Leader JyväsRiihi on myöntänyt EU:n maaseuturahoitusta useille hankkeille, joissa tehdään turvallisuustekoja kylillä. Jutun kolmessa esimerkkihankkeessa edistetään eri tavoin paikallista ja alueellista varautumista. Rahoituksen avulla mm. rakennetaan harjoitusalue pelastuskoirille, valmistellaan kylätalosta paikallinen valmiuskeskus ja on opastettu alueen asukkaille kotitarveviljelyä.
Harjoitusalue pelastuskoirille
Keski-Suomen pelastuskoirat ry rakentaa rauniorataa Laukaan Lievestuoreelle. Rauniorata on alue, jolla pelastuskoirat ja näiden ohjaajat pääsevät harjoittelemaan sortuma- ja onnettomuusalueiden henkilöetsintää. Neljän hehtaarin alueelle valmistuva rata tulee olemaan ainoa laatuaan Keski-Suomessa.
Keski-Suomen pelastuskoirat ry toimii viranomaisten apuna kadonneiden henkilöiden etsinnöissä maastossa, rakennuksissa sekä onnettomuus- ja sortumatilanteissa. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana kolme viranomaistarkastettua pelastuskoiraa ja joukko kokelaita. Yhdistys toimii osana Vapaaehtoista pelastuspalvelua (Vapepa), ja etsintätehtäviä kertyy vuosittain noin 25–30 kappaletta.
Koulutus tulevalla harjoittelualueella tähtää ihmishenkien pelastamiseen mahdollisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa. Hankkeesta hyötyvät paikalliset toimijat ja alueen pelastustoimi.
– Hanke tukee pelastuskoirien koulutusta ja siten parantaa viranomaisen apuna toteutettavaa ihmishenkiä pelastavaa toimintaa, yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Koljander kertoo.
Hankkeen päätyttyä Laukaasta löytyy laadukas ja monipuolinen rauniorata, joka palvelee niin paikallisen kuin myös valtakunnan tason pelastuskoiraryhmiä.
Kylätalosta valmiuskeskus
Ylä-Muuratjärvi seura valmistelee Ylä-Muuratjärven kylätalosta pohjoisen Korpilahden paikallista valmius- ja evakuointikeskusta. Hankkeessa testataan tiloja ja varusteita sekä lisätään kyläläisten turvallisuusosaamista. Lisäksi laaditaan kylän turvallisuussuunnitelma, joka julkaistaan kylämme.fi -palvelussa.
Hankkeessa järjestettiin keväällä 2024 varautumisharjoitus, jossa testattiin Hangasjärven eräkämpän soveltuvuutta hätämajoituskohteena. Eräkämpällä yövyttiin ilman sähköä ja puhelimia. Harjoituksessa kokeiltiin myös kyläläisten evakuointia. Toinen varautumisharjoitus järjestettiin marraskuussa Ylä-Muuratjärven kylätalolla, jolloin talolla oltiin vuorokauden ajan ilman sähköjä. Harjoituksessa testattiin, miten talo pidetään lämpimänä pönttöuuneilla ja vessat toimivat aggregaateilla. Valmiusharjoituksessa hyödynnettiin VHF-puhelimia, joiden käyttöä harjoiteltiin myös Hangasjärvellä.
Hankkeessa tullaan lisäksi järjestämään kylävarakoulutuksia ja kyläturvallisuuteen liittyviä tietoiskuja.
Seuran puheenjohtaja Helena Mieskolainen kertoo, että kylätalolla on varauduttu talven tuloon tekemällä ahkerasti talkootöitä.
– Kylätalomme on valmistautunut puulämmitykseen ja tulevaan talveen lukuisilla puutalkoilla. Puita riittää hyvin useammaksikin talveksi, Mieskolainen toteaa tyytyväisenä.
Kotitarveviljelyllä varautumisosaamista
Kotitalouksien varautumisnäkökulmasta myös ruokaturva ja omavaraisuus ovat tärkeitä teemoja. Sadon monipuolinen hyödyntäminen ja säilöminen kuuluvat osaltaan varautumiseen. ProAgria Keski-Suomen ja Maa- ja kotitalousnaisten toteuttamassa Kotitarveviljelyn kehittämishankkeessa edistettiin alueen asukkaiden kotitarveviljelyosaamista.
– Koronan aikana innostus kotitarveviljelyyn lisääntyi voimakkaasti. Kaikilla ei kuitenkaan ole osaamista viljelyyn, jolloin innostus karisee helposti. Halusimme vastata ihmisten tiedon tarpeeseen ja tarjota kotitarveviljelyopastusta aloittelijoille, jotta hyödyllinen harrastus ei loppuisi osaamisen puutteeseen, hankkeen vetäjänä toiminut Riitta Peräinen Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisilta kertoo.
Hankkeessa järjestettiin monia erilaisia kerhoja ja työpajoja. Puutarhaluennoilla neuvottiin lavaviljelyn aloittamisessa, kasvatuslavojen hoidossa, sadonkorjuussa ja säilönnässä. Perhekerhoissa kylvettiin siemeniä taimien esikasvatusta varten ja opastettiin taimien hoidossa. Kasvistyöpajoissa lapsia ja vanhempia tutustutettiin kotimaisiin kasviksiin ja ruokasuosituksiin.
Peräisen mukaan hanke sai innostuneen vastaanoton alueella. Osallistujien taidot karttuivat ja hanke rohkaisi kotitarveviljelyn aloittamiseen.
– Osallistujat kokivat puutarhanhoidon henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäjänä sekä yhteisöllisyyden mahdollistajana. Näissä asioissa koimme onnistuneemme hankkeemme avulla, Peräinen kertoo.
Teksti: Minna Närhi / JyväsRiihi ry
Kuvat: Hanketoimijat
