Taito Keski-Suomi ry lähti pohtimaan keinoja virkistää omaishoitajia heidän raskaan työnsä vastapainoksi.

Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Noin 60 000 heistä tekee ympärivuorokautisesti sitovaa ja vaativaa omaishoitotyötä. Tulevaisuudessa, kun suomalaiset ikääntyvät, ja huoltosuhde heikentyy entisestään, omaishoidon merkitys tulee todennäköisesti vain kasvamaan.

Kun Taito Keski-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Oili Kinnunen luki jokin aika sitten lehtiartikkelia, jossa kerrottiin omaishoitajista ja heidän väsymyksestään, hänellä alkoi kyteä mielessä hankeidea, jolla voitaisiin luoda virkistystä omaishoitajille.

– Mietin, että hoidettaville on kyllä tarjolla erilaisia harrasteita ja asioita, mutta omaishoitajille ei niinkään. Ja että kuinka kiinni omaishoitajat ovat työssään, Kinnunen kertoo.

– Niinpä ajattelin, että voisimme kokeilla mennä omaishoitajien koteihin tarjoamaan jotain kivaa tekemistä. Käsityöt ovat hyvä keino virkistäytyä. Kun keskittyy käsillä tekemiseen, voi unohtaa muut asiat ja saada nopeasti aikaan jotain konkreettista.

Käsityötä ja kulttuuria omaishoitajille -hanke käynnistettiin syksyllä 2020 ja se kestää vuoden 2021 loppuun.

Tekemistä omaishoitajan toiveiden mukaan

Taito Keski-Suomen hankkeessa valitaan 8-9 omaishoitajaa Jyväskylän ympäristökunnista, ja heille tarjotaan käsityöneuvontaa ja kulttuuria sisältäviä taitohetkiä.

Oili Kinnunen kertoo, että yhden omaishoitajan luona käydään hankkeen aikana kaikkiaan viisi kertaa, noin pari tuntia kerrallaan. Ensimmäisellä kerralla hän ja Keski-Suomen Omaishoitajat ry:n edustaja käyvät tekemässä haastattelun ja selvittävät samalla, millaisesta toiminnasta omaishoitaja voisi olla kiinnostunut.

– Käsityöpuolella meillä on tarjottavana erilaisia valmispaketteja, esimerkiksi tuftausta, pieniä ryijy- ja kanavatöitä, metallin punontaa ja makramee-amppelitöitä. Jos näistä valmiista vaihtoehdoista mikään ei kiinnosta, kyselemme, olisiko jokin muu tekniikka, jonka omaishoitaja haluaisi opetella.

Kun opeteltava käsityötekniikka on päätetty, seuraavat kolme käyntikertaa pitävät sisällään varsinaista tekemistä.

– Omaishoitajan luo mennään aina pareittain. Mukana on käsityöneuvojan lisäksi aina jokin kulttuuripuolen osaaja, vaikkapa näyttelijä, laulaja tai tanssija. Ajatuksena on se, että käsityöneuvoja opastaa omaishoitajaa ja toinen henkilö viihdyttää sillä aikaa hoidettavaa, Kinnunen kertoo.

Nyt mukana hankkeessa ovat lastenmusiikkiorkesteri Loiskis, Keski-Suomen Tanssin Keskus, näyttelijä Tarja Matilainen, Jyväskylän taidemuseon Kulttuuriluotsit sekä Suomen käsityön museon vapaaehtoiset eli Museokumppanit.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat haastattelevat hankkeen lopuksi omaishoitajat ja koostavat tulokset jatkosuunnittelua varten.

– Nythän kyseessä on pilottihanke, jossa kokeillaan erilaisia toimintatapoja. Tarkoituksena on, ettei tämä jäisi vain tähän, vaan että toiminta voisi jatkua myöhemmin isomman hankkeen muodossa, Oili Kinnunen kertoo.

Hankkeen maaseuturahoitus tulee JyväsRiihi ry:ltä.

Teksti ja kuva: Maria Markus

Artikkelikuva: Maaseutuverkosto