Kämärin kylällä Kannonkoskella koko ikänsä asunut Pertti Huurtola on kylähankkeiden konkari, joka auttaa yhdistyksiä hankehakemusten laatimisessa.

Pertti Huurtola tuntee Kannonkosken kuin omat taskunsa, myös elinkeinoelämän näkökulmasta. Nyt jo eläkeläisen aktiivista arkea viettävä paljasjalkainen kannonkoskelainen toimi aikoinaan viisi vuotta kunnan elinkeinoasiamiehenä ja sitä ennen koko aikuisikänsä elinkeinoelämän palveluksessa.

Hänellä on myös pitkä kokemus kyläyhdistystoiminnasta ja maaseutuhankkeista Kannonkoskella ja erityisesti Kämärissä, reilun sadan asukkaan kylässä Kannonkosken itäosassa.

– Toimin Kämärin kyläyhdistyksen puheenjohtajana yli kaksikymmentä vuotta. Sen aikana toteutimme neljä tai viisi Leader-hanketta, hän kertoo.

– Hankkeiden puitteissa teimme kyläkunnalle uimarannan ja toteutimme kylätalolla kolme remonttia.

Kämärin kylätalon remonteissa laitettiin kuntoon keittiö, kahvio, WC-tilat ja ulkoverhous. Samaan pihapiiriin rakennettiin myös lahtivaja ja grillikota metsästäjien käyttöön Majakallion Jahti ry:n hankkeena.

– Kaikki nämä hankkeet ovat tuoneet kyläyhteisöön elinvoimaa. Ilman niitä pihapiiri olisi tosi hiljainen, Huurtola toteaa.

Hankkeet piristävät hiljaista kylää

Pertti Huurtola on syntynyt Kämärissä, ja siellä hän asuu edelleenkin. Kylällä ei ole ollut enää vuosiin omaa kauppaa tai koulua tai muitakaan palveluita, ja vaikka vielä on muutama elinvoimainen maatila ja lapsiperheitäkin, tulevaisuudenkuva on Huurtolan mukaan melko huolestuttava.

– Vanhuusväestön osuus kasvaa koko ajan ja nuorempaa väkeä lähtee pois, koska lähellä ei ole töitä tarjolla ja ihmiset haluavat asua keskustoissa, hän sanoo.

Ilman maaseudun kehittämishankkeita kylän elo olisi hänen mukaansa varmasti vielä hiljaisempaa.

– Hankkeiden avulla saadaan luotua asiallisia puitteita elämiseen ja olemiseen. Eikä pidä unohtaa hankkeiden sosiaalista ulottuvuutta. Omarahoitusosuudet katetaan usein talkootyönä ja talkoot ovat merkittäviä sosiaalisia tapahtumia, jotka piristävät kyläläisten elämää.

Hän muistuttaa myös, että maaseutuhankkeet edistävät kyläyhdistysten toiminnan lisäksi monien muidenkin alueella toimivien yhdistysten aktiivisuutta, ja sitäkin kautta tuovat uusia mahdollisuuksia kyläläisten ulottuville.

– Esimerkiksi Kannonkosken Urheilukalastajat rakensivat vastikään todella komean sataman ja veneenlaskupaikan 77-tien varteen Vuosjärven rannalle. Olin itse hankkeessa vetäjänä.

Nyt Huurtola on mukana hankkeessa, jossa Vuosjärven osakaskunta kunnostaa kolmeen saareen laavu- ja oleskelupaikkoja.

– Meillä on mahtavat puitteet täällä vapaa-ajanvietolle ja retkeilylle. Tällaiset kunnostushankkeet lisäävät viihtyvyyttä ja tuovat vesialueille myös kunnan ulkopuolisia liikkujia ja turisteja.
Paperityöt on tehtävä

Pertti Huurtola kertoo olleensa vastuussa kaikkiaan noin kymmenestä hankkeesta. Yksi niistä on ollut kuntahanke, jossa Kannonkosken keskustaan toteutettiin vanhan puretun liikerakennuksen paikalle puisto.

– Viihtyisä puistoalue istutuksineen elävöittää kuntakeskustaa. Siellä on myös veteraanien tykki muistuttamassa menneistä vuosikymmenistä, hän kertoo.

Omalla vastuullaan olevien hankkeiden lisäksi hän on ollut hanketoiminnassa mukana avustamalla yhdistyksiä ja yrityksiä hankehakemusten laatimisessa. Hän kertoo huomanneensa, että varsinkin pienet hankkeet ovat vaarassa jäädä toteuttamatta paperisodan takia.

– Ihmiset miettivät, että jos tukisumma on vaikkapa viisisataa tai tuhat euroa, niin kannattaako sitä varten tehdä valtavasti töitä.

Hän toivoisikin, että pienempiin hankkeisiin pääsisi hakemaan rahoitusta yksinkertaistetulla prosessilla. Toisaalta hän kertoo ymmärtävänsä vallan hyvin, miksi paperiasiat on hoidettava kunnolla.

– Velvoite paperitöiden hoitamiseen tulee lainsäädännöstä ja EU-säädöksistä. Ja se on ihan hyvä juttu. Minulla on vuosien takaa kokemusta myös väärinkäytöksistä, kun rahaa annettiin liikkeelle liian avokätisesti.

Hän neuvoo hanketoimintaa harkitsevia kääntymään Viisarin puoleen heti, kun jokin ajatus hankkeesta nousee mieleen – siis jo ennen paperitöihin ryhtymistä. Silloin saa saman tien vastauksen siihen, onko hanke tukikelpoinen. Ja kun hakemus on tehty, se kannattaa hänen mukaansa luetuttaa Viisarissa ennen sen lähettämistä. Silloin saa varmistuksen siitä, että kaikki on mallillaan.

– Kyllä minäkin pidän vielä tiiviisti yhteyttä Viisariin, näinkin monien hankkeiden jälkeen. Mikään ei ole niin ilkeää, kuin että tekee turhaa työtä. Parempi varmistaa asiat etukäteen.

Teksti: Maria Markus
Kuvat: Pertti Huurtola