ihmisiä radiomuseolla

Putkiradiosta verkkoalustaan

Petäjäveden Radio ja -puhelinmuseon päätehtävänä on tallentaa suomalaisen sähköisen viestinnän historiaa. Museon kokoelmissa on runsaasti erilaista viestilaiteita putkiradioista televisioihin ja puhelimiin. Vanhimmat laitteet ovat 1880-luvulta. Museon kokoelmiin tutustuessa saa kulumaan useammankin tovin muistellessa minkälaisia laitteita kotona tai mummolassa on kuunnellut ja katsellut.

– Museolla on huomattu, että usein vierailun yhteydessä vanhemmat saavat kertoa lapsilleen, kuinka lankapuhelin toimii. Vanhat laitteet herättävät monissa nostalgisia muistoja, kertoo museon toiminnasta vastaavan Petäjäveden Viestilaitemuseon Tukiyhdistys ry:n sihteeri Esa Salldén.

Petäjäveden Radio- ja Puhelinmuseo on perustanut museotoimintansa tukemiseksi verkkoalustan. Tällä hetkellä verkkoalusta on koeajovaiheessa, mutta on kaiken kansan käytettävissä pian, ensi vuoden alussa. Verkkoalustalla on näytteillä ja myynnissä laaja valikoima vanhoja viestilaitteita ja niiden varaosia, joista osa on saatu lahjoituksina. Lahjoitusten myyntiin on saatu lahjoittajilta lupa toiminnan tukemiseksi. Lahjoittajilla onkin usein toinen samanlainen toimiva laite, jolloin toisen on voinut lahjoittaa museon toiminnan taloudelliseksi tukemiseksi.

Museolta saa myös apua vanhojen viestilaitteiden kunnostamiseen ja entisöimiseen. Saatavilla on yli 10 000 laitteen tekniset huolto-ohjeet. Museolta on puhelimitse autettu diagnosoimaan vikoja tai neuvottu mistä asiantuntevasta huoltoliikkeestä voi saada apua. Museolla ei kuitenkaan harjoiteta huoltotoimintaa asiakkaiden laitteille, vain museon omille laitteille.

– Ylläpitämällä museon viestilaitteita ja auttamalla harrastajia omien laitteidensa huollossa ja korjaamisessa on mahdollista parantaa viestilaitteiden arvokkaan kulttuuriperinnön säilymistä.

ihmisiä radiomuseolla
Normaaliaikana museolla talkoillaan pari kertaa kuukaudessa. Kuvassa toimessa vasemmalta Reijo Nuutinen, Esa Salldén ja Ossi Rantapuska.

Niin museon kuin verkkoalustankin merkittävin kohderyhmä ovat radio- ja viestintäalan harrastajat ympäri maailmaa. Verkossa toimiminen lisää kansainvälisyyttä entisestään. Esa Salldén muistelee, että kaukaisimpia yhteydenottoja on Montenegrosta tullut kysely koskien suomalaisen 1930-luvun radion huoltoasiaa.

Uudeksi kohderyhmäksi on viime aikoina saatu sisustusharrastuksesta innostuneet, jotka saavat vanhoista radioista ja puhelimista kauniita retroelementtejä kotiensa sisustukseen.

Hanke on saanut maaseuturahoitusta Leader Vesuri-ryhmältä.

Teksti: Maarit Polvi-Malkki
Kuva: Petäjäveden raido- ja puhelinmuseo

Jaa artikkeli:

Sinua saattaa myös kiinnostaa

Hae sivuilta