Yhteistyöyhdistys Poko ry juhlii pian 20-vuotista taivaltaan. Pohjoisen Korpilahden viiden kylän väki on vuosien aikana kehittänyt paljon muun muassa liikunta-, virkistys- ja kulttuuripalveluita sekä lisännyt yhteisöllisyyttä ja kylien verkostoja. Asukkaiden ilo on toiminnan paras palkinto. Ilman maaseudun Leader-rahoitusta moni asia olisi jäänyt tekemättä.

Jyväskylään kuuluvan Korpilahden pohjoiset kylät ovat Moksi, Tikkala, Ylä-Muuratjärvi, Sarvenperä ja Saukkola. Viidessä kylässä on noin parisataa vakituisesti asuttua taloa ja reilut 600 asukasta.

Yhdistyksen pitkäaikainen puuhanainen ja yhdistyksen tämänhetkinen varapuheenjohtaja Paula Määttä oli yksi yhdistyksen perustajajäsenistä.

– Olen juuri tehnyt vähän taustatyötä yhdistyksen 20-vuotishistoriikin eteen ja on ollut mielenkiintoista selvittää ja palauttaa mieliin erinäisiä käänteitä kylien historiassa ja kehittämisessä. Voi kyllä sanoa, että meidän kylät ovat toimineet älykkäästi jo vuosikymmenien ajan!

Yhdistys on vuosien aikana toteuttanut lukuisia kehittämishankkeita, joista suurin osa on liittynyt virkistys-, liikunta- ja kulttuuritoimintaan, mutta myös lähipalveluiden ja asumisen kehittämiseen.

Monella kylällä on vuokrattavia tiloja ja rakennuksia. Yhdistys itse vastaa muun muassa Hangasjärven ulkoilualueesta, josta löytyy vuokrattavat retkikämppä ja rantasauna.

– Hangasjärven alue oli 1980-luvun jälkeen vähällä rapistua, mutta pitkäjänteisen työn ansiosta se on nyt oikein hyvässä kunnossa. Paikka on suosittu kyläläisten parissa, järjestämme siellä jonkin verran ohjelmaa ja tilaisuuksia, ja sinne voi myös vapaasti mennä viettämään aikaa, Paula kertoo.

Vähän tuoreempi korpilahtelainen Nea Kukkonen, on työskennellyt kulttuurituottajana yhdistyksen kulttuurihankkeissa. Viimeisimmässä Kylässä kelpaa elää -hankkeessa on jatkettu ja avattu uusia mahdollisuuksia kylien matkailu- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen.

– Kylille on palkattu taidetorppareita työstämään yhteisöllistä ympäristötaidetta yhdessä kylien asukkaiden kanssa. Meillä on ollut taiteilijatapaamisia- ja näyttelyitä sekä taidepajoja, ja ne ovat tarjonneet elämyksiä ihan kaiken ikäisille!

Toiminta lasten ja nuorten parissa on erityisen tärkeää. Nuoria kyläläisiä halutaan mukaan kylien kehittämiseen, eikä villejäkään ideoita haluta torpata, vaan ideoiden realistista toteuttamista mietitään yhdessä. Esimerkiksi Tikkalan kylän mopoilevat nuoret ovat haaveilleet asfalttipintaisesta kiihdytysradasta, ja nuorten ideoiden pohjalta on alettu ideoimaan erilaisia mahdollisia toteutusvaihtoehtoja.

– Toivon ja uskon, että nuorille jää tuosta ja muista heidän kanssaan toteutetuista toimista sellainen kuva, että oman kylän asioihin voi vaikuttaa, ja että kannattaa olla aktiivinen, Nea sanoo.

Perinteestä versoo uutta

Kylien lähipalvelut on koottu selkeästi yhdistyksen nettisivuille, lisäksi matkailupalveluiden kehittämis- ja tuotteistamisvalmennus on tuottanut hedelmää. Valmennus kokosi alueen matkailutoimijat yhteen ideoimaan omia ja yhteisiä matkailupalveluita. Valmennuksessa tehdyt tuotekortit havainnollistavat hyvin, miten oman kylän palvelut ja olosuhteet voi tuotteistaa myytäviksi matkailupaketiksi.

– On huomattu, että perinteestä versoaa usein uutta. Lakkautettu maitotila on remontoitu ihastuttavaksi matkailukohteeksi, metsät toimivat hyvin kuntosaleina ja virkistyspaikkoina, tiloille ja kylien omistamille virkistyspaikoille voi järjestää opastettuja retkiä ja tapahtumia, Nea kuvailee.

Erilaisia tapahtumia kylillä on totuttu järjestämään säännöllisesti. Nettisivuille tehtiinkin tapahtumille yhteinen vuosikello, jonka perusteella on helppo muistaa milloin mikäkin tapahtuma on tulossa, ja ketkä vastaavat järjestelyistä.

Hankerahoitus mahdollistaa kehittämisen

Yhdistys hyödyntää erilaisia rahoitusmuotoja kylien kehittämisessä. Molemmat toteavat maaseuturahoituksella olleen suuri merkitys kylien kehittämisessä.

– Maaseuturahoitusta olemme hyödyntäneet alusta alkaen. Ensin Alma-rahaa Vesuri-ryhmän kautta, ja nykyään Leader-rahoitusta JyväsRiihen tuella, Paula kertoo.

– On vaikeaa kuvitella, mitä kylillä olisi viime vuosina voitu tehdä ilman näitä toteutettuja kulttuurihankkeita, komppaa Nea. On tärkeää, että hankkeilla voidaan palkata töihin ainakin osa-aikainen työntekijä, koska ei kukaan pysty näin mittavia asioita omalla vapaa-ajallaan tekemään.

– Pakko kehua myös JyväsRiihen rahoittamia teemahankkeita: ne ovat sopivan pieniä ja ketteriä hallinnollisesti ja kuitenkin niiden avulla olemme saaneet hankittua monia tarpeellisia välineitä yhdistyksen käyttöön sekä tehtyä pienempiä remontteja, toteaa Paula.

Yhdistyksen tuorein Leader-hanke on nimeltään ”ÄLYÄ hyvä elämä kylillä” ja siinä tullaan tekemään näkyväksi ja tallennetaan kylien elämää sekä yhdistyksen 20-vuotista historiaa älykkään kylätoiminnan parissa sekä tuotetaan ohjelmaltaan monipuolinen juhlaviikko kesällä 2022.

Toinen hyvä esimerkki älykkäästä kylätoiminnasta on uudenlaisten asuinmahdollisuuksien kehittäminen palveluineen. Niistä esimerkkinä on suunnitelmat Tikkalan yhteisöllisistä asunto-osuuskuntakodeista.

– Tavoitteena on rakentaa Helmikylään viisi taloa, joihin tulee yhteensä 18 vuokra-asuntoa, kaksioita ja kolmioita. Helmi-kotien suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon seniorien tarpeet ja toiveet. Arvioitu rakentamisaikataulu on 2022–2023, Paula kertoo.

Asumisen rinnalle on kehitetty myös lähipalveluja, kuten kotisairaanhoidon palveluja. Mediverstaan sairaanhoitaja ja erikoislääkäri tekevät kotikäyntejä tarvittaessa.

Lähipalveluita on kehitetty resurssiviisaasti myös esimerkiksi Sitran rahoituksella ja yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa.

Lisäksi tulevaisuuden haaveissa on kehittää luontomatkailua. Esimerkiksi nostamalla Patajärven pintaa luotaisiin mahdollisuuksia melontareiteille Muuramen ja Päijänteen suuntaan.

Paras lopputulos hankkeesta on, kun se poikii jotain uutta, myös hankkeen päättymisen jälkeen, tai kun saadaan kehitettyä pysyvää toimintaa hankerahoituksella luodun ympärille.

– Sinnikkyys ja selkeä visio siitä, mitä kylille pitkällä tähtäimellä halutaan, on kulkenut meillä koko ajan käsi kädessä. Minusta tärkeää on ollut myös uusien verkostojen ja yhteistyötahojen luominen kylille, Paula sanoo.

Teksti: Virpi Heikkinen
Kuvat: Virpi Heikkinen ja Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistyksen ja hankkeiden kuva-arkistot

Lisätietoa: www.pokokorpilahti.fi