumea ja jopa hieman huolestuttava, totesi Pekka Hokkanen. Tulevan rahoituskauden valmistelussa korostuu nyt kansallinen taso ja olisikin tärkeää ajaa yhdessä maakunnan asiaa. Hokkanen huomautti, että rahoitusohjelmilla on eri tarkoitukset ja tavoitteet eikä niiden pidä kilpailla keskenään.
Talkootyöllä euroja suurempi merkitys
Kunnat osallistuvat Leader-toiminnan rahoitukseen 20 %:n osuudella julkisesta rahoituksesta. Laskelmien mukaan kunta saa yhden euron sijoituksella seitsemän euroa. Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen pohti, että saatuja euroja merkityksellisempää saattaa olla hankkeiden tuottama yhteisöllisyys ja talkootyön tuottamat yhteiset kokemukset. Nämä auttavat saamaan uusia ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan ja tuottavat tällä tavalla pitkäaikaisia vaikutuksia. Yhdessä tekeminen vahvistaa maaseudun elinvoimaa.
Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kehittymisen edellytys, mutta myös pienten paikallisten hankkeiden aikaansaama vaikutus, summasi Suomen Kylät ry:n Suvi Louhelainen. Paikallinen kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys tuovat turvaa, joka vahvistaa maakunnan kokonaisturvallisuutta.
Leader-toiminnan lisäarvo on yhteistyössä ja läsnäolossa
Keskustelussa nostettiin esiin, että tietoa Leader-toiminnasta on edelleen tärkeää saada niin kuntapäättäjille kuin potentiaalisille hanketoimijoillekin. Leader-ryhmät kiertävät säännöllisesti alueidensa kuntia ja kunnat voivat myös kutsua näitä kertomaan ajankohtaisista asioista sopiviin tilaisuuksiin. Yhteistyö ja verkostomainen toiminta ovat Leader-toiminnan periaatteita ja sisäänrakennettuja toimintamalliin.
Tuleva rahoitusjärjestelmän muutos haastaa kaikkia toimijoita. Toisaalta se on hyvä kohta miettiä toiminnan organisoitumisen tapaa ja uudistua. Leader-toiminnan arvo on paikallisuudessa ja joustavassa, oppivassa organisaatiossa, joka on olemassa tuottaakseen arvoa omalle toiminta-alueelleen. Suomalainen tapa toteuttaa Leader-toimintaa on todettu kansainvälisestikin vaikuttavaksi. Se muotoutuu tarvittaessa uudestaan myös uuden rahoituskauden käytettävissä olevien rahoitusvälineiden mukaiseksi organisaatioksi säilyttäen paikallisuuden, läsnä olevan, läpinäkyvän ja rohkean toimintatapansa.
